Hyväksytty ylimääräisessä yleiskokouksessa 22.8.2020
Sisällys
1 Johdanto
2 Toimintaa ohjaavat asiakirjat
3 Vantaan vihreä järjestötoiminta
3.1 Kunnallisjärjestö
3.2 Jäsenyhdistykset
3.3 Henkilöjäsenet
3.4 Asukkaat
4 Kunnallinen ja ylikunnallinen päätöksenteko
4.1 Valtuustoryhmä
4.2 Kaupunginhallitusryhmä
4.3 Lautakuntaryhmät
4.4 Muut luottamushenkilöt
4.5 Käräjäoikeuden lautamiehet
5 Toiminta puolueessa
5.1 Piiri
5.2 Puoluekokous
5.3 Puolueen luottamustoimet
6 Viestintä
6.1 Sisäinen viestintä
6.2 Ulkoinen viestintä
7 Henkilövalinnat
7.1 Eduskuntavaaliehdokkaat
7.2 Kuntavaaliehdokkaat
7.3 Luottamushenkilövalinnat kuntavaalien jälkeen
7.4 Luottamushenkilövalinnat valtuustokaudella
7.5 Toimikausien pituudet ja rotaatio
7.6 Luopuminen Vihreiden luottamuspaikoista tai siirtyminen toiseen valtuustoryhmään
8 Talousarvioneuvotteluihin vaikuttaminen
8.1 Kesäkokoukset
8.2 Toimialaryhmät
8.3 Budjettineuvottelut
9 Ongelmatilanteiden hoito
9.1 Sovittelun ensisijaisuus
9.2 Oikaiseva toiminta
1 Johdanto
Näiden toimintatapojen on tarkoitus kertoa, kuinka vihreät Vantaalla toimivat ja kuinka päätösvalta jaetaan vihreästä näkökulmasta.
Vihreät poliittisena liikkeenä ei asemoidu perinteiselle vasemmisto-oikeisto -akselille. Politiikan kaikilla tasoilla pyritään löytämään tuoreita ja kestäviä ratkaisuja sekä toimimaan yhteistyössä yli puoluerajojen. Keskeisenä periaatteena on avoin ja läpinäkyvä päätöksentekoprosessi, jossa päätösten taustalla vaikuttavat arvot ja perusteet ovat kaikkien arvioitavissa. Vihreiden arvot ovat vastuu, vapaus ja välittäminen.
Kunnallisen päätöksenteon perustan muodostaa viranhaltijavalmistelu, jossa tuotetaan päätösehdotus sekä päätöksenteon pohjaksi tarvittavat tiedot, kustannukset ja vaihtoehdot. Edustuksellisen demokratian kulmakiviä ovat riippumattomaton, tietoon perustuva valmistelu sekä avoin julkinen keskustelu, johon myös asukkaat voivat osallistua. Avoimuus päätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä, sekä vapaus oman kannan muodostamiseen ovat demokratian ydin.
Edustuksellinen demokratia tarkoittaa sitä, että vaaleissa ehdolle asettuneet ja kannatuksensa sitä kautta mittauttaneet ovat saaneet äänestäjiltä mandaatin hoitaa yhteisiä asioita.
Toisaalta vihreän politiikan teossa kantavana periaatteena on ollut vallan hajauttaminen. Jos luottamustoimet, tehtävät ja valta keskittyvät vuodesta toiseen samoille ihmisille, on vaarana demokratian kaventuminen.
Vihreät korostavat päätöksenteossa lähidemokratian merkitystä. Ihmisiä koskevat päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä, osallistavasti ja asukkaita kuunnellen.
Toisaalta vihreät korostavat asioiden kokonaisvaltaista tarkastelua. On tärkeää, että kuntapolitiikassa tarkastellaan asioita koko kunnan ja laajemmin koko seudun näkökulmasta, vaikka kokonaisuuden kannalta parhaat ratkaisut eivät aina miellyttäisi oman asuinalueen tai kunnan asukkaita.
2 Toimintaa ohjaavat asiakirjat
Vantaan Vihreiden säännöt
Vantaan Vihreiden toimintatavat
Valtuustoryhmän pelisäännöt
Nämä toimintatavat kuvailevat, millä tavalla yhdistyksen sääntöjä sovelletaan käytäntöön ja millä tavalla toiminta on käytännössä järjestetty. Dokumentti toimii sääntöjä täydentävänä toiminnan
ohjeistuksena. Muutoksista päätetään Vantaan Vihreiden yhdistyksen kokouksessa. Teknisiä muutoksia voi tehdä Vantaan Vihreiden hallitus. Valtuustoryhmä päättää omista pelisäännöistään.
Toimintatapoja tarkastellaan ja päivitetään säännöllisesti ja tarpeen vaatiessa. Ne käydään läpi viimeistään ennen seuraavia kuntavaaleja keväällä 2024. Toimintatapoja on tarpeen tarkastella myös, mikäli toimintaympäristössä tapahtuu merkittäviä muutoksia.
3 Vantaan vihreä järjestötoiminta
3.1 Kunnallisjärjestö
Vantaan Vihreät on Vihreän liiton Vantaalla toimiva kunnallisjärjestö.
Puolueen sääntöjen mukaan kunnallisjärjestö
• edustaa puoluetta paikallisella tasolla
• asettaa kunnallisissa vaaleissa puolueen listoille ehdokkaat ja vastaa puolueen kuntavaalien kampanjasta
• voi päättää luottamushenkilömaksun perimisestä kunnallisiin luottamustoimiin valituilta
• hoitaa muut puoluehallituksen sille määräämät tehtävät
Vantaan Vihreiden sääntöjen mukaan kunnallisjärjestön tarkoituksena on
• edistää toiminnallaan vihreitä arvoja: luonnon- ja ympäristönsuojelua, kestävää kehitystä, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta
• toimia jäsentensä yhteistyöelimenä
• yhdistää vihreän arvomaailman omaavia Vantaan asukkaita
• tukea puolueen toimintaa ja lisätä vihreän liikkeen kannatusta Vantaan alueella
Kunnallisjärjestö ohjaa toimintaa Vantaalla. Yhdistyksen kokous hyväksyy toimintasuunnitelman, talousarvion, kuntavaaliohjelman sekä toimintatavat ohjaamaan toimintaa eri tilanteissa. Kunnallisjärjestön asioita hoitaa hallitus sen mukaisesti, miten yhdistyksen kokous vuosittaisessa toimintasuunnitelmassa ja talousarviossa sekä näiden toimintatapojen mukaisesti ohjaa. Vuodesta 2020 alkaen hallituksen kooksi on yhdistyksen kokouksessa päätetty puheenjohtaja ja kymmenen varsinaista jäsentä, joista puolet vaihtuu vuorovuosin.
Kunnallisjärjestö ja valtuustoryhmä voivat perustaa työryhmiä. Perustamisen yhteydessä määritellään työryhmän toimeksianto ja avoimuus. Suljetut työryhmät perustetaan tiettyä tarkoin etukäteen määriteltyä tehtävää varten. Suljettuihin työryhmiin hallitus tai valtuustoryhmä valitsee tai kutsuu jäsenet. Avoimet työryhmät ovat vapaamuotoisempia.
Vaalikampanjoiden valmistelusta vastaa vaalityöryhmä.
3.2 Jäsenyhdistykset
Vantaan Vihreiden jäseniä ovat jäsenyhdistykset, joiden kautta henkilöjäsenet kuuluvat Vihreisiin.
Ylintä päätösvaltaa Vantaan Vihreissä käyttävät jäsenyhdistysten valitsemat edustajat yhdistyksen kokouksissa.
Vantaan Vihreisiin kuuluu
• alueellisia yhdistyksiä
• valtakunnallisten liittojen Vantaalla toimivia yhdistyksiä
• muita henkilöjäsenyhdistyksiä
Sääntöjen mukaan jokaisesta jäsenyhdistyksestä valitaan vähintään yksi jäsen kunnallisjärjestön hallitukseen.
Tuki jäsenyhdistyksille
• toiminta-avustus, jonka suuruus on 5 e jäsenmaksun edellisenä vuonna maksanutta jäsentä kohden
• hakemuksesta myönnettävä hankeavustus tapahtumien ja projektien toteuttamiseen. Tuen myöntämisestä päättää talousarvion puitteissa Vantaan Vihreiden hallitus, tai hallituksen niin delegoidessa, toimisto.
• yhdistysaktiivien perehdytys toimintavuoden alussa, yhdistysinfo-viestit ajankohtaisista järjestöllisistä asioista
• Vantaan Vihreät varaa ja maksaa majoituksen sekä korvaa matkakulut kaikkien vantaalaisten yhdistysten äänivaltaisille puoluekokousedustajille.
• Vantaan Vihreät koordinoi ja maksaa kaikkien keskeisten markkinoiden ja tapahtumapäivien paikkavarauksen, materiaalitilaukset ja mainostuksen.
3.3 Henkilöjäsenet
Henkilöjäsenet kuuluvat kunnallisjärjestön jäsenyhdistyksiin. Jäsenyhdistyksen jäsen on myös puolueen jäsen. Jäsenyhdistykset noudattavat puoluekokouksen päättämiä jäsenmaksuja.
Kaikille henkilöjäsenille viestitään yksisuuntaisen vavi-info-listan välityksellä enintään kahdesti kuukaudessa, mm. jäsenkirje, vuosikokouskutsut ja haut avoimiin luottamustoimiin.
Keskusteluun kunnallisten luottamuselinten asioista sekä yhdistysasioista jäsenet pääsevät osallistumaan keskustelulistalla sekä aktiivien FB-ryhmässä.
Jokaisella jäsenyhdistyksen henkilöjäsenellä on puhe- ja läsnäolo-oikeus kunnallisjärjestön yhdistyksen kokouksessa. Valtuustoryhmän kokouksia järjestetään avoimina käsiteltävien asioiden niin salliessa. Vuosittain järjestetään kaksi uusien iltaa ja muuta matalan kynnyksen toimintaa yhdessä jäsenyhdistysten kanssa.
3.4 Asukkaat
Vantaan Vihreät pyrkii avoimeen vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa. Valtuutus yhteisten asioiden hoitamiseen saadaan kuntavaaleissa neljän vuoden välein. Valtuustokauden aikana raportoidaan kuntavaaliohjelmassa ja vuosittaisissa talousarvioneuvotteluihin asetettujen tavoitteiden etenemisestä. Näin asukkailla on mahdollisuus arvioida, miten työssä on onnistuttu.
4 Kunnallinen ja ylikunnallinen päätöksenteko
Vihreät luottamushenkilöt toimivat äänestäjiltä saamansa mandaatin painoarvolla pyrkien omassa luottamustehtävässään edistämään vihreitä tavoitteita mahdollisimman tehokkaasti.
Vantaan Vihreät on poliittisesti vaikuttavin, kun kannat ja esitykset ovat johdonmukaisia ja oikea-aikaisia lautakuntatasolta kaupunginhallituksen kautta valtuustoon ja kannanmuodostuksessa hyödynnetään myös jäsenistön osaaminen ja asiantuntijuus. Vaikuttamisen, avoimuuden, demokratian ja osallistumisen kannalta on olennaista, että kaikki luottamushenkilöt toimivat aktiivisesti omassa roolissaan viestien muille päätösten eri vaiheissa avoimesti ja oikea-aikaisesti.
Jokainen luottamushenkilö sitoutuu ehdokkaaksi asettuessaan ja/tai luottamuspaikkoja hakiessaan yhteistyöhön ja tiedonkulkuun valtuustoryhmän kanssa.
Luottamustehtävästä estyneenä ollessa on mahdollisimman hyvissä ajoin ilmoitettava varajäsenelle, jonka on pyrittävä olemaan valmiina osallistumaan kokoukseen varsinaisen jäsenen tilalla.
4.1 Valtuustoryhmä
Valtuustoryhmään kuuluvat valtuutetut ja varavaltuutetut. Valtuustoryhmä kantaa poliittisen vastuun päätöksistä äänestäjien antamalla valtuutuksella.
Valtuustoryhmä vastaa kunnallisjärjestön poliittisesta linjasta ja sen viestinnästä yhdistyksen kokouksen hyväksymän kuntavaaliohjelman ja puoluekokouksen hyväksymien ohjelmien puitteissa.
Valtuustoryhmä valitsee itselleen puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa varsinaisten valtuutettujen joukosta. Valtuustoryhmä on päätösvaltainen, kun vähintään puolet ryhmän jäsenistä ja puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtajista on läsnä. Äänestystilanteessa äänioikeus on varsinaisilla valtuutetuilla ja näiden poissaollessa tarvittavalla määrällä varavaltuutettuja sisääntulojärjestyksessä.
Valtuustoryhmä kokoontuu yleensä kerran kuukaudessa kaupunginvaltuuston selostustilaisuuden jälkeen torstaina ja ennen valtuuston kokousta maanantaina. Kutsu lähetetään mahdollisimman pian sen jälkeen, kun valtuuston esityslista on julkaistu.
Lisäksi
• elokuussa ryhmän kesäkokous ja kaikkien luottamushenkilöiden kesäkokous
• lokakuussa talousarvioprosessiin liittyvät kokoukset
• puheenjohtajisto voi kutsua ryhmän koolle myös muulloin
Kaupunginhallituksen jäsenillä ja varajäsenillä sekä kunnallisjärjestön puheenjohtajalla on aina puhe- ja läsnäolo-oikeus valtuustoryhmän kokouksissa. Valtuustoryhmässä käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia. Valtuustoryhmän kokouksia järjestetään avoimina käsiteltävien asioiden niin salliessa.
Puoluekuri ei kuulu vihreään poliittiseen kulttuuriin. Ryhmän kanta muodostetaan riittävän perusteellisesti keskustellen ja tarvittaessa äänestäen. Ryhmän kannan muodostaa ryhmän enemmistö. Valtuutettu voi äänestää perustellusti ryhmän kannasta poikkeavasti. Poikkeavasta kannasta on ilmoitettava valtuustoryhmälle ennen asian käsittelyä.
Kaupungin talousarvioneuvotteluihin valmistautuminen kuvataan yksityiskohtaisemmin kohdassa 7.
4.2 Kaupunginhallitusryhmä
Kaupunginhallituksen jäsenyys on vaativin luottamustehtävä sekä tiedollisesti että työmäärältään. Kaupunginhallituksen jäsenen, erityisesti mahdollisen puheenjohtajiston jäsenen, tehtävässä korostuu rooli ryhmän edustajana ja ryhmän kantojen edistäjänä.
Kaupunginhallitusryhmään kuuluvat kaupunginhallituksen jäsenet ja varajäsenet. Ryhmä kokoontuu ennen jokaista kaupunginhallituksen kokousta. Valtuustoryhmän puheenjohtajistolla ja kunnallisjärjestön puheenjohtajalla on aina puhe- ja läsnäolo-oikeus kaupunginhallitusryhmän kokouksissa.
Kaupunginhallituksen jäsenet ovat keskeisessä asemassa päätöksenteossa, koska he voivat vaikuttaa keskeisten päätösten valmisteluun. Kaupunginhallitusryhmän tiivis yhteys muihin toimijoihin sekä aktiivinen raportointi luottamuksellisesti valtuustoryhmälle ja avoimemmin jäsenistölle on elintärkeää. Tiivis yhteys mahdollistaa nopeankin reagoinnin ajankohtaisiin asioihin.
Koska monet asiat eivät ole valmisteluvaiheessa julkisia, kaupunginhallitusryhmä joutuu toisinaan muodostamaan vihreille kantoja, jotka eivät ole avoimia. On tärkeää, että muodostetuista kannoista ja niiden taustoista viestitään laajemmalle joukolle heti, kun se on mahdollista.
Keskeisillä luottamushenkilöillä on oltava mahdollisuus neuvotella luottamuksellisesti muiden puolueiden edustajien kanssa, jotta vihreät ovat aidosti mukana kaikessa päätöksenteossa. Toisinaan on kyettävä kompromisseihin, minkä onnistuminen edellyttää vihreiden sisäistä luottamuksellista keskustelua riittävän ajoissa ennen epävirallisten neuvottelujen tai muodollisen päätöksenteon hetkeä.
4.3 Lautakuntaryhmät
Kunkin lautakunnan jäsenet ja varajäsenet muodostavat lautakuntaryhmän, joka on vastuussa vihreiden tavoitteiden ajamisesta kyseisessä lautakunnassa. Kukin lautakuntaryhmä kokoontuu ennen jokaista kokousta sopimallaan tavalla.
Lautakuntaryhmien rooli valmistelussa ja päätöksenteossa on olennainen. Johdonmukaisuuden varmistamiseksi on tärkeää raportoida tehdyt muutosesitykset perusteluineen, niiden kohtalo sekä mahdolliset muut muutokset pohjaesityksiin.
4.4 Muut luottamushenkilöt
Vihreitä luottamushenkilöitä toimii myös lukuisissa muissa kunnallisissa ja ylikunnallisissa luottamustehtävissä. Toimielimen luonne huomioiden sovelletaan kohdan 3 kirjauksia.
Toimielimistä, joissa käsitellään salassapidettäviä asioita, ei raportoida yksityiskohtia, vaan esiin nousevia ilmiöitä. Yhtiöistä voi jakaa esityslistan ja pöytäkirjan siinä laajuudessa kuin ne ovat julkisesti nähtävillä kyseisen yhtiön nettisivuilla.
4.5 Käräjäoikeuden lautamiehet
Käräjäoikeuden lautamiehet toimivat tuomioistuimissa maallikkojäseninä ja osallistuvat rikosasioiden käsittelyyn. Lautamiehet valitsee kaupunginvaltuusto toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Lautamiesten on mahdollisimman tasapuolisesti edustettava kunnan väestön ikä-, sukupuoli-, kieli- ja ammattijakaumaa. Lautamieheksi ei voida valita alle 25-vuotiasta eikä 65 vuotta täyttänyttä.
Käräjäoikeuden lautamiesten paikat täytetään valtuustopaikkojen määrän mukaisesti eri valtuustoryhmien kautta, mutta paikat eivät ole luonteeltaan poliittisia vaan riippumattomia tuomarintehtäviä. Käräjäoikeuden istuntopalkkioista ei makseta puolueveroa.
Kuntavaalien jälkeen kaikki paikat täytetään kerralla. Kun paikkoja avautuu, valtuustoryhmän sihteeri täyttää ne.
5 Toiminta puolueessa
Osallistumalla aktiivisesti puolueen toimintaan Vantaan Vihreät kytkeytyy laajasti maakunnan, valtakunnan ja Euroopan laajuiseen politiikkaan.
5.1 Piiri
Vantaan Vihreät on puolueen piirijärjestö Uudenmaan Vihreiden jäsen. Yhdistysjäsenten muodostamana kunnallisjärjestönä Vantaan Vihreillä ei ole edustajia piirikokouksissa.
Esitykset piirin luottamustoimiin tekee yhdistyksen kokous.
5.2 Puoluekokous
Puoluekokous on puolueen ylin päättävä elin, joka kokoontuu kerran vuodessa.
Vantaan Vihreillä on kunnallisjärjestönä yksi puoluekokousedustaja. Jäsenyhdistysten edustajamäärä määräytyy puolueen sääntöjen mukaan niiden jäsenmäärän suhteessa koko puolueen jäsenmaksunsa maksaneiden jäsenten määrään. Edustajamäärä lasketaan puoluekokousta edeltävän vuoden lopussa jäsenmaksunsa maksaneiden jäsenten määrän perusteella.
Vantaan Vihreät varaa ja maksaa majoituksen sekä korvaa matkakulut kaikkien vantaalaisten yhdistysten äänivaltaisille puoluekokousedustajille.
5.3 Puolueen luottamustoimet
Esitykset puoluekokouksessa vallittaviin puolueen luottamustoimiin tekee yhdistyksen kokous. Lisäksi yhdistys kannustaa jäseniä hakeutumaan muihin puolueen luottamustoimiin.
6 Viestintä
Vantaan Vihreiden viestintä on avointa, luotettavaa ja oikea-aikaista.
6.1 Sisäinen viestintä
Sisäisen viestinnän tavoitteena on jäsenistön ja luottamushenkilöiden innostaminen osallistumiseen, tiedonkulun varmistaminen sekä kaikkien osaamisen ja asiantuntijuuden saaminen mukaan päätöksentekoon.
Jokainen luottamushenkilö sitoutuu ehdokkaaksi asettuessaan ja/tai luottamuspaikkoja hakiessaan yhteistyöhön ja tiedonkulkuun valtuustoryhmän kanssa.
Lähtökohta: kaikista kokouksista laitetaan ennakkotiedote ja raportti keskustelulistalle.
Ennakkotiedote:
• riittävän hyvissä ajoin ennen kokousta, jotta jäsenistön ja muiden on mahdollista kommentoida
• voi olla esityslista, kaupungin ennakkotiedote tai vapaamuotoinen avaus
Raportti:
• tärkeää raportoida tehdyt muutosesitykset perusteluineen, niiden kohtalo sekä mahdolliset muut muutokset pohjaesityksiin
• ei saa raportoida, kuka kokouksessa sanoi mitäkin
Mikäli toimielimessä on useampia vihreitä jäseniä, jäsenet sopivat keskenään viestintävuoroista.
Toimielimistä, joissa käsitellään salassapidettäviä asioita, ei raportoida yksityiskohtia, vaan esiin nousevia ilmiöitä. Yhtiöistä voi jakaa esityslistan ja pöytäkirjan siinä laajuudessa kuin ne ovat julkisesti nähtävillä kyseisen yhtiön nettisivuilla.
6.2 Ulkoinen viestintä
Ulkoisella viestinnällä tuodaan esille arvot, periaatteet ja teot, sekä luodaan yhteys kuntalaisiin. Samalla rakennetaan mielikuvaa vihreistä Vantaalla.
Vantaan Vihreiden nimissä tiedotteita voivat tehdä yhdistyksen kokous, kunnallisjärjestön hallitus ja vihreä valtuustoryhmä. Poliittisesta linjasta ja sen viestinnästä vastaa valtuustoryhmä yhdistyksen kokouksen hyväksymän kuntavaaliohjelman ja puoluekokouksen hyväksymien ohjelmien puitteissa.
7 Henkilövalinnat
7.1 Eduskuntavaaliehdokkaat
Uudenmaan piiri päättää eduskuntavaaliehdokkaiden nimeämisestä. Mikäli piirissä järjestetään jäsenäänestys, toimitaan piirin asettamien sääntöjen mukaisesti.
Mikäli ehdokkaat valitaan kiintiöperiaatteella, kunnallisjärjestö osallistuu prosessiin aktiivisesti, ja mahdollisuuksien mukaan tarjoaa omaa ehdokasta tai ehdokkaita. Tässä tapauksessa ehdokkaasta tai ehdokkaista päättää yhdistyksen kokous henkilöäänestyksellä. Äänestykseen voivat ilmoittautua ehdolle kaikki kunnallisjärjestön jäsenyhdistysten jäsenet. Tarvittaessa kuunnallisjärjestön hallitus voi täydentää ehdokaslistaa ottaen halutessaan mukaan myös muita kuin jäseniä. Kiintiöpaikat täytetään äänimäärien mukaan tasa-arvolain vaatimukset huomioiden.
7.2 Kuntavaaliehdokkaat
Kuntavaaleissa menestymisen kannalta olennaista on koota täysi lista arvomaailmaltaan vihreitä ehdokkaita, jotka keräävät listalle mahdollisimman paljon ääniä. Ehdokashankintaa ja -valintoja tehtäessä kiinnitetään erityistä huomiota listan monipuolisuuteen ja tasapainoisuuteen.
Ääniharavien lisäksi tärkeää on, että myös listan loppupään ehdokkaiden voidaan odottaa saavan
kohtuullisen määrän ääniä. Tavoitteena on, että kaikki ehdokkaat ovat motivoituneita tekemään kampanjaa.
2021 kuntavaaleissa kunnallisjärjestön hallitus on delegoinut ehdokasasettelun valmistelun vaalityöryhmälle, joka
• haastattelee ehdokkaaksi haluavat
• tekee esityksen nimettävistä ehdokkaista yhdistyksen kokoukselle
Edellisissä kunta- tai eduskuntavaaleissa mukana olleista vihreistä voidaan ottaa ehdokkaaksi ilman haastattelua ne, jotka ovat äänimäärällään osoittaneet omaavansa kannatusta.
Yhdistyksen kokous päättää ehdokaslistasta. Yhdistyksen kokous voi delegoida hallitukselle ehdokaslistan täydentämisen vapaana olevien tai mahdollisesti vapautuvien paikkojen osalta.
Ehdokkaita julkistetaan useassa erässä.
7.3 Luottamushenkilövalinnat kuntavaalien jälkeen
Kuntalain nojalla lopulliset valinnat edustajiksi kunnallisiin luottamustoimiin tekee valtuustoryhmä. Ylikunnallisiin luottamustoimiin edustajat valitsee Uudenmaan Vihreät.
Neuvotteluryhmä
Vihreät saavat kuntavaalien jälkeen käytävissä ryhmien välisissä paikkaneuvotteluissa luottamustoimipaikkoja suhteutettuna vihreiden kaupunginvaltuutettujen osuuteen kaupunginvaltuutettujen kokonaismäärästä. Neuvotteluissa tavoitellaan mahdollisimman suurta vihreiden vaikutusvaltaa kaupungin asioiden hoitoon.
Neuvotteluryhmään näissä neuvotteluissa kuuluvat kunnallisjärjestön puheenjohtaja, valtuustoryhmän puheenjohtaja, toiminnanjohtaja sekä valtuustoryhmän valitsemat muut henkilöt. Neuvotteluja käyvä ydinryhmä on korkeintaan 3 – 4 hengen suuruinen, mutta sen tueksi voidaan nimetä laajempi taustaryhmä.
Haku luottamustehtäviin
Paikkajakoa edeltää avoin haku, jossa ehdokkaita ja muita jäsenistöön kuuluvia pyydetään asettamaan tärkeysjärjestykseen ja perustelemaan omat luottamuspaikkatoiveensa. Haku aukeaa viikko ennen vaalipäivää ja päättyy viikko vaalipäivän jälkeen. Koska ryhmien välisten neuvotteluja ei ole tuolloin vielä käyty, jäsenistölle toimitetaan kattava lista neuvotteluiden piirissä olevista paikoista. Hakua voidaan tarvittaessa täydentää neuvottelujen tulosten perusteella.
Paikkajakoryhmä
Luottamushenkilövalintojen valmisteluvastuu on paikkajakoryhmällä, johon kuuluu 7 jäsentä. Jäsenistä kolme (3) valitsee yhdistyksen kokous hyvissä ajoin ennen vaaleja. Kolme (3) valitsee uusi valtuustoryhmä vaalien jälkeen. Ryhmä kutsuu lisäksi itselleen täysivaltaisena jäsenenä toimivan sihteerin sekä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Ryhmän jäsenillä tulee olla kokemusta kunnallisjärjestön sisäisistä tehtävistä tai kunnallisista/ylikunnallisista luottamustehtävistä sekä ymmärrystä paikkojen kokonaisuudesta. Keskeisimpien luottamustoimien (4.2 sekä kaupunginvaltuuston puheenjohtajisto) hakemista harkitsevia ei valita paikkajakoryhmään.
Paikkajakoryhmä tekee luottamuspaikkavalinnoista esityksen ryhmien välisen neuvottelutuloksen, vaalituloksen ja hakijoiden toiveiden pohjalta. Paikkajakoryhmä tekee esityksensä ensisijaisesti paikkoja hakeneiden henkilöiden keskuudesta. Tästä voidaan poiketa vain erityisestä syystä esim. mikäli paikkaa ei ole hakenut kukaan vaadittavaa sukupuolta edustava henkilö.
Paikkajakoryhmän tulee pyrkiä esityksessään yksimielisyyteen. Mikäli ryhmä ei pääse yksimielisyyteen, se tuo yleiselle kokoukselle vaihtoehtoiset esitykset. Ryhmän kokoukset eivät ole avoimia, mutta ryhmä voi halutessaan kuulla asiantuntijoita. Kokouksista laaditaan päätöspöytäkirjat, jotka ovat julkisia sen jälkeen kun ryhmä on tehnyt lopullisen esityksensä.
Paikkajakoryhmän jäsenen on velvollinen jääväämään itsensä tavoittelemansa paikan käsittelyn ajaksi.
Paikkajakoryhmän ensimmäinen esitys avataan kommenteille luottamuspaikkoja hakeneille. Muutosehdotuksissa on otettava huomioon paikkajaon kokonaisuus. Paikkajakoryhmä viimeistelee esityksensä kommenttien perusteella ja antaa sen yleiselle kokoukselle.
Neuvoa-antava yleinen kokous
Paikkajakoryhmän esityksen pohjalta esityksen valittavista henkilöistä tekee erikseen tätä tarkoitusta varten koolle kutsuttava neuvoa-antava yleinen kokous, jossa äänivaltaisia ovat Vantaan Vihreiden jäsenyhdistysten henkilöjäsenet, jotka ovat maksaneet vuoden 2021 jäsenmaksunsa vaalipäivään mennessä.
Kokouksen aluksi yleiselle kokoukselle valitaan puheenjohtaja ja muut tarpeelliset toimihenkilöt. Kokouksessa pohjaesityksenä toimii paikkajakoryhmän esitys. Kokouksessa hyväksytään esitys valtuustoryhmälle kunnallisiin luottamustoimiin valittavista henkilöistä ja esitys Uudenmaan Vihreille ylikunnallisiin luottamustoimiin valittavista henkilöistä.
Yleisessä kokouksessa äänestys suoritetaan siten, että jokainen paikka äänestetään erikseen ja jokaisella äänestäjällä on käytettävissä yksi ääni paikkaa kohden. Samalla äänestyskerralla voidaan äänestää mies- ja naispaikasta. Erikseen äänestetään varapaikat.
Tärkeitä luottamuspaikkojen valintakriteereitä
• puolueen jäsenyys
• kuntavaaliehdokkuus ja äänimäärä
• poliittinen kokemus
• omat toiveet
• järjestölliset luottamustoimet Vihreissä
• aktiivisuus kuntavaalikampanjassa
• osallistuminen kuntavaalikampanjan tapahtumiin ja tapahtumien järjestelyihin
• perehtyneisyys ja motivaatio tehtävän hoitamiseen
• aktiivisuus ja yhteistyökyky aiemman luottamustehtävän hoitamisessa
• sisäinen viestintä omista aiemmista luottamustehtävistä
• sitoutuminen yhteistyöhön ja tiedonkulkuun valtuustoryhmän kanssa
Lisäksi paikkajaossa huomioidaan
• ryhmien välisissä neuvotteluissa sovitut reunaehdot
• kaupungin hallintosäännön, konserniohjeen ja tytäryhtiöiden yhtiökohtaisten ohjeiden vaatimukset
• paikkajakoon vaikuttava tasa-arvolainsäädäntö
• puheenjohtajuuksiin ja varapuheenjohtajuuksiin vaaditaan poliittista kokemusta tai valtuustoryhmän jäsenyyttä
• samaa henkilöä ei yleensä valita kuin yhteen lautakuntapaikkaan
• alueellinen edustavuus ja alueen tuntemus pidetään mielessä
• ylikunnalliseen luottamustoimeen ei valita kyseisessä organisaatiossa töissä olevaa
• lautakunnan tai muun toimielimen jäseneksi ei valita sen alaisuudessa työskentelevää
• kaupungin palveluksessa olevia henkilöitä ei nimetä sellaisiin tehtäviin, joissa korostuu kaupungin työnantajarooli. Kaupungin henkilöstön luottamushenkilöitä tai vastaavina toimivia ei valita sellaisiin tehtäviin, joissa kaupunki käyttää päätösvaltaa työnantajaroolissa.
Poikkeukset
Käräjäoikeuden lautamiesten osalta esityksen valtuustoryhmälle tekee Vantaan Vihreiden hallitus.
7.4 Luottamushenkilövalinnat valtuustokaudella
Mikäli puolueiden välisissä neuvotteluissa sovitaan keskeisimpien luottamustoimien jakamisesta valtuustokautta lyhyemmiksi toimikausiksi, esityksen myöhemmille toimikausille valittavista henkilöistä tekee tätä tarkoitusta varten koolle kutsuttava neuvoa-antava yleinen kokous tätä tarkoitusta varten valitun paikkajakoryhmän esityksestä, kuten kohdassa 7.3 on kuvattu.
Luottamuspaikkoja tulee avoimeksi vaalien välillä myös muista syistä. Vapautuvat paikat laitetaan avoimeen hakuun jäsenistölle. Kunnallisjärjestön hallitus tekee valinnoista esityksen valtuustoryhmälle. Mikäli hallitus ei ehdi käsitellä henkilövalintaa, päättää valtuustoryhmä valinnasta suoraan. Käräjäoikeuden lautamiesten osalta päätöksen tekee valtuustoryhmän sihteeri.
Merkitykseltään vähäisempiä tehtäviä, joihin voidaan valita vain valtuutettu tai varavaltuutettu ei laiteta avoimeen hakuun, vaan valtuustoryhmä tekee valinnat keskuudestaan.
Vaalien välillä tehtävissä valinnoissa kriteerit eivät voi olla yhtä yksiselitteiset kuin vaalien jälkeen tehtävissä valinnoissa, koska tilanteet vaihtelevat ja monet asiat saattavat vaikuttaa yksittäisiin päätöksiin. Vaalien jälkeen ilman luottamuspaikkaa jääneet ja uudet jäsenet otetaan huomioon vapautuvia paikkoja täytettäessä.
Poikkeus
Valtuustokauden aikana vaalilautakuntien paikat sekä vapautuvat käräjäoikeuden lautamiesten paikat täyttää valtuustoryhmän sihteeri.
7.5 Toimikausien pituudet ja rotaatio
Kaupunginvaltuuston jäsenet valitaan neljän vuoden vaalikaudeksi.
Muut luottamustehtävät täytetään koko valtuustokaudeksi, ellei puolueiden välisissä neuvotteluissa ole sovittu muusta. Toimikaudella tarkoitetaan tässä sitä kautta, joksi toimielin asetetaan, mikä ei välttämättä ole valtuustokausi.
Samassa toimielimessä voi toimia kaksi täyttä toimikautta kerrallaan. Jos henkilö on aloittanut tehtävässä vajaalla kaudella, voi hän jatkaa kaksi täyttä toimikautta.
Kolmanneksi kaudeksi henkilö voidaan valita samaan toimielimeen vain mikäli henkilö siirtyy varajäsenen paikalta varsinaiseksi jäseneksi tai jäsenen paikalta puheenjohtajistoon tai muusta erityisen painavasta syystä.
Jatkuvuuden turvaamiseksi keskeisissä tehtävissä (4.2 ja 4.3) pyritään siihen, että edellisen kauden ryhmästä vähintään yksi jatkaa myös seuraavalla kaudella.
Rotaatiosääntöä ei sovelleta käräjäoikeuden lautamiesten ja vaalilautakuntien jäsenten kohdalla valittavien henkilöiden suuren lukumäärän vuoksi.
7.6 Luopuminen Vihreiden luottamuspaikoista tai siirtyminen toiseen valtuustoryhmään
Mikäli valtuutettuna, varavaltuutettuna tai muussa luottamustoimessa toimiva henkilö siirtyy edustamaan toista valtuustoryhmää tai muuten luopuu Vihreiden edustamisesta, tulee hänen viipymättä luopua kaikista kunnallisista ja ylikunnallisista luottamustehtävistä, joihin hänet on valittu Vihreiden nimissä.
8 Talousarvioneuvotteluihin vaikuttaminen
Tärkein Vantaan kaupungin toimintaa ohjaava päätöksentekoprosessi on vuosittainen talousarvion valmistelu ja hyväksyminen.
Vantaan kaupungin nykyisten käytäntöjen mukaan:
toukokuussa
• valtuusto kuulee toimialojen talouskatsaukset
• valtuusto käy lähetekeskustelun seuraavan vuoden kehyksestä
kesäkuussa
• valtuusto vahvistaa budjetin kehyksen
syyskuussa
• lautakunnat käsittelevät talousarvioesityksen, ryhmät tekevät tekstilisäysesitykset
lokakuussa
• kaupunginjohtaja esittelee talousarvioesityksen
• ryhmien selvityspyynnöt ja vastaukset niihin
• ryhmien muutosesitykset
loka-marraskuun vaihteessa
• kaupunginhallituksen talousarvioneuvottelut
marraskuussa
• valtuusto hyväksyy talousarvion
8.1 Kesäkokoukset
Vihreä valtuustoryhmä kokoontuu elokuussa kesäkokoukseen, jossa valmistaudutaan alkavaan kokouskauteen ja aloitetaan tavoitteiden asettaminen talousarvioneuvotteluihin.
Ryhmän kesäkokouksen jälkeen pidetään kesäkokous kaikille kunnallisille luottamushenkilöille. Kaikkien luottamushenkilöiden kesäkokouksen yhteydessä voidaan järjestää yhdistyksen kokous tai muu yleisötilaisuus ajankohtaisesta aiheesta.
8.2 Toimialaryhmät
Toimialaryhmät työskentelevät kaikkien luottamushenkilöiden kesäkokouksen jälkeen ja hiovat sekä täydentävät talousarviotavoitteita toimialan osalta. Toimialaryhmän muodostavat kunkin toimialaryhmän lautakuntaryhmä(t) ja kiinnostuneet muut luottamushenkilöt. Toimialaryhmät ovat avoimia jäsenistölle.
8.3 Budjettineuvottelut
Valtuustoryhmä tekee toimialoille tarvittavat taloussuunnittelua koskevat kysymykset ja selvityspyynnöt. Vastaukset saatuaan ryhmä viimeistelee muutosesityksensä talousarvioon, eli kaupungin kilenkäytössä ns. korilistan. Ennen kaupunginhallituksen talousarvioneuvotteluja ryhmä käy läpi korilistakoosteen, eli kaikkien ryhmien tekemät muutosesitykset ja evästää neuvottelijoita.
9 Ongelmatilanteiden hoito
9.1 Sovittelun ensisijaisuus
Toisinaan jäsen saattaa toimia asiattomasti toista vihreää toimijaa kohtaan tai vahingoittaa toiminnallaan puolueen tai kunnallisjärjestön toimintaa. Ensisijaisesti kunnallisjärjestö pyrkii toimimaan tällaisessa tilanteessa sovittelijana.
Sovittelua voi pyytää henkilö tai henkilöt, jotka tuntevat kokeneensa väärin kohtelua. Hallitus tai sen määräämät henkilöt voivat kutsua henkilöitä sovitteluun, jonka yhteydessä kiistan osapuolia kuullaan ja näkökannat huomioidaan. Sovittelussa ei käsitellä poliittisia erimielisyyksiä eikä kunnallisjärjestön ulkopuolisia tapauksia, vaan ainoastaan tapauksia, joissa jäsenen koetaan kohdelleen toista jäsentä asiattomasti tai vahingoittaneen puolueen toimintaa.
9.2 Oikaiseva toiminta
Aina sovittelu ei ole mahdollista tai tuota tyydyttävää lopputulosta. Tällöin kunnallisjärjestön hallitus voi turvautua sanktioihin. Hallitus voi määritellä, mikä sen mielestä on asiatonta käytöstä, ja antaa jäsenelle huomautuksen tai varoituksen. Huomautus tai varoitus menee tiedoksi myös kyseisen henkilön oman jäsenyhdistyksen hallitukselle.
Kunnallisjärjestön hallituksella on aina oikeus poistaa sähköpostilistoilta asiattomasti käyttäytyvä jäsen määräajaksi tai pysyvästi.
Varoituksen huomiotta jättäminen voi kunnallisjärjestön hallituksen päätöksellä johtaa edelleen erottamisprosessin aloittamiseen. Myös perustellusti törkeinä pitämissään tapauksissa hallitus voi aloittaa erottamisprosessin ilman edeltävää varoitusta.
Jäsenyhdistyksen jäsentä ei voida erottaa suoraan kunnallisjärjestön hallituksen päätöksellä, vaan yhteistoiminnassa kyseisen jäsenyhdistyksen hallituksen kanssa. Kunnallisjärjestön hallitus viestittää selkeästi jäsenyhdistyksen hallitukselle, mistä on kysymys, ja esittää yhdistyksen jatkavan prosessia käytettävissä olevin keinoin. Kunnallisjärjestön hallituksen pyyntöä erottamiseen on pidettävä merkittävänä erottamisen perusteena.