Pihistely bussilinjoissa ei huomioi kokonaistaloutta

Joukkoliikenteen osuus kaikista matkoista on laskenut tasaisesti 70-luvulta lähtien. Se on ollut poliittinen valinta: Lipunhinnat ovat nousseet tasaisesti samalla kun palvelutasoa on karsittu.

Politiikka ei ole taloudellisesti järkevää. Kokonaiskuvan saamiseksi kaikki kustannukset tulisi ottaa mukaan tarkasteluun. Liikenteen tuottamien pienhiukkasten kustannukset terveysmenoihin ovat Suomen tasolla 1-2,9 miljardia euroa. Se painottuu YTV:n alueelle. Tämä tulisi huomioida päätettäessä joukkoliikenteen talousarviosta. Pihistykset bussilinjoissa luovat paljon suuremmat kulut terveyspuolelle, kuin liikennepuolella voitaisiin säästää.

Tämän lisäksi ruuhkautuminen lisääntyy, ja melutaso nousee. Ruuhkautumisen kustannukset taas näkyvät tieliikenteen investoinneissa: lisäkaistat, uudet väylät ja teiden kuluminen lisäävät kustannuspaineita.

Talousarvio laaditaan sirpaloituneena: eri toimialat ja kuntayhtymät tekevät kukin oman talousarvioesityksen kokonaiskuvaa katsomatta. Tällaiseen ei ole enää varaa. Joukkoliikenteen karsimisen kustannuksia tulee katsoa kokonaistalouden kannalta.

Sirpa Kauppinen
Kaupunginvaltuutettu, vihreät/>

bussinpysaytys_rajattu.jpg

Ydinvoimaa vai cleantech -vientiä

Viennin kannalta Suomen mahdollisuus on tulevaisuuden ympäristöteknologioissa, ei ydinsähkön viennissä. Kansainvälisen HSBC pankin mukaan ilmastoteknologian myynti vuonna 2009 kasvoi maailmassa 75 prosenttia. Globaalien markkinoiden kasvu on valtava, s…

Ydinvoimaa vai cleantech -vientiä

Viennin kannalta Suomen mahdollisuus on tulevaisuuden ympäristöteknologioissa, ei ydinsähkön viennissä. Kansainvälisen HSBC pankin mukaan ilmastoteknologian myynti vuonna 2009 kasvoi maailmassa 75 prosenttia. Globaalien markkinoiden kasvu on valtava, s…

Työtä vai ydinvoimaa

Puheeni vihreässä valtuuskunnassa 8.5.: Vihreät ovat toimineet jämäkästi ja selkeää linjaa noudattaen ydinvoimakysymyksessä.  Haluan kiittää ministereitä ja kansanedustajia johdonmukaisesta päätöksenteosta. Ensi vaaleissa tulee vain saada enemmän …

Terveydenhuollon liikelaitostamisessa riskejä

Terveydenkeskusten liikelaitostaminen ei tuo toimintaan juuri mitään, mitä ei nykymallissa voisi tehdä. Samat ihmiset, toiminnot ja ongelmat jatkuvat erillisestä budjetista, johtokunnasta ja taseesta huolimatta.

Jos halutaan parantaa palvelua, pelkkä organisaatiomallin muuttuminen ei riitä.

Liikelaitostamisella haetaan joustavuutta ja tuottavuutta. Julkisten palveluiden tuottavuuden mittaaminen teollisuustuotannon mittareilla (euroa/kappale) sijaan olisi kuitenkin  pyrittävä arvioimaan palveluiden vaikuttavuutta.

Tarvitsemme terveyttä, emme terveyskeskuskäyntejä. Jos liikelaitostamiseen mennään, palvelusopimuksen määrittely ja mittarit määräävät miten asia onnistuu. Tarkka paikka.

Vantaan palveluverkko

Länsimäen terveysasemaa ei kannata lopettaa ennen kuin yhteistyö Helsingin kanssa on selvitetty kunnolla. Alueelta puuttuu terveyskeskus Helsingin puolella.

Helsinki ei halua ennen Helsinki-Vantaan yhdistymisselvitystä katsella yhteistyömahdollisuuksia, vaikka ne helpottaisivat kuntalaisia. Yhden hyvin toimivan terveysaseman lakkauttaminen ja uuden rakentaminen sadan metrin päähän on järjetöntä tuhlausta. Kysymys on tahdosta, juridisia esteitä ei ole yhteistyölle.

  • Katriinan sairaalasta voisi tehdä vanhustenpalveluun erikoistuvan yksikön. Sen lakkauttamista kannattaa siis vielä harkita.
  • Marja-Vantaalle tulee saada terveysasema kun asukkaat saapuvat. Se voisi erikoistua nuorisoasemaksi, jolloin sieltä löytyisi erityisosaamista kouluterveydenhuoltoon ja nuorten masennuksen käsittelyyn.
  • Hakunilan terveysaseman lääkäripula on valtava. Asialle on korjattava välittömästi.

Palveluverkkoa ollaan rukkaamassa uudestaan, ja esillä on kolmen raskaansarjan terveysaseman malli, johon liittyisi useampi kevyempi terveyspiste. Asiasta on tulossa selvitys./>

Liiallinen tehokkuusvaatimus voi kierouttaa terveyspalveluita
/>

Julkisten palveluiden tuottavuuden mittaaminen teollisuustuotannon mittareilla (euroa/kappale) sijaan on  pyrittävä arvioimaan palveluiden vaikuttavuutta. Euroa per terveyskeskuskäynti ei kerro mitään siitä miten kuntalaisten terveydentila on kehittynyt.

Asukkaan valinnanvapautta ja joustavuutta on tulee lisätä, ja hoitoketju tulee saada kokonaisvaltaiseksi.
terveys-laboratiorio.jpg/>

Laboratoriopalveluiden liikelaitostamisen vaikuttuksia HUS:ssa ei ole vielä tutkittu. Joustavampia palveluita tarvitaan joka tapauksessa. Esimerkiksi työterveyshuoltoa ja terveyskeskustoimintaa voisi yhdistää.