mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 4.6.2010 | Blogit
Selvityksessä on Helsingin virkamiesten kädenjälki, ja hallinnon sijaan se olisi voinut keskittyä enemmän kuntalaisten palvelujen laatuun ja saatavuuteen.
Ympäristön kannalta Helsingin ja Vantaan yhdistyminen ei ratkaise mitään. Oleelliset ilmasto-ongelmat ovat ratkaistavissa yhteistyöllä tai yhdistymisellä ympäryskuntien kanssa.
Seutulipun alentaminen sisäisen lipun tasolle riippuu tahdosta, ei organisaatiosta. Ympäryskunnissa kaupunkirakenne hajautuu ja sieltä tuleva työmatkaliikenne ei ole joukkoliikenteen parissa.
Fuusioilla on myös hintansa. Reaalitaloudellisesti ottaen yhdistyminen Helsingin kanssa voi pahimmillaan käydä Vantaalle raskaaksi: yritysfuusioissakin suurempi organisaatio määrää uuden hallintokulttuurin ja työtavat. Helsingin hallintomalli ja koko hallintokulttuuri ovat huomattavasti kalliimpia ja raskaampia kuin Vantaan
Organisaatiomuutokset vievät myös resursseja palvelujen tuottamiselta. Fuusiot, joita ei resursoida ja hallita, tulevat kalliiksi. Merkittävää taloudellista säästöä ei tällä yhdistymisellä edes virkamiesten mukaan saada. Sen sijaan yhteistyötä ja raja-aitojen kaatamista voi tehdä organisaatiorajoista huolimatta.
Juuri yhteistyössä pitäisi pistää töpinäksi tuli yhdistyminen tai ei: mm. joustava päiväkotien ja terveyskeskusten käyttö sekä seutulipun hinnan laskeminen kaupunkien sisäisen lipun tasolle tulee toteuttaa nopeasti. Organisaatioiden välinen yhteistyö ei saa jäädä odottamaan erilaisia hallintorakenteen päätöksiä.
Kuntataloudellisesti laskennallisesti tehokas yksikkö on 35 000 – 40 000 asukasta. Miten kansalaisten vaikuttaminen taataan paikallisiin asioihin? Katse tulee luoda kauas: kokonaiskuva tulevasta seudusta 50 tai 100 vuoden päästä auttaa hahmottamaan organisaation tarpeita ja rakenteita
Vain vertailu, jossa päästään tarkastelemaan eri vaihtoehtoja, kuten vain Helsingin ja Vantaan yhdistyminen, tai koko pääkaupunkiseudu yhdistymien tai yhdistymien myös ympäriyskuntiin antaa aitoja eväitä päätöksentekoon. Pelkkä hallintomallin kuvaus ei riitä – tulee arvioida mitä hyötyjä ja haittoja eri rakenteet tuovat käytännössä ihmisten arkeen.
/>
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 20.5.2010 | Blogit
Viennin kannalta Suomen mahdollisuus on tulevaisuuden ympäristöteknologioissa, ei ydinsähkön viennissä. Kansainvälisen HSBC pankin mukaan ilmastoteknologian myynti vuonna 2009 kasvoi maailmassa 75 prosenttia. Globaalien markkinoiden kasvu on valtava, s…
mennessä Sirpa Siru Kauppinen | 20.5.2010 | Blogit
Viennin kannalta Suomen mahdollisuus on tulevaisuuden ympäristöteknologioissa, ei ydinsähkön viennissä. Kansainvälisen HSBC pankin mukaan ilmastoteknologian myynti vuonna 2009 kasvoi maailmassa 75 prosenttia. Globaalien markkinoiden kasvu on valtava, s…
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 8.5.2010 | Blogit
Puheeni vihreässä valtuuskunnassa 8.5.: Vihreät ovat toimineet jämäkästi ja selkeää linjaa noudattaen ydinvoimakysymyksessä. Haluan kiittää ministereitä ja kansanedustajia johdonmukaisesta päätöksenteosta. Ensi vaaleissa tulee vain saada enemmän …
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 25.4.2010 | Blogit
Pyöräilykausi on käynnissä, vaikka esim. korjaamattomat routavauriot ovat paikoin vaarallisia. Pyöräilyn edistäminen vähentää ruuhkia ja parantaa kansanterveyttä. Ruuhkautuminen, lisäkaistat ja teiden kuluminen rasittavat kuntien taloutta.
Pääkaupunkiseutu olisi suunniteltavissa vielä pyöräilyn mallialueeksi seuraavasti:
- Kevyen liikenteen sujuvuus on kaupunkisuunnittelun lähtökohtia.
- Kevyenliikenteen väylien turvallisuutta ja viihtyvyyttä parannetaan.
- Pyöräväylät merkitään mahdollisuuksien mukaan erilleen muusta liikenteestä. Maali ei paljoa maksa.
- Pyöräteihin suunnitellaan kallistuksia.
- Juna-asemien pyöräparkkeihin asennetaan videokamerat pyörävarkauksien vähentämiseksi.
- Pyöräparkkien tarve huomioidaan suunnittelussa.
- Kaupunki ajaa aktiivisesti sujuvampaa pyörien kuljetusta junissa.
- Pyörätieverkon kattavuus ja sujuvuus myös kuntarajat ylittävillä reiteillä huomioidaan.
- Kannustetaan kaupunkien työntekijöitä kevyen liikenteen käyttäjiksi.
- Seurataan sopivaa tunnuslukua, jotta näemme helpommin kevyenliikenteen verkon kehityksen.
Ainakin Vantaa ja Espoo voisivat allekirjoittaa EU:n Charter of Brussels -sopimuksen, jossa mm. pyritään puolittamaan pyöräilyonnettumuuksien määrä vuoteen 2020 mennessä. Helsinki on jo sopimuksessa mukana. Nykyiset Charter of Brussels allekirjoittajat: http://www.velo-city2009.com/charter-brussels.html/>
Ruuhkien ennustetaan lisääntyvän kokopäiväisiksi 2017 mennessä, ja esimerkiksi matka-ajan Kehä kolmoselta keskustaan lisääntyvän 20 minuutista 40 minuuttiin.
Tähän ollaan menossa kaupunkisuunnittelulla, joka edistää liikkumistarvetta mm. vähentämällä lähipalveluita, sekä joukkoliikenteellä, joka ei seuraa väestömäärien ja liikkumistarpeen kasvua.
Kevyttä liikennettä ja hyötyliikuntaa lisätään parhaiten viihtyisyydellään houkuttelevilla ja turvallisilla reiteillä.
Kevyttä liikettä kevääseen!/>
