Budjetin valmistelu on kiireistä. Palveluiden viilaaminen on vanha keino, mutta ympäristöasioilla voitaisiin säästää palvelua vähentämättä. Esimerkiksi Helsingin kauppakorkeakoulussa saatiin 18 500 euron säästö sammuttamalla tietokoneet keskitetysti öi…
YTV pohtii parhaillaan tariffijärjestelmän muuttamista, ja pohdinnassa ovat aikaan, vyöhykkeisiin, matkaan tai tasatariffiin perustuvia järjestelmiä.
Esityksenä oleva matkaan perustuva check-in-check-out järjestelmä on liian monimutkainen hahmottaa ja käyttää, ja painottuu monimutkaiseen teknologiaan kuin sitä tekemässä olisivat olleet pelkät insinöörit.
Check-in-check-out-järjestelmää joutuisivat käyttämään nimenomaan ne, joka joutuvat liikkumaan joukkoliikenteellä, mutta eivät käy säännöllisesti töissä: Vaikeasti liikkuvat vanhukset rollaattoreineen ja keppeineen sekä pienten lasten vanhemmat ruokakasseineen, lastenvaunuineen ja liikkuvine lapsineen. Ruuhkaisessa bussissa tien raivaus check-out-laitteelle ennen ulosmennessä ei todellakaan ole helppokäyttöisyyttä.
Ulosleimaus hidastaisi kulkua, ja jos leimauslaite ei toimisi, bussi joutuisi odottamaan – muutenhan kortti jäisi raksuttamaan maksua. Et myöskään voisi tietää bussiin noustessa mitä matka maksaa.
Myös kustannusriskit ovat erittäin suuret. Mitä monimutkaisempi teknologia, sitä kalliimmat riskit. Tulee muistaa että jo esim. nykyinen matkakorttijärjestelmä maksoi niin paljon, että seutulipun hintaa olisi voinut alentaa 50 sentillä (4,00 eurosta 3,50 euroon) lähes kymmeneksi vuodeksi. Kannattaako panostaa tekniikkaan, vai itse palveluun?
Sen sijaan Helsinki-Espoo-Vantaa -alueen kattava tasatariffi olisi houkutteleva ja helppokäyttöinen, eikä vaatisi vaikeasti hahmoteltavia vyöhykkeitä tai vielä vaikeampia kilometrejä (bussit kun eivät kulje suoraan, ja olisi hienoa tietää etukäteen mitä matka maksaa…). Pks-alueella on niin kattava joukkoliikenne, että joukkoliikenne on aidossa kilpailutilanteessa yksityisautoilun kanssa.
Tasatariffi kannattaa toteuttaa alentamalla seutulipun hinta Helsingin sisäiselle tasolle.
Alueen ulkopuolella – ympäryskunnissa jne – vyöhykerajat olisivat järkeviä, sillä kyse on enemmän siitä, että ylipäätään on joukkoliikennettä tarjolla, ja vastaavaa kilpailutilannetta yksityisautoilun kanssa ei ole kuin paikoitellen.
Tasatariffi huokuttelee helppokäyttöisyydellään joukkoliikenteen pariin tällä reilu miljoonan asukkaan alueella, ja ruuhkat vähenisivät.
/>
Vantaan Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen esitteli tänään Vantaa-sopimuksen lehdistölle. Sopimus on tärkeä – se ohjaa poliittista päätöksentekoa seuraavat neljä budjettikautta. Sopimus on kaikin puolin kompromissi. Ilman s…
Valtuustopuhe / Sirpa Kauppinen (vihr) Valtuuston kokous ja lähetekeskustelu 11.5.2009 Joukkoliikenne Muistutan joukkoliikenteen asemasta ilmastonmuutoksesta. Jos joukkoliikenteen osuus työmatkoista ei nouse, joudumme vastaavat päästösäästöt etsimään …
/>
Ilmasto-ongelmana bendelöinti ja hajautunut kaupunkirakenne/>/>
Ympäristön kannalta Helsingin ja Vantaan yhdistyminen ei ratkaise mitään, korkeintaan Vantaan maan huippua oleva luonnonsuojelupolitiikka muuttuu.
Ilmaston kannalta oleelliset ongelmat ovat ratkaistavissa yhteistyöllä tai yhdistymisellä ympäryskuntien kanssa. Ympäryskunnissa kaupunkirakenne hajautuu ja sieltä tuleva työmatkaliikenne ei ole joukkoliikenteen parissa.
Fuusioilla on hinta
Reaalitaloudellisesti ottaen yhdistyminen Helsingin kanssa voi pahimmillaan käydä raskaaksi: yritysfuusioissa suurempi organisaatio määrää hallintokulttuurin ja työtavat. Helsingin hallintomalli on huomattavasti kalliimpi ja raskaampi kuin Vantaan.
Organisaatiomuutokset vievät myös resursseja palvelujen tuottamiselta.
Fuusiot, joita ei resursoida ja hallita, tulevat yrityselämässä kalliiksi. Merkittävää taloudellista säästöä ei tällä fuusiolla virkamiesten mukaa saada. Sen sijaan yhteistyötä ja raja-aitojen kaatamista voi tehdä organisaatiorajoista huolimatta.
Juuri yhteistyössä pitäisi pistää töpinäksi tuli yhdistyminen tai ei: Mm. joustava päiväkotien ja terveyskeskusten käyttö sekä seutulipunlaskeminen kaupunkien sisäisen lipun tasolle … ja seuturajojen lakkauttaminen tulee toteuttaa nopeasti. Se on täysin mahdollista. Organisaatioiden välinen yhteistyö ei saa jäädä odottamaan erilaisia selvityksiä.
Hallintomalli pitkälle tulevaisuuteen
Kuntataloudellisesti laskennallisesti tehokas yksikkö on 35 000 – 40 000 asukasta. Kannattaako yhdistyä ilman seutuhallintomallia, jossa aluehallinnolla on aitoa valtaa paikallisiin asioihin? Demokratia vaje vain pahenisi.
Kokonaiskuva tulevasta seudusta 50 tai 100 vuoden päästä auttaa hahmottamaan organisaation tarpeita ja rakenteita.
Joustavia palveluja ja paras malli voittakoon
Toivon silti että pääsemme nopeasti käyttämään mitä tahansa terveyskeskusta, päiväkotia ja muuta palvelua joustavasti. Se olisi hyvää kuntalaisten palvelua, eikä se saa jäädä hallintomallien poliittisten taistelun jalkoihin.
Hallintomalliksi on valittava Vantaalaisten kukkarolle ja palveluille paras vaihtoehto, unohtamatta ilmastotavoitteita. Sen selvittämisen ei tarvitse kestää kauaa, jos käytetään asiantuntijoita, eikä tungeta selvitysvaiheeseen poliittista vääntöä.
Vantaan kaupunginhallituksen hyväksymä esitys (30.3.)
…kaupunginhallitus esittää valtuustolle…
a) todettavaksi, että pääkaupunkiseudun sopimuspohjaisen yhteistyön pohjana on 15.12.2008 Vantaan valtuustossa hyväksytty yhteistyösopimus 2009-12,/>
b) päätettäväksi, että Vantaa ei käynnistä kuntajakolain mukaista kuntaliitosselvitystä Vantaan lakkauttamiseksi tai sen liittämiseksi toiseen kuntaan,
c) edellytettäväksi, että yhdessä Helsingin ja muiden halukkaiden kuntien kanssa selvitetään 4 – 14 kunnan kaksiportaisen seutuhallintomallin edut ja haitat ottaen huomioon hallinnon tehostaminen, paikallisdemokratian toimivuus sekä kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus
d) todettavaksi, että edellä kohdassa c. mainitulla edellytyksellä Vantaa on valmis olemaan mukana selvityksen laatimisessa Helsingin ja Vantaan kaupunkien mahdollisen yhdistämisen eduista ja haitoista,
e) päätettäväksi, että valtuuston 15.6.2009 pidettävään kokoukseen tuodaan hyväksyttäväksi c) ja d) -kohdissa todettujen selvitysten toimeksianto, organisointi ja aikataulu sekä ehdotus valmisteltavien selvitysten käsittelyaikataulusta, missä yhteydessä tehdään selvitysten tekemistä koskeva päätös.
Kun asiaa esiteltiin informaatiotilaisuudessa, kaupunginjohtaja totesi että Helsingin ja Vantaan selvitys tehdään resurssisyistä Helsingin ehdoilla. Maanantain kokoukseen on tulossa mielenkiintoista keskustelua, vaikkakin linnoittautuminen puolin ja toisin eri poliittisille näkökulmille tuntui jo vahvalta.
Sirpa Kauppinen
Vihreiden valtuustoryhmän 1. varapuheenjohtaja
Ympäristötekniikan M.Sc.
p. 040 540 4691/>/>/>