mennessä Petteri Niskanen | 21.8.2012 | Blogit
HSL:n hallitus sai tiistaiaamuna lyhyen selvityksen tuoreimmasta metron kapasiteettiselvityksestä. Länsimetro päätettiin aikanaan toteuttaa lyhyemmille kahden yksikön junille. Nykyistä metroa liikennöidään kolmella yksiköllä. Lyhyempien junien seurauksena menetetty kapasiteetti on tarkoitus korvata tiheämmällä vuorovälillä. Tämän mahdollistaisi metron automatisointi, joka kuitenkin on osoittautunut vanhan kaluston osalta odotettua haastavammaksi projektissa. Metron operoinnista vastaava HKL ehti jo kertaalleen purkaa Simensin kanssa tehdyn sopimuksen automatisoinnista. Keskustelun myötä on ehditty useampaan otteeseen kyseinalaistaa lyhyempiä laitureita koskevat päätökset. Metron kapasiteetin pelätään loppuvan kesken.
Länsimetron tunneliasemat on kuitenkin ehditty louhia lyhyempään mittaan. Laitureiden jatkaminen jälkikäteen maksaisi 100 – 150 miljoonaa euroa. Vastaavalla summalla toteuttaisi vaikka raidejokerin. Tällä viikolla valmistunut uusi kapasiteettiselvitys kertoo, että vuoden 2050 jälkeen matkustajia ehkä olisi enemmän kuin juniin mahtuu. Edellyttäen, että Östersundomiin muuttaa 70 000 uutta asukasta ja Sipoon puolelle vielä 50 000. Tämän lisäksi käyttöönotettavat ruuhkamaksut kasvattaisivat joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Liki puolen vuosisadan päähän on kuitenkin vaikea ennustaa. 1960 -luvun puolivälissä puhuttiin liki 100 000 asukkaan uudesta Porkkalan merikaupungista. Nyt puoli vuosisataa myöhemmin siellä on tuhatkunta asukasta. Teknologian kehityksen myötä vuoden 2050 jälkeen käytettävissä voi olla teknologiaa, jota tänään emme edes osaa kuvitella. Metroverkko on saattanut kasvaa, jolloin Espoon lyhyemmät junat voisivat liikennöidä itämetron sijasta vaikka TÄöölön ja Pasila kautta Viikkiin. Tai ehkäpä nykyiset kaupunkiradat ja metro on yhdistetty yhdeksi järjestelmäksi.
mennessä Petteri Niskanen | 21.8.2012 | Blogit
HSL:n hallitus sai tiistaiaamuna lyhyen selvityksen tuoreimmasta metron kapasiteettiselvityksestä. Länsimetro päätettiin aikanaan toteuttaa lyhyemmille kahden yksikön junille. Nykyistä metroa liikennöidään kolmella yksiköllä. Lyhyempien juni…
mennessä Petteri Niskanen | 21.8.2012 | Blogit
HSL:n hallitus sai tiistaiaamuna lyhyen selvityksen tuoreimmasta metron kapasiteettiselvityksestä. Länsimetro päätettiin aikanaan toteuttaa lyhyemmille kahden yksikön junille. Nykyistä metroa liikennöidään kolmella yksiköllä. Lyhyempien junien seurauksena menetetty kapasiteetti on tarkoitus korvata tiheämmällä vuorovälillä. Tämän mahdollistaisi metron automatisointi, joka kuitenkin on osoittautunut vanhan kaluston osalta odotettua haastavammaksi projektissa. Metron operoinnista vastaava HKL ehti jo kertaalleen purkaa Simensin kanssa tehdyn sopimuksen automatisoinnista. Keskustelun myötä on ehditty useampaan otteeseen kyseinalaistaa lyhyempiä laitureita koskevat päätökset. Metron kapasiteetin pelätään loppuvan kesken.
Länsimetron tunneliasemat on kuitenkin ehditty louhia lyhyempään mittaan. Laitureiden jatkaminen jälkikäteen maksaisi 100 – 150 miljoonaa euroa. Vastaavalla summalla toteuttaisi vaikka raidejokerin. Tällä viikolla valmistunut uusi kapasiteettiselvitys kertoo, että vuoden 2050 jälkeen matkustajia ehkä olisi enemmän kuin juniin mahtuu. Edellyttäen, että Östersundomiin muuttaa 70 000 uutta asukasta ja Sipoon puolelle vielä 50 000. Tämän lisäksi käyttöönotettavat ruuhkamaksut kasvattaisivat joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Liki puolen vuosisadan päähän on kuitenkin vaikea ennustaa. 1960 -luvun puolivälissä puhuttiin liki 100 000 asukkaan uudesta Porkkalan merikaupungista. Nyt puoli vuosisataa myöhemmin siellä on tuhatkunta asukasta. Teknologian kehityksen myötä vuoden 2050 jälkeen käytettävissä voi olla teknologiaa, jota tänään emme edes osaa kuvitella. Metroverkko on saattanut kasvaa, jolloin Espoon lyhyemmät junat voisivat liikennöidä itämetron sijasta vaikka TÄöölön ja Pasila kautta Viikkiin. Tai ehkäpä nykyiset kaupunkiradat ja metro on yhdistetty yhdeksi järjestelmäksi.
mennessä Petteri Niskanen | 19.6.2012 | Blogit
Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi eilen kaupungin talous- ja velkaohjelman tuleville vuosille. Valtapuolueet Kokoomus, Sosialidemokraatit, Perussuomalaiset sekä Keskusta ajoivat mittavia leikkauksia kaupungin tarjoamiin peruspalveluihin: muuan muassa noin sadan kouluavustajan vakanssin vähentämistä, ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön supistamista sekä kuntalaisille tarjottavien terveyspalveluiden leikkaamista. Vihreät esittivät ainoana ryhmänä yksimielisesti heikoimmassa asemassa oleviin kuntalaisiin kohdistuvista leikkauksista luopumista. Vastaavia puheenvuoroja kuultiin eräiltä vasemmiston edustajilta. Valtapuolueet korostivat puheenvuoroissaan toistuvasti, kuinka ensiarvoisen tärkeää olisi jälleen kerran löytää ohjelman taakse kaikkien poliittisten ryhmien laaja yksimielisyys.
Yksituumaisuus sokaisee!
Yksimielisyysvaatimuksen takaa paistoi lähestyvät kuntavaalit, sekä pelko irtopisteiden keruusta. Laajapohjaisen yksimielisyyden hakeminen on ollut pitkään vantaalainen, sekä myös kansallinen tapa toimia. Yksimielisyyttä tarvitaankin äärimmäisen hädän uhatessa. Usein on sanottu, että kansakunnan kyky löytää laaja yksituumaisuus pelasti Suomen talvisodassa. Mutta yksituumaisuuden vaatimuksesta on kehittynyt myös yksi tämän päivän yhteiskunnallisen keskustelun mantra jonka varjolla pusketaan lävitse milloin mitäkin hanketta. Yksituumaisuus sokaisee!
Keskeisten vaikuttajien vaatiessa yksimielisyyttä, muut jakautuvat nopeasti neljään joukkoon. Heihin, jotka alun perin ajattelivat asiasta näiden vaikuttajien kanssa samalla tavalla, heihin jotka haluavat siipeillä johtajia ajattelematta asiaa sen enempää, sekä kolmanteen ryhmään, joka lähipiirilleen kertoo ajattelevansa asiasta eri tavoin uskaltamatta tuoda näkemystään julkisesti esille. Pieneen vähemmistöön jäävät äänekkäät toisinajattelijat, usein änkyröiksi leimatut. Osa heistä olisi toki eri mieltä vaikka päätös olisi sisällöltään mikä tahansa.
mennessä Petteri Niskanen | 19.6.2012 | Blogit
Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi eilen kaupungin talous- ja velkaohjelman tuleville vuosille. Valtapuolueet Kokoomus, Sosialidemokraatit, Perussuomalaiset sekä Keskusta ajoivat mittavia leikkauksia kaupungin tarjoamiin peruspalveluihin: muuan muassa noin sadan kouluavustajan vakanssin vähentämistä, ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön supistamista sekä kuntalaisille tarjottavien terveyspalveluiden leikkaamista. Vihreät esittivät ainoana ryhmänä yksimielisesti heikoimmassa asemassa oleviin kuntalaisiin kohdistuvista leikkauksista luopumista. Vastaavia puheenvuoroja kuultiin eräiltä vasemmiston edustajilta. Valtapuolueet korostivat puheenvuoroissaan toistuvasti, kuinka ensiarvoisen tärkeää olisi jälleen kerran löytää ohjelman taakse kaikkien poliittisten ryhmien laaja yksimielisyys.
Yksituumaisuus sokaisee!
Yksimielisyysvaatimuksen takaa paistoi lähestyvät kuntavaalit, sekä pelko irtopisteiden keruusta. Laajapohjaisen yksimielisyyden hakeminen on ollut pitkään vantaalainen, sekä myös kansallinen tapa toimia. Yksimielisyyttä tarvitaankin äärimmäisen hädän uhatessa. Usein on sanottu, että kansakunnan kyky löytää laaja yksituumaisuus pelasti Suomen talvisodassa. Mutta yksituumaisuuden vaatimuksesta on kehittynyt myös yksi tämän päivän yhteiskunnallisen keskustelun mantra jonka varjolla pusketaan lävitse milloin mitäkin hanketta. Yksituumaisuus sokaisee!
Keskeisten vaikuttajien vaatiessa yksimielisyyttä, muut jakautuvat nopeasti neljään joukkoon. Heihin, jotka alun perin ajattelivat asiasta näiden vaikuttajien kanssa samalla tavalla, heihin jotka haluavat siipeillä johtajia ajattelematta asiaa sen enempää, sekä kolmanteen ryhmään, joka lähipiirilleen kertoo ajattelevansa asiasta eri tavoin uskaltamatta tuoda näkemystään julkisesti esille. Pieneen vähemmistöön jäävät äänekkäät toisinajattelijat, usein änkyröiksi leimatut. Osa heistä olisi toki eri mieltä vaikka päätös olisi sisällöltään mikä tahansa.
