Moni tyttö ja poika haluaisi harrastaa samaa kuin paras kaveri. Silti koulun kentän taituri tai palavasti innostunut lettipää jää usein ilman tovereita ja mieluisaa tekemistä, koska perheellä ei ole varaa harrastusmaksuihin. Harrastukset ovat kuitenkin tehokkaimpia osallisuuden tasaajia ja oppimisen lisääjiä.

Voiko kaupunki taata harrastuksen? Voiko jokaisella lapsella olla oikeus harrastaa?

Nykytilanne on monen summa. Harrastusta vetävien aikuisten läsnäolo maksaa, eikä kuntien avustuksia alle 18-vuotiaiden harrastetoimintaan juuri ole lisätty. Merkittävä osa kuluista on käyttäjien maksettava.

Harrastustakuun antava kaupunki sitoutuu tavoitteeseen, että kaikilla alle 18-vuotiailla asukkailla on mahdollisuus ohjattuun harrastukseen. Se tarkoittaisi, että varattaisiin määräraha lasten ja nuorten harrastusmaksuihin, mikä mahdollistaisi osallistumisen johonkin paikallisen seuran, yhdistyksen, taiteen perusopetusta antavan oppilaitoksen tai yhteisön toimintaan.

Harrastus lisää lapsen osallisuutta, perheen hyvinvointia ja koettua onnellisuutta. Tänäänkin harrastusmaksu voidaan maksaa toimeentulotuesta. Tilastojen mukaan miltei 300 000 taloutta jättää hakematta toimeentulotukea, vaikka olisi siihen oikeutettu.

Toimeentulotuen hakeminen harrastukseen on työlästä, koska se vaatii kaikki tulotiedot, täsmällisen paperisodan ja päätöksen pitkän odottelun.

Kynnys hakeutua harrastamaan madaltuu, jos lasta koskevassa asiassa käytetäänkin ruohonjuuritason osaajia: seurassa, kerhossa ja koulussa, jossa lapsi tunnetaan, tiedetään myös harrastuksen tarpeesta tai motivaatiosta. Harrastustakuu muistuttaisi vanhaa vapaaoppilaspaikkaa ja madaltaisi kynnystä astua sisään harrastukseen.

Rakkaus lajiin säilyy. Musiikkiopistojen verkosto on kattava, ja siksipä meillä on myös runsaasti sekä musiikinrakastajia että harrastajia, yleisöä konserteissa ja omia kuoroja ja bändejä – ja myös maailman huippuja.

Espoossa ja Vantaalla vaikkapa suhteellisen edullisen jalkapalloharrastuksen ulkopuolelle joutuu jatkuvasti lapsia. Suurin kynnys on usein 500 euron vuosimaksut. Ja jalkapallo on sentään vielä edullinen harrastus.

Olemme kevään aikana kuulleet, kuinka erityisesti lapsiperheet ovat köyhtyneet, ja eriarvoistuminen kirpaisee suoraan lapsia. Harrastustakuu toisi mahdollisuuden osallisuuteen, jolla on suuri merkitys lapsen tulevaisuudelle ja koulumenestykselle. Ja lasten menestys on meidän menestystämme.