Luomutuotannolle kuuluu hyvää. Luomutilojen keskikoko on tavanomaista suurempi (yli 50 ha) ja viljelijät keskimääräistä nuorempia. Kulutetuista luomutuotteista vain 60 % on kotimaisia, joten tilaa kasvuun on. Lisäksi luomutuotteilla on kysyntää maailmalla, ja entistä enemmän viedään jalostettuja tuotteita. Luomu on hyvä brändi Suomen puhtaalle ruuantuotannolle.
Luomun kiistaton etu on luonnon monimuotoisuudelle koituvat hyödyt:
luomupellolla esiintyy enemmän lajeja kuin tavanomaisella. Luomuun kuuluvat
myös säästäväisyys ja kierrätys. Ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrätys
ja monipuolinen viljelykierto auttavat vesistö- ja ilmastopäästöjen
hillitsemisessä. Luomussa tuotannon riippuvuus uusiutumattomista
luonnonvaroista on vähäinen. Luomutuotanto alentaa myös tuotantopanosten
tuontia, mikä parantaa huoltovarmuutta ja on eduksi vaihtotaseen kannalta.
Eläinten lääkintä ja torjunta-aineiden käyttö on Eviran tilastojen
mukaan kasvussa. Ruoka-aineallergiat ovat lisääntyneet. Tiedetään, että
torjunta-ainejäämillä on haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen.
Antibioottiresistenssi on joidenkin alan tutkijoiden käsityksen mukaan
globaalisti yhtä vakava ongelma kuin ilmastonmuutos. Yksi merkittävä syy
antibioottiresistenssiin on antibioottien käyttö eläinten ruokinnassa. Luomuelintarviketuotannossa
antibioottien käyttö on rajoitettua, eikä kemiallisia torjunta-aineita käytetä.
Luomu työllistää tavanomaista tuotantoa enemmän. Tämä on
tietysti hyväksi maaseudulle ja työllisyydelle, mutta samalla taakka
viljelijöille. Jotta kuluttajien luottamus luomuun säilyy, täytyy sen täyttää
kaikki luomusertifioinnin ehdot.
Hyvien luomu-uutisten lisäksi ilon aihe on lähiruuan noste.
Viime viikolla pietarsaarelainen Thomas Snellman ja lähiruokaa välittävät
REKO-renkaat palkittiin vuoden lähiruokatekona. Facebookissa toimivissa
REKO-renkaissa on mukana jo yli 8000 kuluttajaa. Ruuan tuottajat ilmoittavat,
mitä heillä on tarjolla ja mihin hintaan. Kuluttajat jättävät tilauksensa ja ne
toimitetaan kerran viikossa sovitulle paikalle. Tämä on yksi hyvä esimerkki
sähköisten palvelujen tehokkuudesta.
Aiemmin ruokapiirien toiminta on vaatinut aktiivisia ihmisiä,
jotka ottavat vastaan tilauksia, pitävät yhteyttä tuottajiin, hakevat tuotteita
ja välittävät maksuja. Nyt tämä kaikki voidaan unohtaa, ja tuottajat ja
kuluttajat voivat olla helposti suoraan yhteydessä toisiinsa. Tuottajat saavat
paremman hinnan tuotteistaan ja kuluttajat selviävät halvemmalla, kun mukana ei
ole välikäsiä. Pienillekin tuote-erille löytyy ostaja. Yritysten on helpompi
laajentaa tuotantoaan, kun heillä on tiedossaan sitoutunut ostajajoukko. Tässä
mallissa kaikki voittavat – paitsi S-ryhmä ja K-ketju!
Kataisen hallitus käynnisti hallituksen luomu- ja
lähiruokaohjelmat ja myös seuraavan hallituksen tulee niihin sitoutua. Tärkeää
on lisäksi saada kuntapäättäjät tietoisiksi siitä, miten luomu- ja lähiruokaa
voidaan edistää kunnan julkisissa hankinnoissa.