Turve on moniongelmainen energianlähde: se tuottaa enemmän hiilipäästöjä kuin kivihiili, sen nostaminen tuhoaa suoluontoa ja lisäksi turpeen tuotanto aiheuttaa vakavia vesistöpäästöjä: samentumista, limoittumista ja rehevöitymistä. Ei luulisi olevan mitään syytä suosia erityisesti turvetta.
Mutta onpahan vain: hallituksen uudessa energiaveroesityksessä turpeen kohtelu poikkeaa rajusti muusta logiikasta. Energiaverojen tasot riippuvat polttoaineen hiilisisällöstä ja energiasisällöstä niin, että verotus kannustaa hiilipäästöjen vähentämiseen. Paitsi turpeen osalta, jonka verotaso on vain noin viidesosa siitä, mikä sillä johdonmukaisuuden nimissä pitäisi olla!
Miksi ihmeessä näin, vaikka kaikki tietävät turvetuotannon moniulotteiset ja raskaat haitat?
Julkilausuttu syy on, että jos turpeen hinta verotuksen tähden nousisi kovin korkealle, niin turpeen sijasta kannattaisi poltella kuitupuuta. Ja kuitupuuta taas tarvitaan sellutehtaisiin.
Ihan hieno logiikka, paitsi että hallituksen uusiutuvan energian paketissa energiapuulle annetaan valtion tukea, jotta sen polttaminen energialaitoksissa olisi kannattavaa!
Eli jos nostettaisiin turpeen vero oikealle tasolle, ei energiapuulle tarvitsisi maksaa tukea. Valtio voittaisi silkkaa rahaa kahdesta tuutista.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk!) on sentään ollut vähän (!) rehellinen ja tunnustanut julkisesti, että turpeen oudon suosimisen takana on sen kotimaisuus. Turve tuo kuulemma työtä maaseudulle ja samalla pitää energiaeuroja kotimaassa.
Tuokin on toki ymmärrettävä peruste. Mutta turpeen suorin kilpailija on tällä hetkellä energiapuu, joka työllistäisi maaseudulla huomattavasti enemmän. Ja eurot pysyvät yhtä lailla kotimaassa.
Tässä kepulaisessa touhussa ei ole päätä eikä häntää: turvetta verotetaan vain kevyesti, jotta energiapuulle päästään maksamaan merkittäviä tukia!
Homma haisee. Valtio häviää rahaa. Suoluonnon monimuotoisuus kärsii. Vesistöjen tila heikkenee.
Kuka tai mikä voittaa?