Pekka Haaviston presidentinvaalikampanja hakee vertaistaan – tällaista touhua ei syntynyt edes Elisabet Rehnin ympärille aikoinaan.
Pekka onkin harvinaisen sopiva henkilö nykyisenlaiseen presidentin tehtävään. Kakkonen ei ole Kekkonen.
Pieni maa voi yltää kokoaan suuremmaksi. Haaviston rauhanhierontataidoille on maailmassa kysyntää.
Kotimaan politiikassa presidentin rooli on paljon puhuttu ”arvojohtaja”. Pekan arvot ovat kohdallaan: hän puolustaa heikoimpia ja ymmärtää ympäristö- ja ilmasto-ongelmien vakavuuden.
Pekka on hyvä kuuntelija ja keskustelija – uuden ajan presidentti.
Monet vierastavat Haaviston äänestämistä hänen homoseksuaalisuutensa johdosta – ikään kuin tällä olisi jotain merkitystä presidentin työn hoitamisen kannalta. Ihmeen useat tuskailevat linnanjuhlien kättelyä, on niin outoa jos linnassa on isäntänä härkäpari! Haloo!
Toinen usein kuultu epäilys on se, miten siviilipalvelusmies voi olla puolustusvoimain ylipäällikkö. Ikään kuin vuosikymmenten takainen varusmiespalvelus jotenkin erityisesti pätevöittäisi presidentin tehtävään!
Gallupit eivät ole olleet Haavistolle suosiollisia viime päivinä. Ihme voi kuitenkin tapahtua, Pekka on vahvassa nousukiidossa.