Yrittäjyydestä puhutaan Suomessa paljon, varsinkin vaalien alla. Pienyrittäjyys nousee esiin juhlapuheissa, poliitikkojen keskusteluissa, aikakauslehtien menestystarinoissa. Rovioita ja Supercelleja palvotaan Suomalaisen työn sankareina kuin Nokiaa aikanaan.
Omassa toiminnassani tahdon nostaa esille … Lue lisää
Alkoholin hinnanalennus ei kylmiltään kuulosta kuningasidealta, koska viina aiheuttaa niin paljon haittoja. Asiaa kannattaa kuitenkin miettiä vähän tarkemmin. Ravintolassa nautitun alkoholin ALVin laskemisella 14 prosenttiin olisi monia myönteisiä seurauksia.
Ravintoloissa juodun alkoholin määrä on laskenut jokseenkin
tasaisesti vuodesta 2007 alkaen. Samaan aikaan kokonaiskulutus on pysynyt
suunnilleen ennallaan, joskin Viron-tuontia on vaikea arvioida luotettavasti.
Joka tapauksessa tilastojen perusteella näyttää selvältä, että kotona nautitun
alkoholin määrä on nousussa.
Ravintola-alkoholin ALV pitääkin laskea samalle tasolle
ruuan ALVin kanssa, jotta runsaasti työllistävän ravintola-alan vaikeudet eivät
pahenisi. Alennus todennäköisesti parantaisi ravintoloiden kannattavuutta.
Kaikkein paras paikka alkoholin nauttimiseen on nimittäin
ravintola. Toisin kuin kotioloissa, ravintolassa anniskelu on vastuullista:
järjestystä valvotaan, alaikäisille tai umpihumalaisille ei tarjoilla ja sosiaalinen
kontrolli toimii ainakin jollain lailla. Lisäksi hinnat ovat ravintolassa joka
tapauksessa korkeat, mikä osaltaan rajoittaa ylenmääräistä kännäämistä.
Asialla on myös toinen puoli: ravintolat ovat hyviä
työllistäjiä. Jos ravintola-alkoholin kulutus nousee, ravintolat menestyvät
paremmin ja todennäköisesti myös ruuanmyynti lisääntyy. Näin ravintolat voivat
palkata lisää työntekijöitä, mikä puolestaan lisää verotuloja.
Viinaa juodaan Suomessa joka tapauksessa – sen kitkemistä
kokeiltiin varsin huonolla menestyksellä kieltolain aikoihin.
Viime vuosikymmenien alkoholipolitiikka on perustunut
korkeaan verotukseen ja saatavuuteen rajoittamiseen.
Tämä suomalainen alkoholipolitiikka ei kuitenkaan ole ollut
mikään menestystarina – ehkä 2010-luvulla kannattaisi miettiä uudenlaisia
konsteja.
Alkoholin hinnanalennus ei kylmiltään kuulosta kuningasidealta, koska viina aiheuttaa niin paljon haittoja. Asiaa kannattaa kuitenkin miettiä vähän tarkemmin. Ravintolassa nautitun alkoholin ALVin laskemisella 14 prosenttiin olisi monia myönteisiä seurauksia.
Ravintoloissa juodun alkoholin määrä on laskenut jokseenkin
tasaisesti vuodesta 2007 alkaen. Samaan aikaan kokonaiskulutus on pysynyt
suunnilleen ennallaan, joskin Viron-tuontia on vaikea arvioida luotettavasti.
Joka tapauksessa tilastojen perusteella näyttää selvältä, että kotona nautitun
alkoholin määrä on nousussa.
Ravintola-alkoholin ALV pitääkin laskea samalle tasolle
ruuan ALVin kanssa, jotta runsaasti työllistävän ravintola-alan vaikeudet eivät
pahenisi. Alennus todennäköisesti parantaisi ravintoloiden kannattavuutta.
Kaikkein paras paikka alkoholin nauttimiseen on nimittäin
ravintola. Toisin kuin kotioloissa, ravintolassa anniskelu on vastuullista:
järjestystä valvotaan, alaikäisille tai umpihumalaisille ei tarjoilla ja sosiaalinen
kontrolli toimii ainakin jollain lailla. Lisäksi hinnat ovat ravintolassa joka
tapauksessa korkeat, mikä osaltaan rajoittaa ylenmääräistä kännäämistä.
Asialla on myös toinen puoli: ravintolat ovat hyviä
työllistäjiä. Jos ravintola-alkoholin kulutus nousee, ravintolat menestyvät
paremmin ja todennäköisesti myös ruuanmyynti lisääntyy. Näin ravintolat voivat
palkata lisää työntekijöitä, mikä puolestaan lisää verotuloja.
Viinaa juodaan Suomessa joka tapauksessa – sen kitkemistä
kokeiltiin varsin huonolla menestyksellä kieltolain aikoihin.
Viime vuosikymmenien alkoholipolitiikka on perustunut
korkeaan verotukseen ja saatavuuteen rajoittamiseen.
Tämä suomalainen alkoholipolitiikka ei kuitenkaan ole ollut
mikään menestystarina – ehkä 2010-luvulla kannattaisi miettiä uudenlaisia
konsteja.
Alkoholin hinnanalennus ei kylmiltään kuulosta kuningasidealta, koska viina aiheuttaa niin paljon haittoja. Asiaa kannattaa kuitenkin miettiä vähän tarkemmin. Ravintolassa nautitun alkoholin ALVin laskemisella 14 prosenttiin olisi monia myönteisiä seurauksia.
Ravintoloissa juodun alkoholin määrä on laskenut jokseenkin
tasaisesti vuodesta 2007 alkaen. Samaan aikaan kokonaiskulutus on pysynyt
suunnilleen ennallaan, joskin Viron-tuontia on vaikea arvioida luotettavasti.
Joka tapauksessa tilastojen perusteella näyttää selvältä, että kotona nautitun
alkoholin määrä on nousussa.
Ravintola-alkoholin ALV pitääkin laskea samalle tasolle
ruuan ALVin kanssa, jotta runsaasti työllistävän ravintola-alan vaikeudet eivät
pahenisi. Alennus todennäköisesti parantaisi ravintoloiden kannattavuutta.
Kaikkein paras paikka alkoholin nauttimiseen on nimittäin
ravintola. Toisin kuin kotioloissa, ravintolassa anniskelu on vastuullista:
järjestystä valvotaan, alaikäisille tai umpihumalaisille ei tarjoilla ja sosiaalinen
kontrolli toimii ainakin jollain lailla. Lisäksi hinnat ovat ravintolassa joka
tapauksessa korkeat, mikä osaltaan rajoittaa ylenmääräistä kännäämistä.
Asialla on myös toinen puoli: ravintolat ovat hyviä
työllistäjiä. Jos ravintola-alkoholin kulutus nousee, ravintolat menestyvät
paremmin ja todennäköisesti myös ruuanmyynti lisääntyy. Näin ravintolat voivat
palkata lisää työntekijöitä, mikä puolestaan lisää verotuloja.
Viinaa juodaan Suomessa joka tapauksessa – sen kitkemistä
kokeiltiin varsin huonolla menestyksellä kieltolain aikoihin.
Viime vuosikymmenien alkoholipolitiikka on perustunut
korkeaan verotukseen ja saatavuuteen rajoittamiseen.
Tämä suomalainen alkoholipolitiikka ei kuitenkaan ole ollut
mikään menestystarina – ehkä 2010-luvulla kannattaisi miettiä uudenlaisia
konsteja.
Tervetuloa keskustelemaan Ylästön alueen ajankohtaisista asioista Ylästön koululle 19.3.2015 kello 18-20. Paikalla Vantaan kaupungin virkamiehiä ja HSL liikennesuunnittelija. Tilaisuuden järjestää Vantaan Kaupunki ja Aviapoliksen aluetoimikunta. Puheenjohtajana Vantaan kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja … Lue lisää
Naistenpäivänä kiinnitetään huomiota tasa-arvoon ja siihen, miten naiset voisivat olla tasa-arvoisemmin mukana poliittisen ja taloudellisen vallan huipulla. Tapana myös on, että miehet noteeraavat lähipiirissään olevia naisia erityisellä huomaavaisuudella kuten kukilla, pienillä lahjoilla ja tavallista runsaammalla kohteliaisuudella.
Yhteiskuntamme on edelleen vahvasti sukupuolittunut. Tämä
näkyy muun muassa naisten vähäisempänä osuutena politiikan ja talouselämän
huippupaikoilla sekä palkkatasa-arvon puutteena – ja toisaalta miesten
lyhyempänä elinikänä ja suurempana osuutena erilaisesta syrjäytymisestä.
Vaikka Suomea pidetään tasa-arvon edelläkävijänä, meillä on
poikkeuksellisen sukupuolittuneet työmarkkinat. On naisten töitä ja miesten
töitä, eivätkä erot monilla aloilla ole edes kaventumaan päin.
Tämä on outoa, koska eivät naiset ja miehet lopulta niin
hirveän erilaisia ole. Nykymaailman työelämässä jokseenkin kaikki työt sopivat
ihan yhtä hyvin tai huonosti sekä naisille että miehille.
On hyvä, että on naistenpäivä. Epätasa-arvoisista
rakenteista ja asenteista on syytä keskustella. Antti Rinteen lanseeraama ”äijäfeminismi”
on mainio aatesuunta. Monenlaiset lasikatot vaikuttavat vielä 2010-luvun Suomessa
naisten elämään.
Miestenpäivää ei yleisesti vietetä, vaikka semmoinen tiemmä
on olemassa joskus marras- vai oliko peräti helmikuussa. Ehkä silloin pitäisi
puhua lasilattioista, jotka voivat särkyä miehen alta. Millaiset yhteiskunnalliset
rakenteet aiheuttavat sen, että vangeista, syrjäytyneistä ja ennen aikojaan
kuolleista valtaosa on miehiä?
Mutta takaisin naistenpäivään – tasa-arvon pohtimisen
lisäksi myös huomaavaisuus ja kukkien ja suklaan antaminen läheisille on paikallaan.
Liian usein sellaistakaan ei tule tehdyksi.