mennessä Vaula Norrena | 11.12.2023 | Blogit
Kotouttamisohjelmasta Vantaan valtuustossa 11.12.2023: toimenpiteistä ja resursseista. On valtavan hienoa, että Vantaalla on kehitetty tällainen ”Vanhemmat mukaan kouluun” -konsepti, jossa toisista kulttuureista tulevat aikuiset pääsevät osallistumaan …
mennessä Vaula Norrena | 23.3.2023 | Blogit
Eduskuntavaalit ovat pian. Uudeltamaalta pääsee eduskuntaan 37 kansanedustajaa. Tällä kaudella vain kuusi heistä on ollut Vantaalta. Mitä merkitystä tällä on, eduskunnassahan hoidetaan koko maan asioita? Edunvalvontaa Aivan, mutta siellä pä…
mennessä Pekka Rautio | 16.5.2021 | Blogit
Sunnuntairaportti 79 – Mikä koulussa on tärkeintä? Muutama sana viime aikojen peruspelleilystä, inkluusiosta, koulutuspoliittisesta selonteosta ja kulttuurista. Hallitus antoi juuri eduskunnalle koulutuspoliittisen selonteon, joka ohjaa koulujemme kehitystä 2040 asti. Valitettavasti…
mennessä Joel Linnainmäki | 13.11.2014 | Blogit
Pisa-tulokset ovat laskussa. Julkisessa keskustelussa on vaadittu muutosta. Kasvatustiede ja opettajankoulutuslaitokset ovat vuosikausia puhuneet muun muassa oppiaineet ylittävistä kokonaisuuksista, ilmiölähtöisyydestä, opetusteknologiasta ja tutkivasta oppimisesta. Mitä siis tapahtuu, kun lukiota lähdetään uudistamaan? Työryhmä istuu ja väittelee kaksi vuotta, kymmeniä lausuntoja jätetään ja julkinen keskustelu myllää kuukausia. Valtakunnan hallitus käyttää aivan liian paljon aikaansa talouslaman keskellä […]
mennessä Juhis Ranta | 2.10.2013 | Blogit
ViNO on ottanut kantaa, että ylioppilaskirjoituksia ei tarvita. Olen aivan samaa mieltä. Suomen hallitus aikoo kasvattaa ylioppilastutkinnon painoarvoa korkeakouluihin pääsemisessä. Tämä tie on huolestuttava.
Jos ajatellaan vaikkapa ammattikoulun ja lukion asemaa, niin lukioista on jo nyt huomattavasti helpompi ponnistaa korkeakouluihin. Moni on saattanut mennä ammattikouluun siinä uskossa, että saa sieltä itselleen mieluisan ammatin. Nuori ihminen kuitenkin kasvaa ja mielipitet saattavat muuttua rajustikin kolmen vuoden aikana. Kiinnostus korkeakouluun hakemiseen voi olla suurempi kuin aloittaessa opinnot.
Parasta opiskelija-ainesta ei saada tuijottamalla yleissivistävän koulutuksen arvosanoja, vaan alakohtaisissa pääsykokeisa, missä mitataan soveltuvuutta, kiinnostusta ja alan kannalta olennaisia tietoja ja taitoja. Tällaisia asioita ei välttämättä opita lukiosta tai ylioppilaskirjoituksia varten luetuista kirjoista. Niitä voi oppia tekemällä vapaaehtoistyötä, palkkatyötä tai monien alojen kohdalla käymällä perustutkinnon ammatillisessa koulutuksessa. Paljon voi oppia myös kirjastossa itse opiskelemalla.
Olen kuullut monien puolustavan ylioppilaskirjoituksia vertailukelpoisuudella. Tälläkin hetkellä on kuitenkin jo olemassa myös valtakunnallisia kokeita, joilla mitataan opiskelijoiden tasoa erilaisissa aineissa. Mihin tässä enää ylioppilaskirjoitusta tarvitaan?
Mielestäni myöskään nostalgia ja se että suvussa on ollut perinteenä, että kaikki kirjoittaa ylioppilaaksi ei ole riittävä peruste säilyttämään ylioppilaskirjoituksia. Sen jälkeen kun on opiskelupaikka korkeakoulussa tai työpaikka, niin ylioppilastodistuksella ei ole juurikaan painoarvoa.
Ylioppilaskirjoituksiin lukemisen sijaan lukioissa voitaisiin tehdä jotain hyödyllistä. Paljon on ollut esillä se, että lukiolaisilla ei ole työelämän kokemusta tarpeeksi, joten työharjoittelu voisi olla paikallaan tai sitten lukioille voisi kehittää erilaisen, omaa kiinnostusta ja tiedonhakutaitoa kehittävän loppukokeen. ViNO esittää, että aikaa voisi käyttää pääsykokeisiin lukemalla, tämäkään ei ole huono vaihtoehto.