Tämän vuoden yksi kuumimmista keskustelunaiheista on ollut haja-asutusalueiden jätevesien puhdistus, tuttujen kesken ”paskalaki”. Voimassaoleva hajajätevesiasetus on koettu epäselväksi ja osin kohtuuttomaksi – on puhuttu mm. punaisen mökin mummoista.

Nyt asia on lähestymässä ratkaisuvaihetta. Eduskunnan ympäristövaliokunnalla on homma käsissään, ja lakipaketin yksityiskohtien muotoileminen on edessämme heti joulutauon jälkeen. Kokonaisuus on tarkoitus saada valmiiksi hyvissä ajoin ennen kevättä.

Itse perusasiasta eli ympäristön tilan parantamisesta ei saa tinkiä – puhdistamattomat saostuskaivovedet aiheuttavat rehevöitymistä, uhkaavat kaivo- ja pohjavesiä ja aiheuttavat paikallisia haju- ja hygieniahaittoja. Jätevesiasiat on saatettava myös haja-asutuksen osalta 2010-luvun tasolle.

Kohtuuttoman korkeita vaatimuksia ei kuitenkaan ole tarpeen asettaa. Pitää aiempaa selvemmin ottaa huomioon niin asumuksen sijainti suhteessa vesistöihin ja pohjavesiin, jätevesien laatu ja määrä kuin kiinteistön haltijan elämäntilannekin.

Nykyinenkin asetus on antanut tähän mahdollisuuden, mutta tulkinnat ovat vaihdelleet eri puolilla maata. Ja sen johdosta asian ympärillä on alkanut velloa hirmuinen huhumylly. Keskustelu on pyörinyt pienpuhdistamoiden ympärillä, vaikka saostuskaivot yhdistettynä maaperäkäsittelyyn on useimmissa tapauksissa riittävä taso.

Ehdotettu 68 vuoden ikäraja on herättänyt paljon keskustelua. Tämä ”automaattivapautus” laukeaa, jos asumus ei ole erityisen herkällä alueella. Lisäksi se koskee vain pykälien antohetkellä 68+ vuoden ikäisiä henkilöitä. Kyseessä on siis kertaluonteinen jousto, oikeastaan siirtymäaika. Kun kiinteistö vaihtaa omistajaa, jätevesiasiat pitää laittaa kuntoon.

Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa oleva asukas voi saada lykkäystä vaatimusten täyttämiseen. On myös mahdollista saada ARAn tukea jätevesijärjestelmän rakentamiseen.

Pykälissä on vielä hiomista, jotta säädökset ovat riittävän selkeät ja yksiselitteiset, jopa ”hoskosenkestävät” (Hannu Hoskonen, kesk, on erityisesti kunnostautunut kansan villitsijänä). Viimeistelyä tehdään yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa.

Kun lainsäädäntö on valmis, tarvitaan vielä satsausta tiedotukseen ja neuvontaan.