Ikimuistoinen presidentinvaalikampanja on takana. Huolimatta Pekka Haaviston uskomattoman hienosta ja vahvasta kampanjasta toisen kierroksen tulos oli yllättävän selvä. Pääkaupunkiseudun katukampanjassa pyörineelle syntyi usko ja odotus vielä paremmasta tuloksesta, mutta reilun 37 prosentin ääniosuus on kuitenkin vihreälle ehdokkaalle loistava vaalitulos, maailmanennätys!
Perussuomalaisten Timo Soini kerkisi jo hehkuttaa iltapäivälehdissä konservatiivien voittoa ja sitä, että ”vihreät lyötiin lättäjalaksi”. Aika kovaa tekstiä puoluejohtajalta, jonka oma saalis jäi alle kymmeneen prosenttiin. Taitaa Soinin alahuuli jo väpättää, kun omalta porukalta lyötiin nokka lyttyyn jo ensimmäisellä kierroksella…
Pekan kampanja oli vahva ja hengeltään rakentava – se ei perustunut muiden mollaamiseen vaan ehdokkaan humaaniuteen ja asiantuntemukseen. Haaviston turneen myötä ihmisten käsitys ”viherpipertäjistä” lienee avartunut merkittävästi. Olen myös varma, että tämän presidentinvaalin jälkeen suhtautumisessa seksuaali- ja muihin vähemmistöihin on otettu aimo harppaus hyvään suuntaan.
Vielä tällä kierroksella Suomi ei ollut valmis valitsemaan presidentiksi rauhantekijää, jolla olisi paljon annettavaa maailman kriisien ja konfliktien torjunnassa ja selvittelyssä ja joka kykenisi virittämään rakentavaa vuoropuhelua myös kotimaisten ristiriitojen ratkaisemiseksi. Ehkä kuuden vuoden pääsä on Pekka Haaviston vuoro!
Mutta enemmät pulinat pois: lämpimät onnitteluni kisan voittajalle Sauli Niinistölle!