mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 3.3.2009 | Blogit
Kehätien parantaminen, Silkin kulttuurikeskittymä ja Pakkalan kaava puhuttivat Vantaan kaupunginvaltuustoa maanantaina.
Puheeni Silkistä:
”Tämä on hyvä kaava ja erityisesti se on hienoa että vanha julkisivu Tikkurilantielle säilyy./>
Hyvät valtuutetut. Sulkekaa silmänne hetkeksi ja nojatkaa tuolilla rennosti taakse.
Kuvitelkaa
• vanha tehdasmiljöö
• jossa teattereita
• gallerioita
• ehkä hiukan viiniäkin
• ja katetulla sisäpihalla soi jazz./>/>/>/>/>/>
Tämä paikka on aivan ainutlaatuinen. Toista tällaista Vantaalla ei ole. Ei mitään tällaista.
• Hienot liikenneyhteydet
• Joki
• Historiallinen tehdasmiljöö
• Jo olemassa oleva teatteri
Ne muodostavat keskeisen paikan kaupungissamme. Paikasta voisi saada upean kulttuurikeskittymän./>/>/>/>/>
Jos kaavassa sallitut 85 % loft-asuntoja toteutuu, silkin korttelista tulee harvojen ja valittujen suljettu alue.
Silkkiin soveltuisi myös ateljee tiloja, ja residenssinäkin osa siitä säilyisi useamman käytössä, ja on erilaisia säätiöitä joista kaupunki voisi löytää yhteistyö- ja rahoituskumppaneita.
Tärkeää olisi se että silkistä ei tule suljettu asuinkortteli vaan mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan sen ainutlaatuisesta tunnelmasta ja mahdollisesta kulttuurikeskittymästä.”
Kehä III korjaus
Kehä kolmosen kaavan rahoituksesta keskusteltiin. Vantaan edunvalvonta on huippua Tapani Mäkisen mielestä, mutta Markku Jääskeläisen (sd) mielestä Savonlinna on taas onnistunut paljon paremmin saadessaan 2 merkittävää hanketta valtion rahoituksella.
Vantaa hoitaa kehä III rahoituksen jotta hanke ei lykkääntyisi. Irja Ansalehto-Salmi (kesk) nosti esiin Kehätien suuret onnettomuusluvut, joissa loukkaantuu ihmisiä. Hän piti korjaamista kiireellisenä liikenneturva-asiana, ja muistutti että esimerkiksi neliraajahalvauspotilas maksaa paljon, puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä.
Tapani Mäkisen (kok) mielestä ei sitä tietä Savonlinnaan olisi pitänyt tehdä, eli hallitus ei ole tehnyt pelkkiä hyviä päätöksiä.
Jouni Herrasen (ps) mielestä ei ole mitään parempaa kuin hyvä ruoka, hyvä viini ja tuhma tyttö.
Illan mittaan keskustelu yltyi niin että puheenjohtaja vaati parempaa kielenkäyttöä.
Sirkka-Liisa Kähärä (sd): ”Maanhallitus kyykyttää Vantaalaisia ja koko pääkaupunkiseutua laittamalla maksamaan koko maata palvelevan tiehankkeen joka on vielä sen oma tie.” Kähärä syytti hallitusta härskistä aluepolitiikasta. ”Lisäksi porvarihallitus on nyt vielä härskimpi kuin edeltäjänsä (…) ja sitoo tulevien vuosien hallituksen kädet monella sadalla miljoonalla niin kuin Säde Tahvanainen tuossa totesi.” ja ”Realismia on se että meitä vantaalaisia on ihan liian vähän eduskunnassa ja sitä kautta vaikuttamassa maan asioihin.”
Kimmo Kiljunen (sd) syytti salissa olevan paljon tuhmia poikia, jotka eivät aivan pysy totuudessa. Kehätie on valtakunnan keskeisin itä-länsi väylä, ja on täysin kohtuutonta että tämä sälytetään vantaalaisten maksettavaksi. Kiljusen mukaan kaikki jotka joukkoliikennettä vahvistavat saavat varmasti demareiden tuen.
(Tämä on mielenkiintoista nähdä kun seuraavaksi käsitellään seutulipun hintoja – viimeksi asiasta äänestettäessä demarit kannattivat korkeampia lipunhintoja)
Jaakko Laakson (vas) mielestä tässä mentiin puoluepolitisointiin, mikä oli totta. Silti Laakson mielestä elvytyksestä muutama miljoona on tullut Vantaan maksettavaksi, ja se on pois veronmaksajilta, ja vaati tulevaisuudessa tiukempaa linjaa neuvoteltaessa valtion kanssa.
Pietari Jääskeläisen (ps) mielestä porvarit syyllistää vasemmistoa ja vasemmisto porvareita. Jääskeläisen mielestä tiemäärärahoja on vähennetty sitten 90-luvun jatkuvasti hallituksesta riippumatta. Jokaisen pitäisi katsoa peiliin paitsi perussuomalaisten.
Jääskeläinen myös kommentoi jälkiviisastelusta moittimista: ”Oletteko sattuneet huomaamaan että valtuustosalissa istuu lähes puolet sellaisia valtuutettuja jotka eivät ole täällä olleet aikaisemmin.” Tähän joku letkaisi joku vasemmalta: ”Kyllä sen puheesta huomaa.”/>
Valtuusto hyväksyi yksimielisesti ponnen: ”Valtuusto edellyttää kaupungin johdon toimivan niin että valtio maksaisi Kehä III:n perusparannuslainan takaisin aiennetusti Vantaalle.”
Perussuomalaiset esittivät myös oman lausuman: ”Perussuomalaisten mukaan hanke olisi pitänyt toteuttaa valtion rahoittamana”. Vasemmistoliiton pöytäkirjalausuman mukaan hanke olisi pitänyt toteuttaa valtion elvytyksenä.
Pakkalaan glykolivesiä?
/>
Anniina Kostilainen (vihr) nosti esiin uuden Pakkalan kaavan hulevesiasiat. Viemäröinnin sijaan imeytys toisi iloisia kosteikkoja. Lentokentän hajuhaittoja aiheuttavia glykolipitoisia vesiä taas ei saisi päästää alueelle. Kaavassa haaveena olleet taimenet eivät kestä glykolia.
Päivähoitopaikkoja ei ole aivan riittävästi alueen tulevan asukasluvun nähden. Tammistossa on tilanne on vielä huonompi. Alakoulutilat täyttyvät 2011, joten Pakkalanrinteen koulutilat tulee saada käyttöön viimeistään 2013 ja Tammiston 2015.
Perussuomalaisten Niiko peräänkuuluttu lasten ja nuorten tiloja. Itse toin esiin myös hyvän suunnittelun:
”Nuorten viihtyvyyden lisäämiseksi ei tarvita aina mitään suuria investointeja, vaan ihan miellyttäviä paikkoja olla ulkona. Ne voivat palvella kaiken ikäisiä – pari puskaa ja penkki ja niin edelleen.
Ja juuri näiden penkkien sijoittamista puistoon ei pitäisi rajoittaa peläten sitä että joku humalainen tulee sille istumaan, vaan muistaa että humalaisten pelko ei pitäisi ohjata koko muun väestön mukavuutta, vaan mummot, nuoret ja aikuiset, kaikki niistä penkeistä nauttivat.
Ja sitten ihan heittona ilmaan: Puistonkaan ei tarvitse aina olla niitä samoja puita vaan omenapuut ja viinimarjapensaat voivat luoda yhteisöllisyyttä, jossa asukkaat kohtaavat vihreän keskellä, ja luonto houkuttelee jopa koskemaan omenaa ja ruohoa ja pysähtymään huomaaman viihtyisän ympäristön.”
Myös Simonkylän kaavaan Niikko peräänkuulutti ajanmukaisia liikuntapaikkoja, jotta koko kasvuikä tulee huomioitua. Niikon mielestä valtuustossa oli liian paljon iäkkäitä ihmisiä, johon Kati Tyystjärvi totesi että vaikka tässä ollaan tultu naisen ikään, minulla ainakin on kokemusta siitä mitä lapset ja nuoret tarvitsevat.
Tapani Mäkinen taas peräänkuulutti korkeita taloja. Hän piti 3-4 kerroksisia taloja lättänöinä ja kommentoi: ”harmikseni huomaan että kaavasta puuttui 12 kerroksinen piristys”. Jari Sainio ja Markku Jääskeläinen taas kehuivat alueen virkistysmahdollisuuksia.
Mikko Mäkelä (vihr) toi myös nuoret esiin: Mitä tehdä niille nuorille jotka ei harrasta liikuntaa vaan notkuu päiväkotien pihoilla juomassa pussikaljaa. Tarvitaan laadukkaita notkumispaikkoja. Kyllä tässä kaupungilla tulee olla joku vastuu, yhtään nuorison innovatiivisuutta unohtamatta.
Kierrätysaloite eteni
Sirpa Kauppisen aloitteen oli allekirjoittanut 17 muuta kaupunginvaltuutettua, ja nyt aloitteeseen saatiin tilakeskuksen vastaus. Tilakeskus on valmis ottamaan hallintaansa kaiken lajittelun, mikäli siihen osoitetaan resursseja.
Aloite koski kierrätyksen organisoimista kaupungin organisaatiossa tilakeskuksen vastuulle, sekä biojätteen keräyksen parantamisesta. Nyt monet eri tahot vastaavat eri jätejakeista, ja kierrätystä voisi helposti parantaa.
Tällä hetkellä monet servetit päätyvät sekajätteeseen, eivätkä kaikki tiedä onko teepussi biojätettä vai ei. Kierrätys on äärimmäisen tärkeää ilmaston kannalta: neitseellisen raaka-aineen valmistaminen kuluttaa energiaa ja tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä. Siksi kertakäyttöyhteiskunnasta tulisi päästä lähemmäs kierrätysyhteiskuntaa.
Ympäristötoimi ja YTV ovat laatimassa ilmastostrategiaa kaupungin eri toimialoille, jossa kierrätys on mukana.
Myös Kati Tyystjärven (vas) ilmastoaloitetta kehuin, ja toivoin välitavoitteita, seurantaa ja raportointia, jotta kaukaista ilmastotavoitetta ylipäätään alettaisiin toteuttamaan.
Aloite luvallisista graffiteista
Eero Väätäinen (vas), Jussi Saramo (vas), Sirpa Kauppinen (vihr) ja Mikko Mäkelän (vihr) aloitteen allekirjoitti 42 valtuutettua. Aloite koski luvallisten graffitipaikkojen kokeilemisesta ja graffitigallerian perustamista Hämeenlinnantien varteen.
Graffiti on eri asia kuin ns. töhry, se on värikästä kaupunkitaidetta. Graffitien on todettu vähentävän myös sotkemista. Näin saamme hieman asfalttikukkia harmaaseen betoniin.
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 5.12.2008 | Blogit
Aika alkaa olla pikkuhiljaa kypsempi muuttaa lipunhintakehitystä: Vuodenvaihteessa tuleva seutulipun korotus 4 euroa on yli kipurajan. Joukkoliikenne ei ole kilpailukykyinen verrattuna autoiluun.
Alentaminen tuo säästöjä
- Ruuhkassa istuminen on kansantaloudellisesti tosi kallista. YTV:n arvion mukaan ruuhkat pahenevat voimakkaasti nykymenolla.
- Vähemmän tieinvestointeja kuten teiden kulumisen paikkausta tai lisäkaistoja tai teitä.
- Vähemmän liikenteen pienhiukkasten aiheuttamia terveysmenoja (pienhiukkasten aiheuttamat terveyskulut 1-2,9 miljardia euroa vuosittain Suomessa, painottuen tälle seudulle.) Siis 100 kertaisesti mitä hinnanalennus vuosittain maksaisi Vantaalle.
Signaalina seutulipun hinnan laskeminen näyttäisi vihreää valoa joukkoliikenteen käyttämistä harkitseville. 3,5e on psykologisesti helpompi sisäänheittohinta kuin 4 e./>
Ruuhkautumiskehitys käännettävä. Joukkoliikenteen markkinaosuus on laskenut 30 vuodessa kahdesta kolmanneksesta yhteen kolmannekseen.
Tulevana vuonna seutulipun alentaminen olisi hyvä tavoite. Aloitteeni alentaa seutulipun hintoja tahmaantui budjetin byrokratian rattaisiin: asiasta pitää pitää kyllin voimallinen meteli jo keväällä, asia kun on ylikunnallinen.
Ensi vuosi on näytön paikka: lipunhinnat ovat jo este mm. köyhempien vanhusten liikkumiselle.
YTV:n seutukokouksessa Espoon vihreistä löytyi siviilirohkeutta kyseenalaistaa seutukokouksen lipunhinnankorotukset. Nyt linjaan tulee saada kaikki mukaan. Keskustelu aiheesta jatkuu.
Kustannukset kunnille
Seutulipun pitäminen 3,8 eurossa lisää kuntien maksuosuuksia YTV:lle (miljoonaa euroa; mukana myös arvolipun alennus 16,1%:in hintaerolla kertalippuun):
– Helsinki 0,955
– Espoo 0,970
– Vantaa 0,736
– Kauniainen 0,027/>/>/>/>
Seutulipun laskeminen 3,5 euroon lisää (miljoonaa euroa):
(Mukana arvoseutulipun laskeminen 2,94euroon. Hintajoustoa ei ole mukana laskettu, mutta se tuo rahaa kassaan viiveellä.)
– Helsinki 1,770
– Espoo 1,811
– Vantaa 1,325
– Kauniainen 0,049/>/>/>/>/>
Vähän kalliimpi, mutta ei yhäkään paha, varsinkin kun miettii ruuhkautumisen aiheuttamia kustannuksia. Kun kokonaisuus huomioidaan, lipunhintojen alentaminen on halvempaa.
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 20.10.2008 | Blogit
”Valtuustoaloite 20.10.
Ehdotan että kaupunginvaltuustolle tiedotetaan vuosittain ilmastostrategian toteutumisesta Vantaan kaupungissa. Hyvä tiedotus sisältää siihen liittyvät toimenpiteet, niiden vaikuttavuus sekä Vantaan päästösäästöt.”
Suuri joukko valtuutettuja allekirjoitti aloitteeni yli puoluerajojen.
Pelkään että ilmastostrategia jää pelkäksi paperiksi. En itse asiassa ole nähnyt mitään toimia strategian toteuttamiseksi. Myöskään budjetin ilmastovaikutuksia ei tarkastella.
Kysyin niinkin yksinkertaista asiaa apulaiskaupunginjohtajalta, että miten suunniteltu budjetti muuttaa YTV:n skenaariota ruuhkautumisesta. (YTVn laskelmien mukaan ruuhkautuminen lisääntyy 40% vuoteen 2030 mennessä nykymenolla).
Vastaus oli yhtä tyhjän kanssa. Ei lipunhinnan korotukset näy mihinkään muuta autojen käytössä… Apulaiskaupunginjohtaja ei ymmärtänyt, että YTV:n skenaarion mukaan nykymenolla ruuhkat kasvavat voimakkaasti.
Tästä puheesta on muutama kokous, mutta se pohjusti ilmastoaloitteita:
Arvoisa puheenjohtaja
/>
Seudun ilmastopolitiikka voi olla kustannustehokasta tai tehotonta. Kustannustehokkaassa ilmastopolitiikassa
- Materiaalivirrat huomioitava. Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätysyhteiskunta säästää kaikkein tehokkaimmin ilmastoa, jätteenpolttoon ei kustannustehokkaassa ilmastonmuutoksen torjunnassa ole varaa.
- Energian käyttöä voidaan järkevöittää kaupungin omissa toiminnoissa. Matalaenergiarakentamisesta on siirryttävä nollaenergiarakentamiseen. Kokonaisia kaupunginosia tehdään nykyään energiaomavaraisesti.
- Joukkoliikenteeseen tulee resursoida enemmän, pelkkä kustannustason nousuun sitoutuminen ei riitä. Väestö kun on kasvanut sitten 60-luvun.
/>
Materiaalista kierrätystä lisäämällä saamme suuremmat CO2 vähennykset kuin koko liikenteessä syntyy./>/>/>
Kierrätyspisteitä tulisi saada lisää ja jätemaksut kierrätykseen ohjaavimmiksi. Tiedotuksen tasosta kertoo se että joka neljäs asukas ei tiedä onko alumiini biojätettä vai ei.
Neitseellisen materiaalin valmistus verrattuna kierrätysmateriaaliin on valtavan tuhoisaa ilmaston kannalta.
- Muovin kierrättäminen säästää kuusinkertaisesti kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna kertakäyttöiseen muovin polttamiseen.
- 750 000 tn kierrätyspaperin ja kartongin kierrättäminen vastaa 375 000 auton hiilidioksidipäästöjä vuodessa.
Jos materiaalinen kierrätys uusiomateriaaliksi ei lisäänny merkittävästi, hiilidioksidisäästöt tulee löytää kustannuksiltaan kalliimmista kohteista./>
Vantaan Energia oli mukana VTT:n tutkimuksessa, jonka mukaan sähkön reaaliaikainen seuranta toisi 600-1200 megawatin säästömahdollisuuden eli 20-40 kertaa Vuotoksen verran.
Koko seudun siirtyminen reaaliaikaiseen sähkönkulutuksen seurannan voisi olla hyvä yhteistyö tavoite.
Joukkoliikenne on kaupunkien budjettien ilmastokysymyksiä
Joukkoliikenteen osuus on laskenut kahdesta kolmanneksesta yhteen kolmannekseen. Onnettoman liikennepolitiikan takana ovat me eli kunnanvaltuustot: Joukkoliikenteen markkinaosuuden pitäminen tai kasvattaminen vaatisi mm. halvempia lipunhintoja eli lisää rahaa.
Ei riitä että matkustajien yksikkömäärä on hienoisesti kasvanut, koska Väkimäärä on lisääntynyt sitten 60-luvun.
Sirpa (Siru) Kauppinen
Vantaan Kaupunginvaltuutettu/>
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 31.8.2008 | Blogit
Tein aloitteen Vantaan yhtymisestä ilmastonmuutoksen torjujiin. Kunta voi tehdä hyvin paljon. Sen päätösvallassa on mm. materiaalivirrat (jätevirrat ja hankinnat) sekä joukkoliikenne. Asuminen ja kaupunkisuunnittelu ovat ilmaston kannalta tärkeitä – ja molemmat kuntien hanskassa. Kuntien energialaitokset investoivat eri tekniikoihin kuntien ohjauksessa.
Pääkaupunkiseutu on vaisu: käytämme yhä hiilivoimaa, harkitsemme kertakäyttöyhteiskunnan ylläpitämistä jätteenpoltolla, biojätteestä päättyy puolet kaatopaikalle tai aiotaan polttoon eikä vaikkapa biodieselin valmistukseen, hankinnan eettisistä ohjeista ei tiedetty hankinnoissa kun soitin ja kysyin… ja joukkoliikenteen osuus on laskenut tasaisesti.
Edes kunnan oma logistiikka ei ole ympäristölaskennassa, joka vähentäisi kuormitusta.
Vantaa voisi vähentää kasvihuonepäästöjään 90% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Tavoite on sama kuin länsinaapurilla, jolla on jo lähtötasoisesti paljon pienemmän päästöt kuin Suomella asukasta kohden laskuttuna. Osa Ruotsin kunnista ylittää tuonkin tavoitteen. Nyt YTV:n alueen tavoite on 39% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Ilmastoon liittyvät aloitteeni ovat edenneet väliin tahmeasti virkakoneistossa. Eettisten hankintakriteereiden aloite sai
naispoliitikkoja paljon taakseen, mutta jätti suurten puolueiden miehet kylmiksi. Energiatehokkuuden lisääminen ja ilmastoystävällisen asumisen ja rakentamisen linjat ovat jumittuneet suurpuolueisiin – ekorakentaminen on jäänyt näpertelyksi verrattuna vaikkapa Espooseen tai Ruotsalaisiin kuntiin./>
Liikennepolitiikka on vihreillä eronnut muista: useampana vuotena olen vastustanut joukkoliikenteen lipunhintojen korotuksia. Joukkoliikenteen osuus on laskenut 70-luvun kahdesta kolmannekseesta nykyiseen yhteen kolmannekseen. Ei riitä että joukkoliikenteen käyttäjämäärä kasvaa hiuksen hienosti, jos alueen väkimäärä ja yksityisautoilu lisääntyvät nopeammin. Joukkoliikenne ei ole ollut, eikä ole, kyllin kilpailukykyinen nykyhinnoilla. Lisäpanostusta tarvitaan jos oikeasti halutaan torjua ilmastonmuutos.
Valtuustoaloite
/>
Vantaa leikkaa kasvihuonekaasuja 90 % vuoteen 2050 mennessä.
Ruotsissa moni kunta on asettanut tavoitteet yli EU:n tavoitteiden.
Esimerkiksi Smoolandin Markaryd aikoo vähentää päästöistään 50 % jo 2010
mennessä. Koko Ruotsi vähentää päästöistään 90 % vuoteen 2050 mennessä./>/>
Keinoja löytyy, esimerkiksi
– Energiatehokkuuden lisääminen toimintatavoissa ja omassa olevissa
rakennuksissa
– Materiaalisen kierrätyksen lisääminen ja lajitteluun kannustaminen
– Ekologinen kaukolämpö ja nollalämmitysrakentaminen.
– Liikenteen biopolttoaineiden käyttö (jätteestä tuotettu, ei ruuasta)
– Joukkoliikenteen, raiteiden ja kevyen liikenteen suosiminen
– Kaupunkisuunnittelu/>/>/>/>/>/>/>
Nimenomaan kaupungilla on mahdollisuus vaatia matalaenergiaratkaisuja aluerakentamissopimuksissa ja kaavoihin liittyviä kaupungin oikeuksia ollaan yhä lisäämässä. Espoossa käytössä oleva Mera-järjestelmä nollalämmityskerrostaloissa on saanut kehuja ja säästää asukkaiden lämmityskulut.
Lisätietoja: Sirpa Kauppinen 040 540 4691
Tietoa Suomen kuntien ilmasto-asioista:
/>
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 27.12.2007 | Blogit
Laki määrää kansalaisten kuulemisen – se tehdään – mutta mielipiteen yli kävellään täysin, vaikka lähidemokratia ja kansalaisvaikuttaminen ovat osa Vantaan strategiaa ja EU tukemia periaatteita. Käytännössä kansalaisvaikuttaminen on sanahelinää, jos viidensadan asukkaan mielipide ei vaikuta heidän omalla alueellaan.
Kun leijonanosa Kaivokselan asukkaista oli asuinaluetta vastaan, mielipiteen tulisi olla niin painava että se todella vaikuttaa asian valmisteluun ja ratkaisuun. Kaupungin nykyisen politiikan mukaan asukkaiden toiveilla, tarpeilla ja haaveilla ei ole mitään merkitystä.
Ei edes niillä mielipiteillä ei ole vaikutusta, jotka lain nojalla on pakko vastaanottaa.
Melskasin asiasta kovin sanoin. Suuret puolueet kuitenkin pitivät omasta suunnitelmastaan kiinni Kaivoksela 4:n suhteen, vaikka vastaava määrä uusia asuntoja olisi voitu sijoittaa vaikkapa vanhalle ostarille. Asiasta äänestettiin.
Yleiskaavaan tuotiin Kaivokselaa suurempikin muutos viimehetkellä joten perusteluja sille, että yleiskaava ei olisi voinut säilyä vanhan viheraluetta suojelevan kaavan mukaan, ei ollut. Muutoksen olisi voinut tehdä vaikka viimeisessä käsittelyssä.
Kehä II
Kannatin Kehä II:n poistamiseksi kaavasta. Mielestäni Kehä III kunnostus tarvitsee kipeämmin rahaa. Mutta ennen kaikkea vastaava panostus joukkoliikenteeseen vähentäisi ruuhkia taloudellisesti tehokkaammin kuin eritäin kallis tierakentaminen. Puhumattakaan siitä miten valinta joukkoliikenteen ja lisätien välillä vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa tai melun vähentämisessä.
Kannatin myös ehdotusta Pakkalan rakentamiseksi. Yleiskaavan käsittelyn aikana asuntoalueita vähennettiin ja golfkenttiä lisättiin. Golf on hieno harrastus mutta kaksi kenttää ja yksi lyöntipaikka on varsin paljon yhdelle lajille panostettuna tässä kaavassa. Tasapuolinen kohtuullisuus on paikallaan. Asunnoista on huutavampi pula.
Kuusjärvi
Kuusjärven läheisyyteen suunniteltu varikko taas oli kinkkinen kysymys. Kuusjärven luonto on kovilla. Varikko ei lisää merkittävästi ympäristökuormitusta, sillä jo olemassa liikenneväylät pitävät kuormituksesta kyllä varmasti huolen. Sen sijaan varikko on saanut vastustusta niin paljon, että mielipiteellä on merkitystä.
Valtuustossa hyväksyttiin myös iso kasa luonnonsuojelualueita Vantaan itäisistä osista. Ne tukevat hienosti perusteilla olevaa itäistä kansallispuistoa, Sipoon korpea.
/>/>/>/>/>/>/>/>
/>
