maria salonen 240Jani Kaaro kirjoitti rahatalouden ja perinteisen lahjakulttuurin välisistä eroista (HS 6.8.2013). Tyynen Valtameren Tongan saarella tehdyn tutkimuksen mukaan (Addo & Besnier, 2008) saaren asukkaat ovat joutuneet vaihtamaan perinteiset käsityönsä rahaksi panttilainaamoissa. Töillä ei ole paljon hyötykäyttöä tai rahallista arvoa, mutta ne ovat perinteisesti olleet tärkeitä lahjoja, sosiaalisen elämän vaihdon ja arvostuksen osoituksen välineitä. Tutkijat osoittivat, miten sekä paikalliset panttilainaamojen omistajat, että asukkaat, jotka joutuivat vaihtamaan käsityönsä rahaksi (koska tarvitsivat vaatteita lapsilleen tai rahaa koulumaksuihin ja muihin modernin elämän tarpeisiin) tunsivat häpeää tästä vaihdosta. Nykyaika luo sekä halua saada rahalla ostettavia asioita, että ahdistusta samasta asiasta. Käsityöt ovat kuitenkin säilyttäneet merkityksensä arvokkaina vaihdon välineinä erilaisissa seremonioissa ja juhlissa vielä nykyäänkin.

Globaalissa maailmassa kulttuurin elementit siirtyvät nopeasti paikasta toiseen, mikä näkyy esimerkiksi siinä valtaisassa suosiossa, jonka rap on aikaansaanut ympäri maailmaa, jopa buddhalaisessa Burmassa. Nuoret miesräppärit imitoivat amerikkalaisen rap-kulttuurin elementtejä: keikaroivat vaatteilla ja koruilla ja muilla näkyvillä vallan ja vaurauden merkeillä. Vaikka sanoitukset eivät ole yhtä avoimen halveksivia esimerkiksi naisia ja homoja vastaan kuin länsimaisessa rapissa, niissä kuitenkin välittyy rakkaudessa petettyjen tai ilman työtä olevien nuorten miesten oikeutettu suuttumus. Länsimaisessa räpissä keskeistä on juuri fantasia vallasta ja erilaisiksi koettujen heikkojen halveksunta, tyypillinen pelon ja vastareaktion muodostus (Keeler 2009). Vallan puute peitetään ivaan ja raivoon heikompia ja sortajiksi koettuja vastaan. Niin rap kuin perinteisten kulttuurien käsitöiden arvostuksen säilyminen ovat tapoja reagoida kaikkialle ulottuvaan rahakulttuuriin.

Maria Salonen

 

Lähteet:

Ward Keeler (2009): What’s Burmese about Burmese rap? American Ethnologist. Vol. 36, No. 1, pp. 2–19.

Ping-Ann Addo & Niko Besnier (2008); When gifts become commodities: pawnshops,valuables, and shame in Tonga and the Tongan diaspora. Journal of the Royal Anthropological Institute (N.S.) 14, 39-59