Eläkekysymykset puhuttavat vaalikentillä paljon, suosituimpina teemoina taitettu indeksi ja mahdollinen eläkeiän nosto. Kumpikaan kysymys ei ole aivan yksinkertainen.
Niin sanottu taitettu indeksi otettiin eläkkeiden maksussa käyttöön 15 vuotta sitten. Nykytilanteessa eläkkeet nousevat siten, että kuluttajahinnat vaikuttavat 80 ja palkkataso 20 prosenttia eläkkeiden kehitykseen.
Viimeisinä vuosina palkkakehitys on ollut nopeampaa kuin hintojen nousu (inflaatio), minkä johdosta eläkkeet ovat nousseet selvästi hitaammin kuin palkat. Esimerkiksi vuodesta 2005 lukien palkkojen nousu on ollut noin 25 prosenttia, eläkkeiden vain puolet siitä. Eläkeläiset kokevat tämän epäoikeudenmukaisena.
Taitetun indeksin ajatuksena on ollut varmistaa ostovoiman säilyminen vähintään ennallaan. Jos tullaan tilanteeseen, jossa inflaatio on nopeampaa kuin palkkatason nousu, taitettu indeksi nostaa eläkkeitä yleistä palkkatasoa enemmän.
Taitetun 80/20 -indeksin muuttaminen niin sanotuksi puoliväli-indeksiksi 50/50 nostaisi eläkekuluja merkittävästi, ennusteiden mukaan ensimmäisenä vuonna noin sata miljoonaa. Ja seuraavina vuosina nousu jatkuisi kumulatiivisesti niin, että kymmenessä vuodessa lähenneltäisiin jo miljardia. Uudistus jouduttaisiin rahoittamaan eläkemaksujen korotuksella.
Tämän vuoksi en kannata taitetun indeksin muuttamista. Eläkeläisten osalta suurin huoli on köyhimmistä, kaikkein pienimpien eläkkeiden saajista. Näille indeksimuutos toisi vain hyvin vähän apua – suurimmaksi osaksi puoliväli-indeksin hyödyt menisivät keski- ja suurituloisille eläkeläisille.
Minusta parempi konsti eläkeläisten tilanteen parantamiseen on takuueläkkeen korotus ja/tai pienten eläkkeiden verotuksen keventäminen.