Sixpack-hallituksen muodostaminen ja ohjelman kirjoittaminen on ollut mutkikas prosessi, jossa on riittänyt vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Ympäristöpolitiikan osalta on kuitenkin syytä olla varsin tyytyväinen syntyneeseen kokonaisuuteen. Luonnonsuojelu hyötyy siitä, että kepu ja persut eivät ole mukana!
Ympäristöpolitiikan sisältöjä tahkottiin Säätytalolla yhteensä 17 päivää hyvässä hengessä. Luonnon monimuotoisuuden ja Iämeren suojelu ovat ottamassa ison askeleen eteenpäin.
Tärkeimpiä linjauksia ovat eteläisen Suomen metsiensuojelun edistäminen (Metso-ohjelma), soidensuojelun vauhdittaminen ja monipuolinen vesistöjen ja Itämeren suojelu. Rahaa toki tarvittaisiin enemmän, mutta loppumetreillä saatu 15 miljoonan vuosittainen lisäpanos suojeluun on kuitenkin merkittävä saavutus.
Metso-ohjelman osalta tavoitteena on saada 96 000 hehtaaria suojelun piiriin vuoteen 2020 mennessä. Metsälaki uudistetaan monimuotoisuutta ja monikäyttöä suosivaan suuntaan.
Myös soidensuojelu etenee. Hallitusohjelman kenties tärkein kirjaus sanoo, että turvetuotanto ohjataan ojitetuille ja luontoarvonsa menettäneille soille. Soita on tarkoitus myös ennallistaa.
Vaelluskalojen olosuhteet kohenevat, kun jatkossa vesivoimalaitosten jatkoluvat sidotaan toimivien kalateiden rakentamiseen. Itämeren saaliskiintiöitä rajoitetaan.
Näiden lisäksi on tarkoitus edistää uhanalaisten lajien ja luontotyypien suojelua, päivittää kansallinen biodiversiteettistrategia ja saattaa vanhat suojeluohjelmat loppuun. Tällä näkymin rahoitus ei kaikkeen tähän riitä, mutta oikeaan suuntaan mennään.
Itämeren tilanne on myös kohenemassa uuden hallituksen ohjelman mukaan. Tärkein asia on maatalouden ympäristötukien uudistus, mutta ohjelmassa on monia muitakin toimia: jätevedenpuhdistamoiden normien tiukennus, poistokalastuksen edistäminen, ravinnekierrätyksen tehostaminen, vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden kartoitus (Velmu) ja niin edelleen. Vihdoin vesiensuojeluun tulee jämäkkä ote!
Vuotoksen ja Kollajan tekoaltaiden rakentaminen ei tule etenemään ainakaan Kataisen ykköshallituksen aikana. Verkkokalastuskieltoa Saimaalla laajennetaan norpansuojelun nimissä.
Ympäristöpolitiikan kokonaisuus näyttää kaikkineen varsin hyvältä. Kun luonnon monimuotoisuuden ja Itämeren suojelua vielä mitä ilmeisimmin tulee paimentamaan vihreä ympäristöministeri, voimme olla luottavaisin mielin. Ministerillä on hallitusohjelmassa vahva selkänoja.