by Timo Juurikkalan blogi | 31.8.2014 | Blogit
Vanhassa tarinassa nahkatakin tekoprojekti kutistui liiviksi, tuluskukkaroksi ja lopulta napiksi. Metropolille oli vaarassa käydä juuri näin, mutta onneksi hallitus kykeni vihdoin päätöksiin budjettiriihessään.
Metropolihallintoa aletaan valmistella nyt pikavauhtia, koska tiimalasissa alkavat murut olla vähissä. Lakiehdotuksen pitäisi olla valmis syyskuun puolivälissä. Tällä aikataululla joudutaan tyytymään suppeampaan metropolihallintoon kuin mille olisi tarve. Tästä saamme kiittää kokoomusta: metropoli on ollut kokoomusministerien valmisteluvastuulla (Henna Virkkunen, nyttemmin Paula Risikko), ja he ovat olleet kovin haluttomia etenemään asiassa ripeästi. Kokoomuksen touhussa on ollut neliraajajarrutuksen piirteitä laajemminkin.
Hallituksen päätöksen mukaisesti metropolin vastuulle tulevat liikenteen, maankäytön sekä asumisen asiat ja metropolivaltuusto tullaan valitsemaan suorilla vaaleilla. Tarkempi tehtävien määrittely on vielä tekemättä, mutta metropoliin tulee mukaan vakiintuneet 14 kuntaa ja lisäksi Lohjalle sekä Porvoolle annetaan optio päästä mukaan.
Luultavasti tavalliselle ihmiselle näkyvin muutos tulee olemaan joukkoliikenteessä. HSL yhdistetään metropolihallintoon, jolloin liikennesuunnittelu, joukkoliikenteen operointi ja maankäytön metropolitasoinen suunnittelu ovat samassa talossa. Joukkoliikenteen palvelutaso tulee paranemaan. Helsingin seudun yhdyskuntarakenne on poikkeuksellisen hajautunut – liikennemäärät ovat runsaita ja toimivan joukkoliikenteen järjestäminen vaikeaa.
Kunnat ja kaupungit myös kilpailevat toisiaan vastaan hyvistä veronmaksajista ja pyrkivät hyljeksimään heikompia, mikä on vaarassa johtaa asuinalueiden voimakkaaseen eriytymiseen. Koko seudun kokonaisuudesta ei ole vastuussa kukaan eikä mikään. Tämä aiheuttaa tehottomuutta ja vaikeuttaa suunnittelua, asuntotuotannon ohjausta, kilpailukyvyn kehittämistä sekä kansainvälistä markkinointia. Helsingin metropolialue on kuitenkin Suomen veturi ja sen menestyminen koko maan etu. Nyt voimia kuluu turhaan keskinäiseen nahisteluun.
Ongelmat on tunnistettu jo aikapäivää sitten. Niihin on yritetty vastata tehostamalla yhteistyötä: perustamalla neuvottelukuntia ja yhteistyöelimiä sekä luomalla erilaisia sopimusjärjestelmiä. Seurauksena on entistäkin hajautuneempi päätöksenteko; alueella on hirmuinen liuta mitä erilaisimpia hallintohimmeleitä.
Kokoomuksen perusmantra on ollut, että ei pidä luoda uutta hallinnon tasoa. Tämä on outo ajatusharha: tuo hallinnon taso on tosiasiassa jo olemassa, sekavana, monimuotoisena ja epämääräisenä. Metropolihallinto kokoaa nuo himmelit yhden katon ja demokraattisen päätöksenteon alle. Tämä säästää myös kustannuksia.
Metropoli tulee varmasti jatkovuosina laajenemaan sekä tehtäviensä että alueensa osalta. Valmista ei tule kertaheitolla, ei varsinkaan tällaisella aikataululla. Mutta on erinomaista, että ensimmäinen, tärkein ja ratkaiseva askel otetaan nyt – enempiä viivyttelemättä!
by Timo Juurikkalan blogi | 31.8.2014 | Blogit
Vanhassa tarinassa nahkatakin tekoprojekti kutistui liiviksi, tuluskukkaroksi ja lopulta napiksi. Metropolille oli vaarassa käydä juuri näin, mutta onneksi hallitus kykeni vihdoin päätöksiin budjettiriihessään.
Metropolihallintoa aletaan valmistella nyt pikavauhtia, koska tiimalasissa alkavat murut olla vähissä. Lakiehdotuksen pitäisi olla valmis syyskuun puolivälissä. Tällä aikataululla joudutaan tyytymään suppeampaan metropolihallintoon kuin mille olisi tarve. Tästä saamme kiittää kokoomusta: metropoli on ollut kokoomusministerien valmisteluvastuulla (Henna Virkkunen, nyttemmin Paula Risikko), ja he ovat olleet kovin haluttomia etenemään asiassa ripeästi. Kokoomuksen touhussa on ollut neliraajajarrutuksen piirteitä laajemminkin.
Hallituksen päätöksen mukaisesti metropolin vastuulle tulevat liikenteen, maankäytön sekä asumisen asiat ja metropolivaltuusto tullaan valitsemaan suorilla vaaleilla. Tarkempi tehtävien määrittely on vielä tekemättä, mutta metropoliin tulee mukaan vakiintuneet 14 kuntaa ja lisäksi Lohjalle sekä Porvoolle annetaan optio päästä mukaan.
Luultavasti tavalliselle ihmiselle näkyvin muutos tulee olemaan joukkoliikenteessä. HSL yhdistetään metropolihallintoon, jolloin liikennesuunnittelu, joukkoliikenteen operointi ja maankäytön metropolitasoinen suunnittelu ovat samassa talossa. Joukkoliikenteen palvelutaso tulee paranemaan. Helsingin seudun yhdyskuntarakenne on poikkeuksellisen hajautunut – liikennemäärät ovat runsaita ja toimivan joukkoliikenteen järjestäminen vaikeaa.
Kunnat ja kaupungit myös kilpailevat toisiaan vastaan hyvistä veronmaksajista ja pyrkivät hyljeksimään heikompia, mikä on vaarassa johtaa asuinalueiden voimakkaaseen eriytymiseen. Koko seudun kokonaisuudesta ei ole vastuussa kukaan eikä mikään. Tämä aiheuttaa tehottomuutta ja vaikeuttaa suunnittelua, asuntotuotannon ohjausta, kilpailukyvyn kehittämistä sekä kansainvälistä markkinointia. Helsingin metropolialue on kuitenkin Suomen veturi ja sen menestyminen koko maan etu. Nyt voimia kuluu turhaan keskinäiseen nahisteluun.
Ongelmat on tunnistettu jo aikapäivää sitten. Niihin on yritetty vastata tehostamalla yhteistyötä: perustamalla neuvottelukuntia ja yhteistyöelimiä sekä luomalla erilaisia sopimusjärjestelmiä. Seurauksena on entistäkin hajautuneempi päätöksenteko; alueella on hirmuinen liuta mitä erilaisimpia hallintohimmeleitä.
Kokoomuksen perusmantra on ollut, että ei pidä luoda uutta hallinnon tasoa. Tämä on outo ajatusharha: tuo hallinnon taso on tosiasiassa jo olemassa, sekavana, monimuotoisena ja epämääräisenä. Metropolihallinto kokoaa nuo himmelit yhden katon ja demokraattisen päätöksenteon alle. Tämä säästää myös kustannuksia.
Metropoli tulee varmasti jatkovuosina laajenemaan sekä tehtäviensä että alueensa osalta. Valmista ei tule kertaheitolla, ei varsinkaan tällaisella aikataululla. Mutta on erinomaista, että ensimmäinen, tärkein ja ratkaiseva askel otetaan nyt – enempiä viivyttelemättä!
by Timo Juurikkalan blogi | 31.8.2014 | Blogit
Vanhassa tarinassa nahkatakin tekoprojekti kutistui liiviksi, tuluskukkaroksi ja lopulta napiksi. Metropolille oli vaarassa käydä juuri näin, mutta onneksi hallitus kykeni vihdoin päätöksiin budjettiriihessään.
Metropolihallintoa aletaan valmistella nyt pikavauhtia, koska tiimalasissa alkavat murut olla vähissä. Lakiehdotuksen pitäisi olla valmis syyskuun puolivälissä. Tällä aikataululla joudutaan tyytymään suppeampaan metropolihallintoon kuin mille olisi tarve. Tästä saamme kiittää kokoomusta: metropoli on ollut kokoomusministerien valmisteluvastuulla (Henna Virkkunen, nyttemmin Paula Risikko), ja he ovat olleet kovin haluttomia etenemään asiassa ripeästi. Kokoomuksen touhussa on ollut neliraajajarrutuksen piirteitä laajemminkin.
Hallituksen päätöksen mukaisesti metropolin vastuulle tulevat liikenteen, maankäytön sekä asumisen asiat ja metropolivaltuusto tullaan valitsemaan suorilla vaaleilla. Tarkempi tehtävien määrittely on vielä tekemättä, mutta metropoliin tulee mukaan vakiintuneet 14 kuntaa ja lisäksi Lohjalle sekä Porvoolle annetaan optio päästä mukaan.
Luultavasti tavalliselle ihmiselle näkyvin muutos tulee olemaan joukkoliikenteessä. HSL yhdistetään metropolihallintoon, jolloin liikennesuunnittelu, joukkoliikenteen operointi ja maankäytön metropolitasoinen suunnittelu ovat samassa talossa. Joukkoliikenteen palvelutaso tulee paranemaan. Helsingin seudun yhdyskuntarakenne on poikkeuksellisen hajautunut – liikennemäärät ovat runsaita ja toimivan joukkoliikenteen järjestäminen vaikeaa.
Kunnat ja kaupungit myös kilpailevat toisiaan vastaan hyvistä veronmaksajista ja pyrkivät hyljeksimään heikompia, mikä on vaarassa johtaa asuinalueiden voimakkaaseen eriytymiseen. Koko seudun kokonaisuudesta ei ole vastuussa kukaan eikä mikään. Tämä aiheuttaa tehottomuutta ja vaikeuttaa suunnittelua, asuntotuotannon ohjausta, kilpailukyvyn kehittämistä sekä kansainvälistä markkinointia. Helsingin metropolialue on kuitenkin Suomen veturi ja sen menestyminen koko maan etu. Nyt voimia kuluu turhaan keskinäiseen nahisteluun.
Ongelmat on tunnistettu jo aikapäivää sitten. Niihin on yritetty vastata tehostamalla yhteistyötä: perustamalla neuvottelukuntia ja yhteistyöelimiä sekä luomalla erilaisia sopimusjärjestelmiä. Seurauksena on entistäkin hajautuneempi päätöksenteko; alueella on hirmuinen liuta mitä erilaisimpia hallintohimmeleitä.
Kokoomuksen perusmantra on ollut, että ei pidä luoda uutta hallinnon tasoa. Tämä on outo ajatusharha: tuo hallinnon taso on tosiasiassa jo olemassa, sekavana, monimuotoisena ja epämääräisenä. Metropolihallinto kokoaa nuo himmelit yhden katon ja demokraattisen päätöksenteon alle. Tämä säästää myös kustannuksia.
Metropoli tulee varmasti jatkovuosina laajenemaan sekä tehtäviensä että alueensa osalta. Valmista ei tule kertaheitolla, ei varsinkaan tällaisella aikataululla. Mutta on erinomaista, että ensimmäinen, tärkein ja ratkaiseva askel otetaan nyt – enempiä viivyttelemättä!
by Timo Juurikkalan blogi | 31.8.2014 | Blogit
Vanhassa tarinassa nahkatakin tekoprojekti kutistui liiviksi, tuluskukkaroksi ja lopulta napiksi. Metropolille oli vaarassa käydä juuri näin, mutta onneksi hallitus kykeni vihdoin päätöksiin budjettiriihessään.
Metropolihallintoa aletaan valmistella nyt pikavauhtia, koska tiimalasissa alkavat murut olla vähissä. Lakiehdotuksen pitäisi olla valmis syyskuun puolivälissä. Tällä aikataululla joudutaan tyytymään suppeampaan metropolihallintoon kuin mille olisi tarve. Tästä saamme kiittää kokoomusta: metropoli on ollut kokoomusministerien valmisteluvastuulla (Henna Virkkunen, nyttemmin Paula Risikko), ja he ovat olleet kovin haluttomia etenemään asiassa ripeästi. Kokoomuksen touhussa on ollut neliraajajarrutuksen piirteitä laajemminkin.
Hallituksen päätöksen mukaisesti metropolin vastuulle tulevat liikenteen, maankäytön sekä asumisen asiat ja metropolivaltuusto tullaan valitsemaan suorilla vaaleilla. Tarkempi tehtävien määrittely on vielä tekemättä, mutta metropoliin tulee mukaan vakiintuneet 14 kuntaa ja lisäksi Lohjalle sekä Porvoolle annetaan optio päästä mukaan.
Luultavasti tavalliselle ihmiselle näkyvin muutos tulee olemaan joukkoliikenteessä. HSL yhdistetään metropolihallintoon, jolloin liikennesuunnittelu, joukkoliikenteen operointi ja maankäytön metropolitasoinen suunnittelu ovat samassa talossa. Joukkoliikenteen palvelutaso tulee paranemaan. Helsingin seudun yhdyskuntarakenne on poikkeuksellisen hajautunut – liikennemäärät ovat runsaita ja toimivan joukkoliikenteen järjestäminen vaikeaa.
Kunnat ja kaupungit myös kilpailevat toisiaan vastaan hyvistä veronmaksajista ja pyrkivät hyljeksimään heikompia, mikä on vaarassa johtaa asuinalueiden voimakkaaseen eriytymiseen. Koko seudun kokonaisuudesta ei ole vastuussa kukaan eikä mikään. Tämä aiheuttaa tehottomuutta ja vaikeuttaa suunnittelua, asuntotuotannon ohjausta, kilpailukyvyn kehittämistä sekä kansainvälistä markkinointia. Helsingin metropolialue on kuitenkin Suomen veturi ja sen menestyminen koko maan etu. Nyt voimia kuluu turhaan keskinäiseen nahisteluun.
Ongelmat on tunnistettu jo aikapäivää sitten. Niihin on yritetty vastata tehostamalla yhteistyötä: perustamalla neuvottelukuntia ja yhteistyöelimiä sekä luomalla erilaisia sopimusjärjestelmiä. Seurauksena on entistäkin hajautuneempi päätöksenteko; alueella on hirmuinen liuta mitä erilaisimpia hallintohimmeleitä.
Kokoomuksen perusmantra on ollut, että ei pidä luoda uutta hallinnon tasoa. Tämä on outo ajatusharha: tuo hallinnon taso on tosiasiassa jo olemassa, sekavana, monimuotoisena ja epämääräisenä. Metropolihallinto kokoaa nuo himmelit yhden katon ja demokraattisen päätöksenteon alle. Tämä säästää myös kustannuksia.
Metropoli tulee varmasti jatkovuosina laajenemaan sekä tehtäviensä että alueensa osalta. Valmista ei tule kertaheitolla, ei varsinkaan tällaisella aikataululla. Mutta on erinomaista, että ensimmäinen, tärkein ja ratkaiseva askel otetaan nyt – enempiä viivyttelemättä!
by Timo Juurikkalan blogi | 13.8.2013 | Blogit
Kaupunginhallituksen käsittelyssä oli maanantaina 12.8. ympäristöohjelma, jonka luonnos oli monilta osin varsin ansiokas: ilmastopolitiikkaan, energiansäästöön, kaupunkisuunnitteluun, ympäristöjohtamiseen jne on keskitytty, ja tavoitteet ovat monin osin kunnianhimoisia ja edistyksellisiä.
Luonnoksessa oli kuitenkin myös yllättäviä puutteita: esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ja vesiensuojelu loistivat poissaolollaan. Vantaanjoki on kuitenkin vähävetisessä Vantaan kaupungissa erityisen huolenpidon arvoinen kohde, ja luonnonsuojelualueiden verkko keskeinen tekijä luonnon monimuotoisuuden suojelussa ja ekologisen verkoston arvokkaimpana osana.
Vihreiden pyynnöstä ohjelma jätettiin kesäkuussa pöydälle, jotta asiaa ehdittäisiin punnita ja kehittää näihin puutteisiin soveltuvia tavoitteita.
Toimme kaupunginhallituksen kokoukseen yhteensä viisi uutta tavoiteluonnosta, joissa esitettiin luonnonsuojelualueista huolehtimista, Vantaanjoen kehittämistä vaelluskalavesistönä, kosteikkojen rakentamisen selvittämistä, pääkaupunkiseudun viherkehän turvaamista seudullisissa kaavaratkaisuissa sekä puurakentamisen edistämistä.
Suureksi iloksemme kaikki muut poliittiset ryhmät (demarit, kokoomus, perussuomalaiset, vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit ja ruotsalaiset) sekä myös kaupunginjohtaja Nenonen ja maankäytön ja ympäristön apulaiskaupunginjohtaja Nikulainen näkivät asian samaan tapaan kuin vihreät. Pienin viilauksin kaikki muutosehdotuksemme hyväksyttiin yksimielisesti – ainoaksi vastustajaksi yllättäen profiloitui kaupungin ympäristöjohtaja! Hämmästyttävä tilanne.
Mutta lopputulos ratkaisee: olen iloinen ja ylpeä siitä, että Vantaan päättäjät suhtautuvat suurella vakavuudella kaupunkimme ympäristöstä huolehtimiseen. Ympäristöohjelma on tärkeä asiakirja, joka suuntaa kaupungin ympäristöpolitiikkaa. Kaupunginhallituksen hyväksymässä ympäristöohjelmassa alkuperäisluonnon suojelua ja vesistöistä huolehtimista ei ole unohdettu!
