Vaalikentillä usein kysellään, että miksi haluan eduskuntaan ja mitä siellä tekisin. Mielessä on toki kymmenittäin asioita, mutta tässä tiiviisti tärkeimmät kolme kärkiteemaa.
Lähdin mukaan kuntapolitiikkaan 1990-luvun alussa luonnon-
ja ympäristönsuojelun takia. Ympäristön ja ilmaston pilaantuminen ja luonnon
monimuotoisuuden heikkeneminen huolestuttivat pienten lasten isää vakavasti, ja
halusin antaa oman panokseni pelkän kotinurkissa jurnuttamisen sijaan.
Paljon hyvääkin on reilussa 20 vuodessa tapahtunut, mutta
valitettavasti huoli ei ole hälvennyt. Tarvitsemme edelleen lisää
luonnonsuojelua, nopeatahtista irtautumista hiilitaloudesta, tehokasta
vesiensuojelua. Eduskunnassa on aivan liian vähän luonnonsuojelijoita.
Olen ollut erityisopettajana neljännesvuosisadan Vantaalla,
ja syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten auttaminen on minulle tärkeää.
Hyvät peruspalvelut – ja erityisesti hyvinvoiva peruskoulu – ovat parasta
syrjäytymisen torjuntaa. Aina ja kaikkien kohdalla se ei riitä, vaan tarvitaan
yksilöllisempää tukea ja vierellä kulkemista. Jokaisella on vahvuutensa, ja nuori
on saatava luottamaan itseensä ja uskomaan omiin mahdollisuuksiinsa.
Hyvinvointiyhteiskunnan on pidettävä parempaa huolta
nuoristaan. Minun ajatukseni on, ettei etsivää nuorisotyötä pitäisi tarvita – erityisnuorisotyön,
koulun ja lastensuojelun täytyy hyvällä yhteistyöllä ja vastuutyöntekijöiden
avulla varmistaa, ettei yksikään nuori pääse katoamaan. Tämä on nuorisotakuun
kovaa ydintä.
Suomen talous on vaikeuksissa: velkaannumme kovalla
vauhdilla ja tulevaisuuden kestävyysvaje näyttää suurelta. Nämä näkymät
liittyvät vahvasti työllisyyteen. Jos saamme työttömyyden painumaan alle
puoleen nykyisestä, on talous- ja velkaongelma suurin piirtein hoidettu.
Meillä on perinteisesti uskottu suuriin yhtiöihin ja tuettu
niitä. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on kuitenkin suurin työllistämispotentiaali,
ja siksi niiden toimintaedellytyksistä täytyy pitää huolta. Erityisesti haluan helpottaa
yhden hengen yritysten ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamista. Yrityksen
kasvun ensimmäisen askeleen kohdalla on liian korkea kynnys.
Lisäksi monimuotoinen palvelu- ja pienyrityskenttä on
houkuttelevampi tulevaisuudenkuva kuin monikansallisten veroparatiisiyhtiöiden
hallitsema markkina.