mennessä Timo Juurikkalan blogi | 18.11.2014 | Blogit
Niin kutsuttu ”paskalaki” on jälleen noussut julkiseen keskusteluun. Kyseenalaisen kunnian tästä saavat perussuomalaiset, mutta myös tuore ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen on tarttunut koukkuun. Toivottavasti järki voittaa, eikä säädöksiä ryhdytä enää veivaamaan.
Olin eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen vuosina 2009-2011
ja tunnen hajajätevesisääntelyn varsin hyvin. Olin nimittäin mukana sorvaamassa
nyt voimassa olevia pykäliä.
Asiasta nousi mahtava kohu vuonna 2010, ja silloinen
ympäristöministeri Paula Lehtomäki sai paljon kuraa päälleen. Osin ilman syytä.
Tuolloinen hajajätevesiasetus oli tiukka, ja bensiiniä
julkisen keskustelun liekkeihin valoivat putsarikauppiaat, joiden väitettiin
huijanneen mummoja.
Ympäristövaliokunta syventyi asiaan erittäin
perusteellisesti, ja tuloksena olivat uudistetut säännökset kevättalvella 2011.
Julkinen kohu laantui välittömästi.
Tilanne muuttui ratkaisevasti: tiukat vaatimukset koskevat
vain herkillä alueilla olevia kiinteistöjä. Niin sanotuilla kuivan maan
kiinteistöillä riittävät sakokaivot ja maasuodatus. Ranta-alueilla ja
vastaavilla vaatimustaso on kovempi.
Lisäksi 68+ kansalaiset vapautettiin vaatimuksista ja
vähävaraisille annettiin mahdollisuus lykkäyksiin.
Hajajätevesisäädökset ovat nyt joustavat ja kohtuulliset.
Koko kohu muistuttaa vuoden 2010 keskustelua – kritiikin esittäjät eivät näytä tuntevan
nykytilannetta ja keväällä 2011 tehtyjä muutoksia!
Ei niitä vessan paskavesiä vaan enää 2010-luvulla voi noin
vain luontoon laskea. Siinä ovat vaarassa niin kaivot kuin laajemminkin pohja-
sekä pintavedet.
Ehkä aikataulua voisi vielä venyttää parilla kolmella
vuodella, että viimeisetkin vitkuttelijat ehtivät saada asiansa kuntoon. Lienee
nimittäin niin, ettei Suomen kaivinkonekalusto riitä kaikkien töiden tekemiseen
ensi kesän aikana. Jätevesiasioiden pitäisi olla kunnossa vuonna 2016, jollei
aikarajaa löysennetä.
mennessä Timo Juurikkalan blogi | 18.11.2014 | Blogit
Niin kutsuttu ”paskalaki” on jälleen noussut julkiseen keskusteluun. Kyseenalaisen kunnian tästä saavat perussuomalaiset, mutta myös tuore ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen on tarttunut koukkuun. Toivottavasti järki voittaa, eikä säädöksiä ryhdytä enää veivaamaan.
Olin eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen vuosina 2009-2011
ja tunnen hajajätevesisääntelyn varsin hyvin. Olin nimittäin mukana sorvaamassa
nyt voimassa olevia pykäliä.
Asiasta nousi mahtava kohu vuonna 2010, ja silloinen
ympäristöministeri Paula Lehtomäki sai paljon kuraa päälleen. Osin ilman syytä.
Tuolloinen hajajätevesiasetus oli tiukka, ja bensiiniä
julkisen keskustelun liekkeihin valoivat putsarikauppiaat, joiden väitettiin
huijanneen mummoja.
Ympäristövaliokunta syventyi asiaan erittäin
perusteellisesti, ja tuloksena olivat uudistetut säännökset kevättalvella 2011.
Julkinen kohu laantui välittömästi.
Tilanne muuttui ratkaisevasti: tiukat vaatimukset koskevat
vain herkillä alueilla olevia kiinteistöjä. Niin sanotuilla kuivan maan
kiinteistöillä riittävät sakokaivot ja maasuodatus. Ranta-alueilla ja
vastaavilla vaatimustaso on kovempi.
Lisäksi 68+ kansalaiset vapautettiin vaatimuksista ja
vähävaraisille annettiin mahdollisuus lykkäyksiin.
Hajajätevesisäädökset ovat nyt joustavat ja kohtuulliset.
Koko kohu muistuttaa vuoden 2010 keskustelua – kritiikin esittäjät eivät näytä tuntevan
nykytilannetta ja keväällä 2011 tehtyjä muutoksia!
Ei niitä vessan paskavesiä vaan enää 2010-luvulla voi noin
vain luontoon laskea. Siinä ovat vaarassa niin kaivot kuin laajemminkin pohja-
sekä pintavedet.
Ehkä aikataulua voisi vielä venyttää parilla kolmella
vuodella, että viimeisetkin vitkuttelijat ehtivät saada asiansa kuntoon. Lienee
nimittäin niin, ettei Suomen kaivinkonekalusto riitä kaikkien töiden tekemiseen
ensi kesän aikana. Jätevesiasioiden pitäisi olla kunnossa vuonna 2016, jollei
aikarajaa löysennetä.
mennessä Timo Juurikkalan blogi | 18.11.2014 | Blogit
Niin kutsuttu ”paskalaki” on jälleen noussut julkiseen keskusteluun. Kyseenalaisen kunnian tästä saavat perussuomalaiset, mutta myös tuore ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen on tarttunut koukkuun. Toivottavasti järki voittaa, eikä säädöksiä ryhdytä enää veivaamaan.
Olin eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen vuosina 2009-2011
ja tunnen hajajätevesisääntelyn varsin hyvin. Olin nimittäin mukana sorvaamassa
nyt voimassa olevia pykäliä.
Asiasta nousi mahtava kohu vuonna 2010, ja silloinen
ympäristöministeri Paula Lehtomäki sai paljon kuraa päälleen. Osin ilman syytä.
Tuolloinen hajajätevesiasetus oli tiukka, ja bensiiniä
julkisen keskustelun liekkeihin valoivat putsarikauppiaat, joiden väitettiin
huijanneen mummoja.
Ympäristövaliokunta syventyi asiaan erittäin
perusteellisesti, ja tuloksena olivat uudistetut säännökset kevättalvella 2011.
Julkinen kohu laantui välittömästi.
Tilanne muuttui ratkaisevasti: tiukat vaatimukset koskevat
vain herkillä alueilla olevia kiinteistöjä. Niin sanotuilla kuivan maan
kiinteistöillä riittävät sakokaivot ja maasuodatus. Ranta-alueilla ja
vastaavilla vaatimustaso on kovempi.
Lisäksi 68+ kansalaiset vapautettiin vaatimuksista ja
vähävaraisille annettiin mahdollisuus lykkäyksiin.
Hajajätevesisäädökset ovat nyt joustavat ja kohtuulliset.
Koko kohu muistuttaa vuoden 2010 keskustelua – kritiikin esittäjät eivät näytä tuntevan
nykytilannetta ja keväällä 2011 tehtyjä muutoksia!
Ei niitä vessan paskavesiä vaan enää 2010-luvulla voi noin
vain luontoon laskea. Siinä ovat vaarassa niin kaivot kuin laajemminkin pohja-
sekä pintavedet.
Ehkä aikataulua voisi vielä venyttää parilla kolmella
vuodella, että viimeisetkin vitkuttelijat ehtivät saada asiansa kuntoon. Lienee
nimittäin niin, ettei Suomen kaivinkonekalusto riitä kaikkien töiden tekemiseen
ensi kesän aikana. Jätevesiasioiden pitäisi olla kunnossa vuonna 2016, jollei
aikarajaa löysennetä.
mennessä Anniina Kostilainen | 17.11.2014 | Blogit
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Ymmärrän hyvin vasemmistoliiton ja keskustan kritiikin poliittisia virkanimityksiä kohtaan. Ne ovat ongelmallisia demokratian näkökulmasta, sillä ne asettavat viranhaltijat vaikeaan asemaan virka-aseman tuoman vastuun ja poliittisen päätöksenteon … Lue lisää
mennessä riikka.astrand | 17.11.2014 | Blogit
(Pitämäni Vihreiden ryhmäpuhe vuoden 2015 talousarviosta päätettäessä 17.11.2014) * Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja yleisö. Vantaa on edelläkävijä monissa innovatiivisissa palvelu-uudistuksissa ja esimerkiksi nuorisotakuun toteuttamisessa. Olemme ylpeitä tavasta, jolla Vantaa on tarttunut kiinni syrjäytymisvaarassa olevista nuorista erilaisin nuorille räätälöidyin keinoin, joista Petra -hanke on yksi hyvä esimerkki. Myös varhaiskasvatuksen kerhot ovat hieno esimerkki kuntalaisten kanssa […]
mennessä Vaula Norrena | 17.11.2014 | Blogit
“Vantaan päättäjät tekevät historiaa hyväksyessään kaupungin budjetin ilman euronkaan muutosta” (kaupunginhallituksessa ja pian valtuustossa 17.11.2014), kirjoittaa päätoimittaja Risto Hietanen Vantaan Sanomissa. Hän arvelee että päättäjät ovat ”todella sitoutuneita talous- … Read more
