Euroopan Unionissa on kehitelty ajatusta uusista EU-veroista. Esillä ovat olleet muun muassa lentoliikenteen, energiantuotannon, yritysten, rahoitusalan ja päästökaupan verottaminen.
Monien selkäydinreaktio EU-veroihin on äreä: uusia veroja vastustetaan ja toisaalta myös liittovaltiokehitystä pelätään.
Minusta asiaa kannattaa kuitenkin miettiä. Esimerkiksi lentoliikennettä polttoaineet mukaan lukien verotetaan hyvin kevyesti, mikä antaa lentämiselle aiheetonta kilpailuetua muihin kulkumuotoihin nähden. Myöskään rahoitusala, esimerkiksi finanssikauppa tai valuuttaspekulointi, ei ole verotuksen piirissä. Se on outoa, koska muuten verotetaan jokseenkin kaikkea mikä liikkuu!
Sekä lentoliikenteen että rahoitusalan verotuksessa pitäisi päästä maailmanlaajuiseen ratkaisuun, mutta lähitulevaisuudessa tämmöinen tuskin onnistuu. Sen tähden näiden verojen toteuttaminen ensin EU-tasolla on hyvinkin harkitsemisen arvoista. Myös energian ja päästökaupan verotuksessa EU-tasoinen yhteensovitus voisi olla ihan terveellistä. Unioni on riittävän laaja kokonaisuus: lentäminen, energiantuotanto tai rahoitusala eivät voine kadota Euroopasta verotuksen johdosta muihin maanosiin!
Sen sijaan suhtaudun aika suurella epäluulolla yritysverojen tai arvonlisäverotuksen eurooppalaistamiseen. Tällainen olisi jo liittovaltiomeininkiä – ja EU:n nykytilanteessa liittovaltioajatus tuntuu jokseenkin epätoivoiselta.
EU-verotuksella kerättävät rahat voisivat alentaa jäsenvaltioiden maksuosuuksia. Niiden avulla voitaisiin myös vastata uusiin rahoitustarpeisiin, jotka liittyvät esimerkiksi kehitysmaiden ilmastorahoitukseen tai eurooppalaisen rahoitusmarkkinakriisin hallintaan.
Minusta EU-verojen tyrmääminen suorilta jaloilta on harkitsematonta. Ehdotuksia on hyvä punnita.