Kuntauudistustyöryhmä esittää myös Uudellemaalle varsin räväkkää kuntarakenteen muutosta. Varmasti merkittävin linjaus on Helsingin, Espoon, Vantaan, Sipoon ja Kauniaisten yhteenliittäminen.

Tämä malli on tietenkin hirveän paljon parempi kuin vuosi sitten selvittelyssä ollut Helsingin ja Vantaan liitos – tällä tavoin ei synny uusia jakolinjoja idän ja lännen välille. Samalla hyödytön kilpailu hyvistä veronmaksajista ja työllistävistä firmoista poistuu näiden viiden kunnan osalta. Myös veroprosentit tasaantuvat – valtakunnan sisäinen veroparatiisi Kauniainen poistuu kartalta!

Ratkaisu poistaa siis osan ongelmista, mutta yhdyskuntarakenteen, asumisen ja liikenteen järjestämisen murheet eivät eräiltä tärkeiltä osiltaan poistu. Yhdyskuntarakenteen hajautumisen ja sen myötä lisääntyneen liikenteen syynä on pks-kuntien ja kehyskuntien erilaiset intressit ja erillinen hallinto. Tätä isoa ongelmaa ei ehdotettu ratkaisu helpota.

Toinen kipupiste on se, että ainakaan tässä vaiheessa ei esitetä toimivaa ratkaisua lähi- ja paikallisdemokratian toimivuuteen. Yli miljoonan asukkaan jättikunnassa ei oikein voi puhua lähidemokratiasta ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksista omaan lähiympäristöönsä ja omiin palveluihinsa. Jonkinlainen kunnanosamalli on välttämätön.

Esitetty malli on parannus nykytilanteeseen verrattuna, mutta edelleen pidän selkeää kaksiportaista seutuhallintomallia parempana. Sellaisessa rakenteessa sekä paikallisdemokratia että yhdyskuntarakenteen hajautuminen ovat helpommin hallittavissa.

Hallitusohjelmassa jätettiin ovi auki erilliselle metropolilaille, jonka avulla pääkaupunkiseudun hallintomalli ratkaistaisiin tarvittaessa muusta maasta poikkeavalla tavalla. Tämä mahdollisuus on vielä tutkimatta.

Kuntauudistustyöryhmä esittää myös Uudellemaalle varsin räväkkää kuntarakenteen muutosta. Varmasti merkittävin linjaus on Helsingin, Espoon, Vantaan, Sipoon ja Kauniaisten yhteenliittäminen.

Tämä malli on tietenkin hirveän paljon parempi kuin vuosi sitten selvittelyssä ollut Helsingin ja Vantaan liitos – tällä tavoin ei synny uusia jakolinjoja idän ja lännen välille. Samalla hyödytön kilpailu hyvistä veronmaksajista ja työllistävistä firmoista poistuu näiden viiden kunnan osalta. Myös veroprosentit tasaantuvat – valtakunnan sisäinen veroparatiisi Kauniainen poistuu kartalta!

Ratkaisu poistaa siis osan ongelmista, mutta yhdyskuntarakenteen, asumisen ja liikenteen järjestämisen murheet eivät eräiltä tärkeiltä osiltaan poistu. Yhdyskuntarakenteen hajautumisen ja sen myötä lisääntyneen liikenteen syynä on pks-kuntien ja kehyskuntien erilaiset intressit ja erillinen hallinto. Tätä isoa ongelmaa ei ehdotettu ratkaisu helpota.

Toinen kipupiste on se, että ainakaan tässä vaiheessa ei esitetä toimivaa ratkaisua lähi- ja paikallisdemokratian toimivuuteen. Yli miljoonan asukkaan jättikunnassa ei oikein voi puhua lähidemokratiasta ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksista omaan lähiympäristöönsä ja omiin palveluihinsa. Jonkinlainen kunnanosamalli on välttämätön.

Esitetty malli on parannus nykytilanteeseen verrattuna, mutta edelleen pidän selkeää kaksiportaista seutuhallintomallia parempana. Sellaisessa rakenteessa sekä paikallisdemokratia että yhdyskuntarakenteen hajautuminen ovat helpommin hallittavissa.

Hallitusohjelmassa jätettiin ovi auki erilliselle metropolilaille, jonka avulla pääkaupunkiseudun hallintomalli ratkaistaisiin tarvittaessa muusta maasta poikkeavalla tavalla. Tämä mahdollisuus on vielä tutkimatta.