mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 15.4.2010 | Blogit
Tarjoukset uusista ydinvoimaloista ovat paljon kalliimpia (Kanada ym.) kuin aikanaan Arevan tarjous Olkiluoto kolmosesta. Jos nyt Suomessa ydinvoimalasta kilvoittelevat tarjoavat rakentamisen alihintaan, joutuu kansa lisämiljardien maksajaksi, sillä ranskalaiset eivät siihen enää suostu.
Greenwichin yliopiston energiatekniikan professori Stephen Thomasin kommentoi aikanaan TVO:n Olkiluoto kolmosen hinnan olevan reilusta alimitoitettu, jo ennen rakentamisen aloittamista. Nyt hänen mukaansa uudelle reaktorille nykyhinta tulee käytännössä olemaan lähempänä 7 miljardia euroa.
Sijoitusmaailmassa ydinvoimaloita ei pidetä kannattavina: Citigroup julkaisi 9.11.2009 raportin ydinvoimasta investointikohteena. Sen mukaan ydinvoimarakentaminen ei kannata, ellei tukijaksi saada valtion rahaa.
Raportissa käsiteltiin hyvin viittä eri investoijaa kohtaavaa riskiä. Riskit liittyvät ydinvoiman suunnitteluun, rakentamiseen, käyttöön, ydinvoimalla tuotetun sähkön hintaan sekä ydinvoiman käytöstä poistoon. Jos yksikin näistä riskeistä toteutuu, energiayhtiö joutuu vakaviin ongelmiin. Ongelmien korjaamiseksi kustannukset olisi siirrettävä eteenpäin, kuluttajille ja viime kädessä veronmaksajille.
Hyvä kysymys onkin, kantavatko veronmaksajat ydinvoimalainvestoinnin taloudelliset riskit?
Sirpa Kauppinen
Ympäristötekniikan M.Sc./>
Artikkeli on julkaistu paikallislehdessä Uudellamaalla.
/>
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 23.3.2010 | Blogit
Pienimuotoinen energiantuotanto on maaseudulle tärkeä lisäelinkeino tulevaisuudessa. Ruotsissa on jo nyt tuhansia maanviljelijöitä, jotka tuottavat energiaa tai polttoaineita.
Energiaa saadaan muun muassa lannasta, kasvijätteistä ja muista biojätteistä biokaasun muodossa, jolla tuotetaan sähköä ja lämpöä. Biojätteistä voi tehdä myös nestemäistä biopolttoainetta vaikkapa traktoreiden polttoaineeksi.
Myös muunlainen energiantuotanto luonnistuu maaseudulla. Tuulivoimaloita voidaan hajasijoittaa sinne missä on tilaa ja tuoreen tuulikartoituksen mukaan suuressa osassa Suomea tulee hyvin.
Tanskassa tuotetaan jo paljon tuulisähköä ja ruokaa samassa paikassa – tuulivoimalathan eivät vie merkittävästi maapinta-alaa pelloilta.Tuulivoiman työllistävä vaikutus on merkittävä – varsinkin kun se työllistää nimenomaan suomalaisia suunnittelijoita ja rakentajia. Olkiluoto 3:n työmaalla neljästä tuhannesta työntekijästä alle sata on ollut suomalaisia.
Ydinvoima on saanut uskomattoman paljon huomiota, vaikka muualla maailmassa sitä ei juuri rakenneta.
Tuulivoimarakentaminen on vuorostaan lamasta huolimatta noussut 30 prosenttia pelkästään viime vuoden aikana.
Tuulisähkön kustannukset ovat laskeneet lähelle ydinvoiman tasoa ja Ruotsi onkin päättänyt rakentaa tuulivoimaa enemmän kuin Loviisan ydinvoimalat tuottavat yhteensä.
Panostamisella hajautettuihin uusiutuviin energiaratkaisuihin voidaan maaseudulle luoda kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja, mutta ydinvoiman lisärakentaminen tuo niitä keskitetysti vain yhdelle tai kahdelle paikkakunnalle.
Ydinvoimarakentaminen luo ylituotantoa Suomen sähkömarkkinoille ja vie maaseudulta lisäelinkeinojen mahdollisuuksia. Rakennemuutoksen kourissa olevalle maaseudulle tulisi suoda uusia, kasvavien alojen elinkeinoja.
Puolalaisten rakennusmiesten ja ranskalais-intialaisten suunnittelijoiden elättäminen ei tue suomalaista työllisyyttä, elävästä maaseudusta puhumattakaan.
Sirpa Kauppinen, ympäristötekniikan M.Sc
Aleksi Mäntylä, ympäristöasiantuntija/>
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 22.3.2010.
Ruotsissa biopolttoaineiden tuotanto kasvijätteistä tai lannasta ja tuulivoiman höydyntäminen leventää monen maatalousyrittäjän leipää.
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 25.2.2010 | Blogit
Helsingissä ja Vantaalla ollaan sitouduttu kouluruokailussa kasvisruokapäivään. Onnistumisen avaimet ovat monipuoliset ja erityisesti maukkaat kasvisruuat. Suomalaisten keskimmääräinen vihannesten ja kasvisten käyttö on reilusti alle terveellisen ruuan…
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 1.2.2010 | Blogit
Uusien voimaloiden kustannukset liikkuvat samassa kuin tuulivoiman. Olkiluoto 3:sta on tullut varoittava esimerkki maailmalla.
Olkiluodosta oli artikkeli myös turvallisuuteen liittyen sunnuntain Helsingin Sanomissa.
Tänään voi vaikuttaa sitoutumalla äänestämään sellaista ehdokasta eduskuntaan, joka ei kannata lisäydinvoimaloita. Kun huomioi, että ydinvoima ei ole välttämätön hiilidioksidipäästöjen pienentämiselle tai taloudelliselle kasvulle, kannattaa liittyä allekirjoittajien joukkoon.
Nähdään siis Kolmen sepän patsaalla tänään!/>
* * *
Perässä osa draftista vastineeseen Tiurin kirjoitukseen Kauppalehdessä. (Vastine julkaistiin viime viikolla).
Ydinvoimaloiden polttoaine ympäristölle raskasta
Tiuri väittää, että Olkiluodon elinikä on 60 vuotta ja tuulivoimalan vain 25 vuotta. Ydinvoimala on kuitenkin kunnostettava elinkaaren puolivälissä, mikä maksaa jälleen neljänneksen ydinvoimalan investointikustannuksista. Tuulivoimalan ylläpito 25 vuoden aikana vain kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Olkiluotoon on taas mm. vaihdettava ydinpolttoainetta 32 tonnia vuodessa.
Kirjoituksessa ei myöskään käytetty uskottavaa hintaa ydinvoimalalle. Areva on laskenut Olkiluoto kolmosen maksavan viisi miljardia. Uusien voimaloiden tarjoukset liikkuvat 5-8 miljardin välillä.
Energiatehokkuus halvin tapa saada lisäenergiaa
Mm. Pöyryn selvityksen mukaan energiatehokkuuden lisääminen on halvin tapa saada lisäenergiaa. Vasta toisena keinona tulevat uusiutuvat energiamuodot, jotka ovat osa sitä ilmastoteknologian palettia, joka on tärkeä Suomen kilpailukyvylle. Monissa länsimaissa ilmastoteknologia nähdään tärkeimpänä tienä pois taantumasta, ja panostetaan tähän nopeasti kasvavaan talouden alaan, minkä Tiuri on kirjoituksessaan unohtanut.
Työpaikkoja ilmastolla
Mikäli EU ja Suomi ovat eturintamassa ilmastovaatimuksissa, ilmastoteknologian kotimarkkinat pääsevät kehittymään. Tätä ydinenergiarakentaminen ei tue. Ilmastoteknologia vastaa metalli- tai kemianteollisuutta ja markkinoiden ennustetaan kasvavan huimaa vauhtia.
Jos tarkastellaan miten nykyaikaisempi ilmastopolitiikka on vaikuttanut länsinaapurissa sähkönkulutukseen, on odotettavaa, että myöskään Suomessa sähkönkulutus ei merkittävästi kasva. Ruotsissa on sähkönkulutus laskenut lievästi mutta vakaasti jo vuodesta 2001 lähtien.
Tuulivoimaa Ruotsissa kuitenkin rakennetaan rakennetaan tänä ja ensivuonna yhteensä 800 MW. Tuulivoimaloiden valmistuksessa on alkamassa sarjatuotanto, joka laskee yksikkökustannuksia. Nyt tuotekehitys on ollut niin nopeaa, että suuria sarjoja ei olla päästy tuottamaan.
Suomen säätelyjärjestelmä tulisi trimmata kuntoon, jossa energiatehokkuus ja ilmastoteknologia ovat kannattavia. Mahdollisimman suuren volyymin energiantuotanto ei luo meille kilpailuetua nopeimmin kasvavalla alalla, vaan ohjaa taloutemme bulkkituotantoon perustuvan banaanivaltion suuntaan.
Pienelle kansantaloudelle joka elää pitkälti viennistä, on tärkeää että vientituotteet ovat mahdollisimman monipuolisia. Ilmastoteknologia on tässä merkittävä mahdollisuus, mutta ydinenergia ei tätä ole.
Liiketoimintaympäristö on muuttunut tavalla jossa viime vuosisadan energiapolitiikka ei enää tue Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 21.1.2010 | Blogit
Vihreät haluavat helpottaa työntekijöiden palkkaamista, laskea pienituloisten verotusta ja vähentää yrittäjien byrokratiaa. Anni Sinnemäen ulostulo ei antanut oikeaa kuvaa vihreiden yrittäjyyspolitiikasta.
Vihreiden ohjelman mukaan verotuksen on kannustettava rehelliseen, työpaikkoja luovaan yrittäjyyteen – harmaan talouden vähentäminen on rehellisen yrittäjän etu. Liian jyrkät porrastukset ja verokikkailuun johtavat rakenteet on purettava.
Turvaa perustulosta
Yrittäjän sosiaali- ja eläketurvaa on parannettava. Perustulo takaisi perusturvan sekä yrittäjälle että hänen työntekijöilleen. Vihreiden perustulomalli palvelisi yrittäjyyttä: se muodostaisi perusturvan sekä yrittäjälle itselleen että hänen mahdollisille työntekijöilleen. Kaikille maksettava perustulo varmistaisi, että työn vastaanottaminen kannattaa aina.
Lasten tekemiseen tarvitaan kaksi
Vanhemmuuden kustannukset tulisi tasata kaikkien työnantajien kesken. Nyt naisen työnantaja on maksava osapuoli, vaikka lasten tekemiseen tarvitaan useimmiten kaksi. Nykyinen järjestelmä rankaisee naisvaltaisia aloja. Näillä aloilla yrittäjätkin ovat usein naisia, jolloin kustannusten jaon myönteiset ja kielteiset vaikutukset ilmenevät moninkertaisina.
100 000 uutta työpaikkaa
Pk-yritysten työllistävä vaikutus on tällä hetkellä 140 000 henkeä, mutta silti elinkeinopolitiikka tukee lähinnä suuryrityksiä. Suomen pk-sektori on eurooppalaisittain alikehittynyt. Vihreän yrittäjyyspolitiikan tavoitteena on luoda Suomeen seuraavan 10 vuoden aikana 100 000 uutta pientä ja keskisuurta yritystä.
Helpottamalla yrityksen ensimmäisen työntekijän palkkaamista kasvatetaan uutta työnantajasukupolvea ja luodaan työpaikkoja, joista hyötyy koko yhteiskunta. Erityisesti nuorten työllistymistä pieniin yrityksiin voidaan edistää myös kisällitoiminnalla sekä oppisopimusjärjestelmää kehittämällä.
Saastuttaja maksaa – työn verottamisesta ympäristöveroihin
Verotuksen painopisteen siirtyminen työn verottamisesta ympäristöveroihin sekä vihreän energian syöttötariffit avaavat yritystoiminnalle uusia mahdollisuuksia. Määrätietoinen viherkaulustyöpaikkojen luominen osana Euroopan vihreiden Green New Deal -hanketta palvelee ympäristön lisäksi myös pienyrittäjyyttä.
Ympäristöliiketoiminta on yksi nopeimmin kasvavista aloista. On varmistettava että sitä ohjaavat lait ja verot rohkaisevat materiaalien kierrätykseen, pois kertakäyttöisyydestä. Kotimarkkinoiden synnyttäminen johdonmukaisen vero- ja tukipolitiikan avulla luo työllisyyttä tulevaisuuden aloille ja luo mahdollisuuksia siihen, että Suomi saa osansa muun muassa ilmastoteknologian voimakkaasta kasvusta.
Kuluttajansuojaa ja standardien noudattamista on tuettava, sillä nämä parantavat kestäviä tuotteita valmistavan yrityksen mahdollisuuksia menestyä.
Vihreiden yrittäjyysohjelma kokonaisuudessaan:
/>/>
