Uusiutuvan energian osuus pyritään määrätietoisesti nostamaan 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tätä vaatii EU, ja lisäksi se on tärkeää kun pyrimme vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä.
Suomen keskeiset konstit uusiutuvien lisäämiseksi ovat metsäenergian ja tuulivoiman tukeminen. Puunpolton osalta suunnitellaan lähes 15 miljoonan motin polttamista, kun nykyhetkellä liikutaan noin viidessä miljoonassa.
Suomen metsien vuotuinen kasvu on suunnilleen sata miljoonaa kuutioita, joten laskemien mukaan puu riittää hyvin. Metsäteollisuus kuluttaa 60-70 miljoonaa kuutiota vuodessa.
Suunnitelmien mukaan polttoon tullaan ohjaamaan hakkuu- ja harvennustähteitä, risuja, oksia, latvuksia ja kantoja. Määrä on erittäin suuri, ja puuaineksen siirtäminen polttouuneihin ei sekään ole ihan yksinkertainen harjoitus.
Mutta suurin huoli minulla on siitä, miten ja millaisilta alueilta näin massiivinen määrä metsäenergiaa tullaan korjaamaan. Mitkä ovat tämän savotan vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, maaperän hiilitaseeseen ja ravinteisiin? Kunnollista selvitystä ei ole tehty.
On olemassa vaara, että hyvä tarkoitus tunaroidaan hallitsemattomalla ja huonolla toteutuksella. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen tuore tutkimus kantojen polton ilmastovaikutuksista on tuottanut huolestuttavia tietoja: parinkymmenen vuoden aikajänteellä kantojen polton ilmastovaikutukset voivat olla jopa kivihiilen luokkaa!
Asianmukainen ympäristövaikutusselvitys pitää panna ripeästi liikkeelle.