Vantaan talous on ollut tiukalla jo pitkään. Viime valtuustokauden lopulla tehtiin talous- ja velkaohjelma TVO, jonka tarkoituksena oli kääntää talouden kurssi ja pysäyttää nopeana jatkunut velkaantuminen. TVO:ta on kuluneiden vuosien aikana sekä kiitelty että kirottu.

Nyt valtuustokauden ollessa ihan lopuillaan voidaan sanoa,
että keskeisissä tavoitteissaan TVO on toiminut. Kaupungin talous on
tervehtynyt ja viime vuonna velkaa pystyttiin jo lyhentämään. Tämä perustuu
ennemmin kulukuriin kuin tulojen nousuun. Verotulot ovat kehittyneet
verkkaisesti.

Toimintakulujen kasvulle asetettiin 1,5 prosentin katto,
joka on varsin tiukka raami kasvavassa kaupungissa. Katto oli kuitenkin joustava,
ja esimerkiksi maankäytön ja ympäristön toimiala on säästänyt enemmän kuin palvelupuoli
eli sivistys- ja sosiaali- ja terveystoimi. Tämä oli hyvä ratkaisu – parempi
kuin kaavamainen juustohöylä.

Säästötouhussa on tapahtunut myös ylilyöntejä: esimerkiksi
lastensuojelussa, toimeentulotuen maksatuksessa ja vanhuspalveluissa
leikkaukset kirpaisivat ja liikaa ja aiheuttivat merkittävää haittaa kaikkein
heikoimmassa asemassa oleville. Myös varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa on
menty kipurajoilla. Korjaavat toimet ovat olleet myöhässä.

Säästäväisyydeltä emme jatkossakaan voi välttyä, sillä
Vantaan yli miljardin euron velkasalkku pitää sisällään merkittävän riskin
korkotason noustessa. Varsinkin, kun soten siirtyessä maakuntaan kaupungin
velkaantuneisuus tuplaantuu suhteessa tulojen ja menojen määrään.

Jatkossa säästöjä mietittäessä on tehtävä aikaisempaa
laajemmat analyysit seurauksista: sekä pitkällä tähtäimellä että eri
toimialojen välillä. Lyhytnäköiset säästöt voivat tulla pitemmällä aikavälillä
kalliiksi. Ja yhden toimialan säästö voi näkyä kasvaneina kuluina toisella
toimialalla.

Vantaa kasvaa nyt ja
lähivuosina voimakkaasti, sillä pääkaupunkiseudun vetovoima on vahva.
Väestönkasvu näkyy kasvaneina verotuloina, mutta toisaalta myös lisääntyvinä
investointeina ja palveluiden järjestämisen kuluina. Helpolla emme tule
jatkossakaan pääsemään.

Erityisen tärkeää on vaikuttaa työttömyyteen, koska se sekä
aiheuttaa kuluja että vähentää verotuloja. Meillä saatiin hyviä tuloksia
nuorten työllisyyden alenemisessa Petra-projektin aikana. Hyväksi todettuja
toimintamalleja on jatkettava ja laajennettava muihinkin vaikeasti
työllistyvien ryhmiin kuten maahanmuuttajiin ja ikääntyneisiin
pitkäaikaistyöttömiin. Kaupungin pitää myös itse pestata aikaisempaa enemmän
tukityöllistettäviä – kaikki kulut ja verotulot huomioiden tämä maksaa vain
vähän ja lisäksi saamme hyödyksemme työpanoksen sekä vähemmän syrjäytymistä.

Vantaan velkaantumisen taittuminen perustuu osin hyvin
sujuneeseen maanmyyntiin. Tämä keino toimii jatkossakin, mikäli kaupunki
huolehtii myös raakamaan ostamisesta, tarvittaessa lunastusmenettelyn kautta.

Pääkaupunkiseudun imu on tällä hetkellä suurta, eikä Vantaan
pidä rajoittaa kasvua esimerkiksi hidastamalla asuntotuotantoa. Päinvastoin,
runsas asuntorakentaminen alentaa pitemmällä tähtäimellä asumisen korkeaa
hintaa. Ja se on alueen asukkaiden, yritysten ja koko kaupungin etu.

Vantaan talous on ollut tiukalla jo pitkään. Viime valtuustokauden lopulla tehtiin talous- ja velkaohjelma TVO, jonka tarkoituksena oli kääntää talouden kurssi ja pysäyttää nopeana jatkunut velkaantuminen. TVO:ta on kuluneiden vuosien aikana sekä kiitelty että kirottu.

Nyt valtuustokauden ollessa ihan lopuillaan voidaan sanoa,
että keskeisissä tavoitteissaan TVO on toiminut. Kaupungin talous on
tervehtynyt ja viime vuonna velkaa pystyttiin jo lyhentämään. Tämä perustuu
ennemmin kulukuriin kuin tulojen nousuun. Verotulot ovat kehittyneet
verkkaisesti.

Toimintakulujen kasvulle asetettiin 1,5 prosentin katto,
joka on varsin tiukka raami kasvavassa kaupungissa. Katto oli kuitenkin joustava,
ja esimerkiksi maankäytön ja ympäristön toimiala on säästänyt enemmän kuin palvelupuoli
eli sivistys- ja sosiaali- ja terveystoimi. Tämä oli hyvä ratkaisu – parempi
kuin kaavamainen juustohöylä.

Säästötouhussa on tapahtunut myös ylilyöntejä: esimerkiksi
lastensuojelussa, toimeentulotuen maksatuksessa ja vanhuspalveluissa
leikkaukset kirpaisivat ja liikaa ja aiheuttivat merkittävää haittaa kaikkein
heikoimmassa asemassa oleville. Myös varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa on
menty kipurajoilla. Korjaavat toimet ovat olleet myöhässä.

Säästäväisyydeltä emme jatkossakaan voi välttyä, sillä
Vantaan yli miljardin euron velkasalkku pitää sisällään merkittävän riskin
korkotason noustessa. Varsinkin, kun soten siirtyessä maakuntaan kaupungin
velkaantuneisuus tuplaantuu suhteessa tulojen ja menojen määrään.

Jatkossa säästöjä mietittäessä on tehtävä aikaisempaa
laajemmat analyysit seurauksista: sekä pitkällä tähtäimellä että eri
toimialojen välillä. Lyhytnäköiset säästöt voivat tulla pitemmällä aikavälillä
kalliiksi. Ja yhden toimialan säästö voi näkyä kasvaneina kuluina toisella
toimialalla.

Vantaa kasvaa nyt ja
lähivuosina voimakkaasti, sillä pääkaupunkiseudun vetovoima on vahva.
Väestönkasvu näkyy kasvaneina verotuloina, mutta toisaalta myös lisääntyvinä
investointeina ja palveluiden järjestämisen kuluina. Helpolla emme tule
jatkossakaan pääsemään.

Erityisen tärkeää on vaikuttaa työttömyyteen, koska se sekä
aiheuttaa kuluja että vähentää verotuloja. Meillä saatiin hyviä tuloksia
nuorten työllisyyden alenemisessa Petra-projektin aikana. Hyväksi todettuja
toimintamalleja on jatkettava ja laajennettava muihinkin vaikeasti
työllistyvien ryhmiin kuten maahanmuuttajiin ja ikääntyneisiin
pitkäaikaistyöttömiin. Kaupungin pitää myös itse pestata aikaisempaa enemmän
tukityöllistettäviä – kaikki kulut ja verotulot huomioiden tämä maksaa vain
vähän ja lisäksi saamme hyödyksemme työpanoksen sekä vähemmän syrjäytymistä.

Vantaan velkaantumisen taittuminen perustuu osin hyvin
sujuneeseen maanmyyntiin. Tämä keino toimii jatkossakin, mikäli kaupunki
huolehtii myös raakamaan ostamisesta, tarvittaessa lunastusmenettelyn kautta.

Pääkaupunkiseudun imu on tällä hetkellä suurta, eikä Vantaan
pidä rajoittaa kasvua esimerkiksi hidastamalla asuntotuotantoa. Päinvastoin,
runsas asuntorakentaminen alentaa pitemmällä tähtäimellä asumisen korkeaa
hintaa. Ja se on alueen asukkaiden, yritysten ja koko kaupungin etu.