Maa- ja metsätalousministeriö on antanut kaatoluvat lähes 500 ilvekselle, vaikka Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suositus on enintään 282 yksilöä. RKTL:n suositus perustuu arvioon kestävästä ilveskannan verottamisesta.
Suomessa arvioidaan elelevän noin 2500 ilvestä. Poronhoitoalueen eteläpuolella ilvesten aiheuttama haitat tai vaarat ovat jokseenkin minimaalisia. Ministeriön lahtausinto on käsittämätön.
Eikä petojahti rajoitu pelkkään ilvekseen: myös susi- ja karhulupia on annettu ns porvoon mitalla, enemmän kuin asiantuntijat ovat suositelleet. Kun lisäksi otetaan huomioon salakaadot, ei Suomen suurpetopolitiikka ole ollenkaan kestävällä pohjalla.
Epäilemättä eri puolilla maatamme on vallalla petovastaisia mielialoja, mutta valtion viranomaisten pitäisi kuitenkin pystyä pitämään päänsä kylmänä. Vaikuttaa siltä, että maa- ja metsätalousministeriö ei ole oikea taho vastaamaan Suomen suurpedoista. Petoasiat pitäisikin pikimmiten siirtää ympäristöministeriön vastuulle.
Lisäksi maahamme tarvittaisiin uusi suurpetostrategia, joka laadittaisiin laajapohjaisessa yhteistyössä. Ensi vaalikaudella tämmöinen pitää panna toimeksi.
