Viennin kannalta Suomen mahdollisuus on tulevaisuuden ympäristöteknologioissa, ei ydinsähkön viennissä. Kansainvälisen HSBC pankin mukaan ilmastoteknologian myynti vuonna 2009 kasvoi maailmassa 75 prosenttia. Globaalien markkinoiden kasvu on valtava, s…
Puheeni vihreässä valtuuskunnassa 8.5.: Vihreät ovat toimineet jämäkästi ja selkeää linjaa noudattaen ydinvoimakysymyksessä. Haluan kiittää ministereitä ja kansanedustajia johdonmukaisesta päätöksenteosta. Ensi vaaleissa tulee vain saada enemmän …
Terveydenkeskusten liikelaitostaminen ei tuo toimintaan juuri mitään, mitä ei nykymallissa voisi tehdä. Samat ihmiset, toiminnot ja ongelmat jatkuvat erillisestä budjetista, johtokunnasta ja taseesta huolimatta.
Jos halutaan parantaa palvelua, pelkkä organisaatiomallin muuttuminen ei riitä.
Liikelaitostamisella haetaan joustavuutta ja tuottavuutta. Julkisten palveluiden tuottavuuden mittaaminen teollisuustuotannon mittareilla (euroa/kappale) sijaan olisi kuitenkin pyrittävä arvioimaan palveluiden vaikuttavuutta.
Tarvitsemme terveyttä, emme terveyskeskuskäyntejä. Jos liikelaitostamiseen mennään, palvelusopimuksen määrittely ja mittarit määräävät miten asia onnistuu. Tarkka paikka.
Vantaan palveluverkko
Länsimäen terveysasemaa ei kannata lopettaa ennen kuin yhteistyö Helsingin kanssa on selvitetty kunnolla. Alueelta puuttuu terveyskeskus Helsingin puolella.
Helsinki ei halua ennen Helsinki-Vantaan yhdistymisselvitystä katsella yhteistyömahdollisuuksia, vaikka ne helpottaisivat kuntalaisia. Yhden hyvin toimivan terveysaseman lakkauttaminen ja uuden rakentaminen sadan metrin päähän on järjetöntä tuhlausta. Kysymys on tahdosta, juridisia esteitä ei ole yhteistyölle.
Palveluverkkoa ollaan rukkaamassa uudestaan, ja esillä on kolmen raskaansarjan terveysaseman malli, johon liittyisi useampi kevyempi terveyspiste. Asiasta on tulossa selvitys./>
Liiallinen tehokkuusvaatimus voi kierouttaa terveyspalveluita
/>
Julkisten palveluiden tuottavuuden mittaaminen teollisuustuotannon mittareilla (euroa/kappale) sijaan on pyrittävä arvioimaan palveluiden vaikuttavuutta. Euroa per terveyskeskuskäynti ei kerro mitään siitä miten kuntalaisten terveydentila on kehittynyt.
Asukkaan valinnanvapautta ja joustavuutta on tulee lisätä, ja hoitoketju tulee saada kokonaisvaltaiseksi.
/>
Laboratoriopalveluiden liikelaitostamisen vaikuttuksia HUS:ssa ei ole vielä tutkittu. Joustavampia palveluita tarvitaan joka tapauksessa. Esimerkiksi työterveyshuoltoa ja terveyskeskustoimintaa voisi yhdistää.
Pienimuotoinen energiantuotanto on maaseudulle tärkeä lisäelinkeino tulevaisuudessa. Ruotsissa on jo nyt tuhansia maanviljelijöitä, jotka tuottavat energiaa tai polttoaineita.
Energiaa saadaan muun muassa lannasta, kasvijätteistä ja muista biojätteistä biokaasun muodossa, jolla tuotetaan sähköä ja lämpöä. Biojätteistä voi tehdä myös nestemäistä biopolttoainetta vaikkapa traktoreiden polttoaineeksi.
Myös muunlainen energiantuotanto luonnistuu maaseudulla. Tuulivoimaloita voidaan hajasijoittaa sinne missä on tilaa ja tuoreen tuulikartoituksen mukaan suuressa osassa Suomea tulee hyvin.
Tanskassa tuotetaan jo paljon tuulisähköä ja ruokaa samassa paikassa – tuulivoimalathan eivät vie merkittävästi maapinta-alaa pelloilta.Tuulivoiman työllistävä vaikutus on merkittävä – varsinkin kun se työllistää nimenomaan suomalaisia suunnittelijoita ja rakentajia. Olkiluoto 3:n työmaalla neljästä tuhannesta työntekijästä alle sata on ollut suomalaisia.
Ydinvoima on saanut uskomattoman paljon huomiota, vaikka muualla maailmassa sitä ei juuri rakenneta.
Tuulivoimarakentaminen on vuorostaan lamasta huolimatta noussut 30 prosenttia pelkästään viime vuoden aikana.
Tuulisähkön kustannukset ovat laskeneet lähelle ydinvoiman tasoa ja Ruotsi onkin päättänyt rakentaa tuulivoimaa enemmän kuin Loviisan ydinvoimalat tuottavat yhteensä.
Panostamisella hajautettuihin uusiutuviin energiaratkaisuihin voidaan maaseudulle luoda kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja, mutta ydinvoiman lisärakentaminen tuo niitä keskitetysti vain yhdelle tai kahdelle paikkakunnalle.
Ydinvoimarakentaminen luo ylituotantoa Suomen sähkömarkkinoille ja vie maaseudulta lisäelinkeinojen mahdollisuuksia. Rakennemuutoksen kourissa olevalle maaseudulle tulisi suoda uusia, kasvavien alojen elinkeinoja.
Puolalaisten rakennusmiesten ja ranskalais-intialaisten suunnittelijoiden elättäminen ei tue suomalaista työllisyyttä, elävästä maaseudusta puhumattakaan.
Sirpa Kauppinen, ympäristötekniikan M.Sc
Aleksi Mäntylä, ympäristöasiantuntija/>
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 22.3.2010.
Ruotsissa biopolttoaineiden tuotanto kasvijätteistä tai lannasta ja tuulivoiman höydyntäminen leventää monen maatalousyrittäjän leipää.
Julkaistu Helsingin Sanomissa 15.2.2010 Yhtenä päivänä palkansaaja on työuransa huipulla, seuraavana tarpeeton. Tosiasiallisesti moni jaksisi ja haluaisi tehdä pitempään, jos työviikko olisi kevyempi. Eläkkeelle siirtymisen tulisi olla joustavaa, omaan…