Peitsentaitto geenimuunneltujen kasvien viljelystä jatkuu. EU:n komissio on ehdottanut, että kukin jäsenmaa saisi itse päättää GMO-kasvien viljelyn kieltämisestä alueellaan, mutta tämä hanke on pitkäpiimäisessä hirressä. Lakiasiantuntijat ovat erimielisiä siitä, onko tuollainen juridisesti edes mahdollista. Prosessi voi kestää jopa vuosia.
Suomi on kannattanut kieltomahdollisuutta ja hyvä niin. Mutta kokonaan eri asia on, että oltaisiinko meillä valmiita päättämään kansallisesta kiellosta, mikäli se tulisi mahdolliseksi.
Samanaikaisesti eduskunnan pöydällä on jo pitkään viipynyt niin sanottu rinnakkaiselolaki, jolla säädeltäisiin GMO-viljelyn reunaehtoja. Tämä laki on tarpeen, jotta pystytään edes hidastamaan geenimuunnellun aineksen leviämistä muille pelloille ja ympäristöön.
Asia on sikäli ajankohtainen, että Amflora-niminen geenimuunneltu tärkkelysperuna, tuttujen kesken Franken-pottu, on saanut viljelyluvan EU:n alueella. Se on ensimmäinen virallisesti hyväksytty GMO-lajike, joka saattaisi menestyä myös Suomen ilmastossa.
Niinpä kuka tahansa maajussi voi vaikka ensi kesänä ryhtyä viljelemään Frankenia vaikka tuhansia hehtaareita, ilman suojaetäisyyksiä, ilmoitusvelvollisuutta taikka mitään muutakaan suojatoimenpidettä!
Nyt torstaina 18. marraskuuta eduskunnassa on ministeri Anttilan järjestämä suuri asiantuntijaseminaari, jossa GMO-asioista on tarkoitus keskustella. Tämän jälkeen ympäristövaliokunta antanee melko pian lausuntonsa rinnakkaiselolaista, joka toivon mukaan menee eteenpäin, mahdollisimman tiukoin ehdoin.
Tällä hetkellä lakiesitys on eräiltä osiltaan vielä turhan löysä: esimerkiksi korvausvastuita, tiedotusvelvollisuuksia ja suojaetäisyyksiä pitäisi edelleen täsmentää ja tiukentaa.
Rinnakkaiselolain säätäminen estää villin lännen GMO-meiningin syntymisen maahamme, mutta todellisuudessa se vain hidastaa geenimuunnellun aineksen leviämistä ympäristöön.
Ainoa kestävä ratkaisu on geenimuunneltujen kasvien viljelyn kieltäminen Suomessa. Se takaisi myös luomuviljelyn kehittymiselle aidot mahdollisuudet.
