Tänään Helsingin ja Vantaan valtuustot tekivät päätöksensä kaupunkien yhdistymisselvityksestä. Helsinki kannatti hankkeen jatkamista selvin numeroin, ja Vantaa vastusti lähes yhtä vahvasti. Näillä päätöksillä kaupunkien yhdistymiselle tuli stoppi.
Hyvä näin. Helsinki-Vantaan yhdistyminen olisi ollut torso ratkaisu metropolialueen kehitykselle. Merkittävä määrä voimavaroja olisi sitoutunut vuosikausiksi kahden ison organisaation yhdistämiseen.
Seudun keskeiset ongelmat kuten päätöksenteon hajanaisuus, yhdyskuntarakenteen hajautuminen pitkin kehyskuntia ja alueellisen eriytyminen eli segregaatio eivät olisi ratkenneet kahden kaupungin yhdistymisellä. Seudulliselta kannalta HeVa-liitos olisi vienyt vinoon suuntaan.
Tehtyjen päätösten jälkeen täytyy nyt ottaa happea. Näyttää siltä, etteivät vapaaehtoiset kuntaliitokset pääkaupunkiseudulla ole mahdollisia. Vantaa liittyi päätöksellään Espoon ja Kauniaisten rintamaan – ja ihan hyvillä perusteilla. Pääkaupunkiseutu on kokonaisuus, eikä osaliitoksilla ratkaista isoimpia ongelmia.
Metropolialuetta täytyy kehittää kokonaisuutena. Seudullisen tason ratkaisuille tarvitaan seudullisen tason päätöksentekoa. Suorilla vaaleilla valittavan metropolivaltuuston tehtäviin kuuluisi luontevasti liikenteen, maankäytön, ympäristöasioiden ja asumisen lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta vastaaminen sekä toisen asteen koulutus.
Tulevaan hallitusohjelmaan on kirjattava metropolihallinnon kehittäminen tältä pohjalta. Helsingin seutu on koko Suomen veturi, ja sille pitää laatia oma metropolilainsäädäntö.