Eurooppalaiset rahoitusjärjestelyt näyttävät nousevan tikun nokkaan vaalikeskusteluissa. Persukeisari Timo Soini vakuuttaa, että perussuomalaiset tulevat vastustamaan kaikenlaisten rahastojen ja mekanismien perustamista. Nyttemmin Soini jo esittää, että eduskuntavaalit ovat kansanäänestys tukipaketeista.

Talous on kansainvälistynyt voimakkaasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Tämä koskee myös Suomea, onhan taloutemme poikkeuksellisen vahvasti riippuvainen viennistä. USA:sta alkanut kansainvälinen rahoitusmarkkinakriisi koetteli erityisen kovalla kädellä meidän maatamme.

Jos euromaat olisivat antaneet Kreikan ja Irlannin kaatua hallitsemattomasti, olisivat seuraamukset olleet rajut koko euroalueelle. Laaja eurooppalainen rahoitusmarkkinakriisi ja luottolama olisivat lyöneet täydellä voimalla myös Suomeen. Todennäköisenä seuraamuksena olisi ollut syvä lama: konkursseja, työttömyyttä, julkisen talouden vakavia ongelmia.

Vajaa vuosi sitten Kreikan kohdalla tehtiin pikaisesti improvisoitu lainapaketti ja pian sen jälkeen 440 miljardin euron väliaikainen vakausväline ERVV. Suomen osuus näistä on Kreikalle annettavat lainat (nyt 550 miljoonaa) sekä vajaan kahdeksan miljardin takuut. Takuusummaa saatetaan joutua nostamaan lähes kaksinkertaiseksi, jotta ERVV:stä todellinen kapasiteetti yltää 440 miljardiin.

Summat ovat todella isoja, mutta suoraa tukea ne eivät ole. Parhaassa tapauksessa emme tule menettämään euroakaan.

Nyt valmistellaan kokonaisratkaisua, jossa rahoitusmarkkinoiden vakautta ja julkisten talouksien tervehdyttämistä säädeltäisiin monin eri tavoin. Nämä järjestelyt astuvat voimaan kesällä 2013, ja samalla myös pankkien ja muiden yksityisten sijoittajien vastuuta lisätään.

Kahden vuoden päästä ERVV on tarkoitus muuttaa pysyväksi 500 miljardin euron EVM:ksi yhtenä osana kokonaisuutta. Koko touhun tarkoituksena on lisätä finanssisektorin vakautta sekä estää valtioiden hallitsematonta velkaantumista.

Näillä eväillä Eurooppa voi välttää sen, että rahoitusmarkkinoiden häiriöt syöksevät koko maanosan lamaan. Kyse ei siis ole pelkästä 500 miljardin rahastosta vaan moniulotteisesta kokonaisratkaisusta.

Nyt Soini ja eräät muut vastustavat sekä väliaikaista että pysyvää vakausrahastoa. He eivät ota kantaa sen laajemmin kokonaisratkaisuun, josta ERVV ja EVM ovat olennainen osa.

Soinin malli ei ehkä ole ”Kreikan tie” kuten demarien Jutta Urpilainen on sanonut, mutta se olisi äkillinen suunnanmuutos eurooppalaisuudesta Impivaaran suuntaan.

Olisikohan tuo suunta eduksi Suomen kehitykselle?

Eurooppalaiset rahoitusjärjestelyt näyttävät nousevan tikun nokkaan vaalikeskusteluissa. Persukeisari Timo Soini vakuuttaa, että perussuomalaiset tulevat vastustamaan kaikenlaisten rahastojen ja mekanismien perustamista. Nyttemmin Soini jo esittää, että eduskuntavaalit ovat kansanäänestys tukipaketeista.

Talous on kansainvälistynyt voimakkaasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Tämä koskee myös Suomea, onhan taloutemme poikkeuksellisen vahvasti riippuvainen viennistä. USA:sta alkanut kansainvälinen rahoitusmarkkinakriisi koetteli erityisen kovalla kädellä meidän maatamme.

Jos euromaat olisivat antaneet Kreikan ja Irlannin kaatua hallitsemattomasti, olisivat seuraamukset olleet rajut koko euroalueelle. Laaja eurooppalainen rahoitusmarkkinakriisi ja luottolama olisivat lyöneet täydellä voimalla myös Suomeen. Todennäköisenä seuraamuksena olisi ollut syvä lama: konkursseja, työttömyyttä, julkisen talouden vakavia ongelmia.

Vajaa vuosi sitten Kreikan kohdalla tehtiin pikaisesti improvisoitu lainapaketti ja pian sen jälkeen 440 miljardin euron väliaikainen vakausväline ERVV. Suomen osuus näistä on Kreikalle annettavat lainat (nyt 550 miljoonaa) sekä vajaan kahdeksan miljardin takuut. Takuusummaa saatetaan joutua nostamaan lähes kaksinkertaiseksi, jotta ERVV:stä todellinen kapasiteetti yltää 440 miljardiin.

Summat ovat todella isoja, mutta suoraa tukea ne eivät ole. Parhaassa tapauksessa emme tule menettämään euroakaan.

Nyt valmistellaan kokonaisratkaisua, jossa rahoitusmarkkinoiden vakautta ja julkisten talouksien tervehdyttämistä säädeltäisiin monin eri tavoin. Nämä järjestelyt astuvat voimaan kesällä 2013, ja samalla myös pankkien ja muiden yksityisten sijoittajien vastuuta lisätään.

Kahden vuoden päästä ERVV on tarkoitus muuttaa pysyväksi 500 miljardin euron EVM:ksi yhtenä osana kokonaisuutta. Koko touhun tarkoituksena on lisätä finanssisektorin vakautta sekä estää valtioiden hallitsematonta velkaantumista.

Näillä eväillä Eurooppa voi välttää sen, että rahoitusmarkkinoiden häiriöt syöksevät koko maanosan lamaan. Kyse ei siis ole pelkästä 500 miljardin rahastosta vaan moniulotteisesta kokonaisratkaisusta.

Nyt Soini ja eräät muut vastustavat sekä väliaikaista että pysyvää vakausrahastoa. He eivät ota kantaa sen laajemmin kokonaisratkaisuun, josta ERVV ja EVM ovat olennainen osa.

Soinin malli ei ehkä ole ”Kreikan tie” kuten demarien Jutta Urpilainen on sanonut, mutta se olisi äkillinen suunnanmuutos eurooppalaisuudesta Impivaaran suuntaan.

Olisikohan tuo suunta eduksi Suomen kehitykselle?