Kataisen ja Stubbin hallitusten iso tavoite oli tehdä rakenneuudistuksia julkisen talouden kestävyysvajeen nujertamiseksi, mutta kuntareformit, sote, metropoli ja perhevapaauudistus jäivät tulevan hallituksen tehtäviksi. Tuohon listaan pitää lisätä perustulo – se on merkittävä rakenteellinen uudistus, joka parantaa työllisyyttä, tuo sosiaaliturvan 2010-luvulle ja lisäksi antaa eväitä selvitä digitalisaation ja robotiikan synnyttämässä murroksessa.
Vihreiden mallissa maksetaan 560 euron kuukausittaista
perustuloa kaikille täysi-ikäisille suomalaisille. Perustulo on veroton etuus,
joka korvaa sosiaaliturvan vähimmäisetuudet ja vähentää merkittävästi joutavaa byrokratiaa.
Ansioturva säilyisi nykyisellään.
Käytännössä perustulo perittäisiin useimmilta takaisin työn
verotuksessa, joten sillä ei olisi suoraa vaikutusta työssä olevien käteen
jääviin ansioihin. Malli on kustannusneutraali julkiselle taloudelle.
Perustulo takaa kohtuullisen perusturvan kaikille, jolloin
ihmiset voivat keskittyä lisäansioiden ja vaikkapa koulutuksen hankkimiseen. Työnteosta
tulisi aina kannattavaa. Nykyisin keikkahommista jää usein vain viidennes
käteen, koska sosiaaliturva peritään takaisin pientenkin työansioiden vuoksi.
Perustulo lisäisi pienituloisen työn kannattavuutta. Se
poistaisi myös rakenteellista työttömyyttä, kun vähemmänkin tuottavalla työllä
pystyisi elämään. Tämä on lähivuosina yhä tärkeämpää, kun suuri osa
suorittavasta työstä on automatisoitumassa.
Todennäköisesti osa-aikatyö lisääntyisi nykyisestä, sillä perustulo
kannustaisi työttömiä ottamaan vastaan osa-aikaistakin työtä. Se parantaisi
erityisesti pienyrittäjien, käsityöläisten, luovan työn tekijöiden,
freelancereiden ja muiden epävarmoissa työsuhteissa olevien asemaa – ihmisten,
joiden on nykyisin vaikeaa tai jopa mahdotonta päästä perusturvan piiriin. Perustulo
edistäisi yritteliään ja luovan talouden syntymistä. Perustulo ei synnytä
kannustetta siirtyä kokopäivätyöstä osa-aikaiseksi.
Sosiaaliturvan rohkea uudistaminen perustuloksi helpottaisi
mahdollisuuksiamme saavuttaa tuntuvasti korkeampi työllisyysaste. Samalla
perustulo lisäisi ihmisten vapautta omissa elämänvalinnoissaan.
Suomi on 2010-luvun jälkipuoliskolla isojen ratkaisujen
edessä: miten voimme parantaa työllisyyttä ja vähentää köyhyyttä, kun talous ja
työelämä ovat ennennäkemättömän suuressa murroksessa?
Sote ja muut kuluneella kaudella tussahtaneet
rakenneuudistukset ovat tärkeitä ja niitä on jatkettava. Mutta rakenteellisena
uudistuksena perustulo on näitäkin isompi ja merkittävämpi: parantuvan
työllisyyden ja vähenevän byrokratian myötä sen vaikutus kestävyysvajeeseen on
huomattava.