by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 20.12.2007 | Blogit
Eettisten joululahjojen suosio on kasvanut voimakkaasti. Silti kulutus lisääntyy. Pahimmillaan joulukrääsää ostetaan pakollisen lahjomisen vuoksi ihmisille jotka eivät oikeasti tätä krääsää tarvitse tai edes halua, ja ostetaan vieläpä halvalla epäympäristöystävällisesti tuotettua. Joulukulutuksen ennustetaan nousevan lähes joka vuosi.
Vastuullisia joululahjavinkkejä löytyy tänä vuonna mm. YTV:n, Kirkon ulkomaanavun ja Dodon sivuilta. Valmiiden joululahjojen lisäksi annetaan yhä enemmän henkilökohtaisia aineettomia lahjoja, kuten lastenhoitoa tai lumenluontia.
Vinkkejä vastuullisista joululahjoista:
/>/>/>
Vastuullisia joululahjoja on eri tyyppisiä:
- Immateriaaliset kuten teatterilippu tai hieroja tai iki-sähkäpostiosoite,
- oman ajan antaminen kuten aikaa lapsenlapsille tai lumityöt,
- eettiset tuotteet jotka annetaan lahjan saajalle kuten kehitysmaakaupan tuotteet tai kierrätysmateriaaleista tehdyt tavarat sekä
- varsinaiset eettiset lahjat kuten vuohi afrikkaan avustusjärjestön kautta.
- Viidentenä voi mainita ihan laadukkaan, hyödyllisen ja vastuullisesti tuotetun ns. normaalituotteen, joka tulee todella tarpeeseen eli on välttämätön lahjan saajalle.
Ja vielä vinkki käärimiseen: Vanhoista joululiinoista ja kankaista voi tehdä kestopakkauksia joululahjoille. Ompele kankaisia pusseja, jotka saa suljettua narulla johon voi ripustaa kortin./>
Oikein rauhaisaa ja mukavaa joulua kaikille! Unohtakaa stressi ja antakaa aikaa toisillenne. Aika on tavaraa tärkeämpää.
T. Sirunne
Sirpa Kauppinen/>
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 31.10.2007 | Blogit
YK:n asiantuntijana toimiva Jean Zigler kehoittaa viiden vuoden taukoon biopolttoaineiden käyttöönotossa jyrkin sanoin. Biopolttoaineiden tuotannon pelätään vievän miljoonilta ruuan. Zieglerin mukaan ruokapohjaisten biopolttoaineiden käyttö on ”rikos i…
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 29.6.2007 | Blogit
Tein aloitteen kuukausia sitten pätkätyösuhteiden vähentämiseksi kaupungilla. Kaupunginhallituksen antamassa vastauksessa vakuutettiin, että kaupunkiorganisaation palkattavat pätkätyöläiset otetaan lähinnä vakinaistamistarkoituksessa. En vakuuttunut vastauksesta. Kuulin toisaalta sairaanhoitajasta joka oli ollut 11 vuotta pätkätöissä. Vasta kun hän päätti lopettaa epävarman työn, hänelle tarjottiin pysyvää paikkaa.
Tämä on todella hullua, sillä elämme Vantaalla työntekijäpulassa. Hoitajia, opettajia, lääkäreitä ynnä muita on vaikea saada. Ylipäätään hyviä työntekijöitä on vaikea houkutella kunnan hommiin kun yksityinen sektori pärjää hintakisassa kuntaa paremmin. Vantaan on taisteltava hyvästä henkilöstöstä tarjoamalla pysyviä työpaikkoja.
Kurjinta asiassa on se että pätkätyösuhteissa työnantaja käyttää tahtomattaan valtaa työntekijän elämään. Elämän suunnittelu ja vaikkapa asuntolainan saanti voi olla työnantajasta – tässä tapauksessa meidän politiikastamme – kiinni.
Siru
Sirpa Kauppinen
M.Sc. in Environmental Technology
http://www.sirunsivut.fi
/>/>/>/>
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 18.3.2007 | Blogit
Ilmastonmuutoksen torjunta on tehokasta taloudellisin ohjauskeinoin. Verot ohjaavat talouden rakennetta ja yhteiskuntaa aina, mutta usein ohjausvaikutusta ei ole harkittu vaan verotuskäytännöt ovat historiallista perintöä.
Ilmastotullit EU:hun
/>
Maita, jotka eivät toteuta Kioton ilmastosopimusta, tulisi verottaa ilmastotullein. Näin vapaa-matkustaminen ei kannattaisi jolloin ehkä USA:kin innostuu vähentämään päästöjään./>
Kehitysmaihin puhdasta teknologiaa
/>
37 km aurinkopaneelia kattaisi koko Suomen sähköntarpeen. Miten on Saharassa? Kehitysmaihin dumpataan silti vanhaa teknologiaa, sillä siellä ei ole päästörajoituksia eikä näiden valvontaa./>
Suomi tuottaa enemmän kasvihuonepäästöjä asukasta kohden kuin 95% maailman maista eli yli puolet enemmän kuin ruotsalaiset. Kuitenkin voimakkaasti kehittyvät köyhät maat kuten Kiina ovat nyt erittäin tärkeässä asemassa siinä, mitä teknologioita siellä tullaan käyttämään seuraavat vuosikymmenet.
Kiinassa vuoden 2005 aikana rakennettiin uusi hiilivoimala joka kolmas päivä. Kiinan laajat hiilivarat houkuttelevat käyttämään, bisnes on villiä ja laittomiakin hiilikaivoksia on paljon.
On todella tärkeää että kehittyviin maihin viedään puhdasta teknologiaa. Maailmanpankki saisi rahoittaa kehitysmaiden hiilivoima ym. hankkeita vaan sen tulisi huomioida ympäristöhaitat. Tuki ja rahoitus tulisi suunnata puhtaisiin energiaratkaisuihin.
Kotitalousvähennykset ekoinvestointeihin
/>
Ruotsissa ilmalämpöpumput, maalämpöratkaisut ynnä saavat kotitalousvähennyksiä jotka kannustavat pientalojakin lämmittämään itsensä ekologisemmin. Myös pienvoimaloita ja hajautettua energiatuotantoa tulisi kannustaa. Suomessa on naapuriin verrattuna hyvin vähän pienvoimaloita jotka hyödyntävät vaikkapa lantaa./>
Vero energiasyöpöille laitteille
/>
Suomeen ja Eurooppaan tulisi saada selkeä sähkönkulutuksen luokitus yleisimmille laitteille. Esim. digiboksien kulutuserot voivat olla 10 wattia, mikä tekee jo koko Suomen digibokseissa 0,2 TWh tuhlausta vuosittain./>
Laitteet joita ei saa helposti päältä pois vaan jäävät vain standby-tilaan tulisi luokitella korkeampaan veroasteeseen. Jos laite vertaistensa joukossa keskimääräistä energiasyöpömpi, siinä tulisi olla korkeampi vero.
Ekoautot verovapaiksi
/>
Alle puolet Suomen CO2 päästöistä tulee liikenteestä. Jo yhden prosentin matkustajamäärän kasvu YTV:n poikkiliikenteestä vähentää hiilidioksidipäästöjä 0,6%. Jo 25 miljoonaa YTV:n alueen seutuliikenteen tukemiseen toisi koko alueelle kahden euron tasa-tariffin ilman kaupunkien seutulipun rajoja. Tämä olisi YTV:n lippumalleista ekologisin./>
Tulevaisuudessa lipunhintaa on hyvä yhä laskea, sillä kokonaistaloudelliset säästöt tulevat siinä että rahaa teiden levennyksiä ja liittymien rakentamisia tarvitaan vähemmän. Joukkoliikenne vähentää ruuhkaa ja siinä istuttavaa aikaa, melua ja epäterveellistä tiepölyä.
Tehokas ostopäätöksiä ohjaava keino on saksalaistyylinen päästöluokitukseen perustuvat vero autoille, jossa tuhluriautot maksavat enemmän veroa. Ekoautot tulee vapauttaa autoverosta kokonaan.
Juna- ja pitkänmatkan bussiliikenteelle kannattaa antaa taas tukea tai verohelpotuksia. Matkustaminen julkisilla tulee saada halvemmaksi vaihtoehdoksi. Tuki voidaan kattaa päästö/polttoaineveroilla.
VR kannattaisi saattaa ympäristökustannusten laskentajärjestelmän piiriin, jolloin toiminta tehostuu ja ympäristökustannuksista saadaan tietoa ja niitä voidaan hallita. Laskentajärjestelmillä mm. Kesko ja Hesari ovat tehneet taloudellisiakin säästöjä. Lentoliikenne tulee saada päästö/polttoaineveron piiriin.
Materiaalin kiertoon kertakäyttökulttuurista
/>
Materiaalien tuottaminen ja jalostaminen kuluttaa usein paljon energiaa. Suomen ympäristökeskus on laskenut että esimerkiksi muovin polttaminen käytön jälkeen tuo kuusi kertaa enemmän kasvihuonekaasujen päästöjä kuin muovin kierrättäminen uusioraaka-aineeksi. Materiaalien kierrättäminen on tärkeää ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta./>
Suomen uusioraaka-ainemarkkinat eivät pääse kehittymään, mikäli kaatopaikka- tai polttopolitiikka syö materiaalin. Materiaalin kierron lopettavalle jätteenpoltolle on vaihtoehtoja kuten erilaisia kierrätysjärjestelmiä yhdistettynä vaikkapa autoklaaviin tai kaasutukseen. YTV:n kaavailema polttolaitos on mitoitettu polttamaan yli puolet kierrätyskelpoisestakin jätteestä.
Ilmastoteknologian kehittymistä tukevat olosuhteet
/>
Saksassa Tuulivoima työllistää 160 000 ihmistä, ja siellä sitä onkin jo 18 000MW mikä on yli 10 kertaa Suomeen rakennettavan ydinvoimalan verran./>
Rahoitusta ilmastoteknologian tutkimiseen, kehittämiseen ja tuotteistamiseen kannattaa antaa. Se on tulevaisuuden ala. Tärkein kannuste on silti kotimarkkinoiden synty jota autetaan veroilla, kannusteilla ja päästörajoituksilla.
Suomen olemattomat päästörajoitetavoitteet eivät tue kilpailukykyä ja olemme jäämässä voimakkaasti kasvavassa ilmastoteknologiassa häntäpäähän. Jo nyt ilmastoteknologian markkinat ovat samaa luokkaa kuin perusmetalli- tai kemianteollisuuden.
Vanhasen hallitus pyrki neuvottelemaan päästörajoituksiin pienennyksiä EU:n sisällä siinä missä Ruotsi ilmoitti yksipuolisesti vähentävänsä 30 % ja Saksa 40 % vuoden -90 tasosta.
Energiatehokkuuden mahdollisuudet
/>
Jorma Ollilan mukaan halvin lisäenergia on energiatehokkuuden lisääminen. Teollisuuden energiatehokkuuden lisäämisen mahdollisuudet ovat Suomessa merkittävät./>
Esimerkiksi paineilmalla tuotantoon kuluu vuosittain sähkö 1,4 terawattituntia ja taloudellisesti kannattavasti siitä voidaan säästää 20 %. Myös taajuusmuuttajien asentaminen teollisuuden sähkömoottoreihin vähentää moottorin sähkönkulutusta 60 %.
Energiansäästöinvestoinneille tulee saada kannusteita ja teollisuuden energiaveron korotus kannustaisi säästöön. Nythän Suomen teollisuussähkö on Euroopan halvinta.
Julkishallissa turhaa päällä olevien tietokoneiden sammuttaminen säästäisi verorahoja 10 miljoonaa euroa ja hiilidioksidipäästöt alenisivat 36 000 hiilidioksiditonnia.
Yhtä suurta ratkaisua ei ole, vaan ilmastonmuutoksen torjunta vaatii monia pieniä tekoja, jotka ohjaavat tulevaisuuden investointeja ja kulutusta.
Sirpa Kauppinen (Siru)
ympäristötekniikan M.Sc.
http://www.sirunsivut.fi/>/>
Sitten ripaus vielä jotain vähemmän vakavaa vaikka ilmastonmuutoksen torjunta kannattaa olttaa tosissaan:
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 17.3.2007 | Blogit
Tein aloitteen että kunnan ja sen konsernin tulee käydä organisaatio läpi ja muuttaa turhanpäiten pätkinä olevat työsuhteet pitkiksi. Olen kuullut ahkerasta sairaanhoitajasta, joka oli 11 vuotta pätkätyösopimuksilla.
Kaikki puolueet tuntuvat ottaneen pätkätyöt vaaliteemoiksi, mutta kuinka moni kunnanvaltuutettuna oleva ehdokas on tätä asiaa omassa kunnassa ajanut? Esimerkiksi Vantaalla on yli 10 000 työntekijää ja kuntakonserniin kuuluvissa yrityksissä ja laitoksissa vielä enemmän. Kunnan politiikka koskee montaa ihmistä.
Pätkätyöt aiheuttavat epävarmuutta ja stressiä elämään.
Olen pätkätöissä itsekin opintojen ohella. Nyt kun asunto pitäisi ostaa, ihmettelen miten uskallan ottaa lainaa. Tutkimusrahoitus on niin lyhyttempoista, että asuntolainan takaisinmaksussa voi hyvinkin tulla ongelmia jos töitä ei ole koko ajan.
Kuntiin on ennustettu pahenevaa pulaa työntekijöistä. Kunnat eivät tule pärjäämään hyvän henkilöstön saamisessa, mikäli työntekijöitä pompotetaan lyhytjänteisesti.
Usein vanha työntekijä on tehokkaampi – osaa jo hommat, tietää kontaktit, voi neuvoa ylimääräistä eikä joudu sormi suuhun ongelmissakaan. Yhteen kasvaneen tiimin työteho on kokematonta paljon korkeampi. Pysyvät osaavat työntekijät ovat jotain, mitä hektisessä maailmassa arvostetaan aivan liian vähän.
Työnantajamaksut voisivat olla ihan hyvin pitkiin työsuhteisiin kannustavia. Taloudellisen kannusteen ei tarvitsisi edes olla kovin suuri, jotta työsuhteet pyrittäisiin solmimaan pidemmiksi. Tämä on eduskunnan päätettävissä.
Osa työstä on sesonki- tai urakkaluonteisia. Sesonkiluonteisia töitä voi yhdistää niin että eri tehtävät kattavat ajan paremmin. Esimerkiksi laskettelukeskuksen ravintolatyöntekijä voi toimia eräoppaana kesäisin.
/>/>/>/>/>/>/>
Sirpa Kauppinen
http://www.sirunsivut.fi/>
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 16.3.2007 | Blogit
Suomella menee kovemmin kuin koskaan. Talouskasvu on melkoinen ja rikkaat rikastuvat. Vai meneekö? Vanhukset jätetään hoitamatta, lasten huostaanotot ovat huippulukemissa, köyhät köyhtyvät, lasten psykiatriaan ei raha riitä ja yli 50-vuotiaiden hoidossa pihistellään.
Valtio ei anna kunnille rahaa velvoitteiden hoitamiseen. Toimintoja voidaan tehostaa, mutta varojen puuttuminen ennaltaehkäisystä tulee vain kalliimmaksi sekä terveydelle että pitkällä juoksulla myös kunnan taloudelle. Juustohöylääminen hoitajien selkänahasta ei kevennä hallintoa tai karsi mahdollisia päällekkäisyyksiä.
Maailma on muuttunut kovemmaksi. Suurten puolueiden politiikalla ei ole eroa, vaan kaikki ovat heikentäneet suomalaista sosiaaliturvaa, huonontaneet sairaanhoitoa, lakkauttaneet kouluja ja korottaneet joukkoliikenteen lipunhintoja. Ja mikä kurjinta: köyhiä on nyt paljon enemmän kuin lamavuosina.
Petettyjä lupauksia
Vaalilupauksissa luvataan toivoa ja me-henkeä, mutta puheet voivat jälleen osoittautua yhtä kevyiksi kuin viime vaaleissa, joissa moni lupasi pitää kotihoidontuen Vantaa-lisän puolta, mutta äänesti valtuustossa sitä vastaan. Kukaan nykyisistä kokoomus- tai demarivaltuutetuista ei äänestyksessä puolustanut sitä.
Vantaan politiikan tämänhetkinen miesvetoisuus näkyy juuri tällaisissa köyhien lapsiperheiden asemaa kurjistavissa päätöksissä. Myöskään aliresursoituun ja naisvaltaiseen hoitotyöhön ei lisätä resursseja.
Köyhyyden poisto
Vaikka kaikenlaista legendaa perustulosta on heitetty, alan itse kallistua samalle mielipiteelle kuin moni tutkija: perustulo on paras malli, sillä se kannustaa työntekoon, ei jätä väliinputoajia ja yksinkertaisuudessaan säästää byrokratiassa.
Pieni, varma tulo on yksi keino köyhyyden vähentämisestä. Alle 1000 euron tuloista tai eläkkeistä ei myöskään menisi veroja. Ja joka sentti minkä tienaat, lisää omia tuloja. Keski- ja suurituloisten käteen jäävässä rahassa ei tapahtuisi muutoksia, mutta köyhimpien tulotaso nousisi.
Nykypolitiikka on voimistanut köyhtymiskehitystä. Suomessa elää EU:n määrittelemän köyhyysrajan alapuolella 125 000 lasta.
/>/>/>/>/>/>/>/>/>/>
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 8.3.2007 | Blogit
Tarvitsemme ulkomailta erilaisia ihmisiä töihin kylmään ja pimeään maahamme. Tulevaisuuden hyvinvointi on osin riippuvainen siitä, riittävätkö matalapalkka-alojen työntekijät. Myös valmiit korkeakoulutetut työntekijät olisivat säästöä kansantaloudelle.
Maahanmuuttobyrokratia on liian hankala. Mistä syystä tahansa tulet Suomeen, byrokratia pompottaa sinua epävarmuudessa ja kuntien eri käytännöt ovat ristiridassa toistensa kanssa.
Joskus maahanmuuttoviranomaiset yltyvät jopa epämiellyttäviksi: kun 10 vuotta Suomessa opiskellut ja työskennellyt ystäväni päätyi naimisiin, viranomainen painosti voimakkaasti tunnusmaan että liitto on vain lumetta Suomen kansalaisuuden saamiseksi.
Suomi voisi myös ottaa enemmän pakolaisia ja auttaa heitä. Onhan Suomella itsellään yhä maailmanennätys lapsipakolaisten määrästä (sotalapset) ja suuret määrät suomalaisia on myös lähtenyt leivän perässä rannikon taakse kun kato kävi kotimaassa. Myös pelko valkoisten sorrosta sekä epävarmuus neuvostoliiton miehityksestä sai liikkeelle.
Suomen turvapaikkapolitiikka on kansainvälisesti tiukka. Pysyvän oleskeluluvan saanti on harvinaista, ja tilapäiset luvat eivät mahdollista työntekoa tai edes opiskelua. Turvapaikkaa hakevia lapsia on otettu yksin säilöön, kuulusteltu ilman edustajaa ja palautettu muihin EU-maihin ilman saattajaa.
Euroopan kireät rajat lisäävät ihmiskauppaa ja rikollisuutta. Jos ainoa mahdollisuus päästä leivän perässä Eurooppaan on kulkea epämääräisen välikäden kautta, on esimerkiksi seksibisnekseen helppo saada uhreja. Lisäksi Espanjassa viljelijät pitävät lähes orjina laittomia pakolaisia. Eurooppaan ei saisi muodostua ”kastitonta” luokkaa jonka ihmisoikeuksia voi polkea. Olisi parempi päästä laillisin keinoin töihin ilman harmaata taloutta ja rikollisuutta.
Suomi tarvitsee pian paljon uutta työvoimaa. EU:n ulkopuolisen työnhakijan on ensin saatava Suomesta työpaikka ja sitten palattava lähtömaahansa hakemaan oleskelulupaa. Edestakaisin matkusteluun on harvalla varaa. Nykyisellä politiikalla on vaikea houkutella Suomeen työntekijöitä.
Sirpa Kauppinen
Ympäristötekniikan M.Sc.
http://www.sirunsivut.fi/>/>
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 16.2.2007 | Blogit
Europarlamentti totesi jätepuitedirektiiviin äänestyksessä että jätteenpoltto on edelleen jätteen loppusijoitukseen verrattavaa toimintaa eikä kierrätystä. EU:n parlamentin jätehierarkian mukaan jäte tulee käsitellä noudattaen seuraavaa kaavaa Jätteen …
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 13.2.2007 | Blogit
Vantaa äänesti odotetusti Spondan maakauppojen puolesta. Odotetusti siksi, että Vantaa ei hevin tee mitään missä kyseenalaistaisi valtion tai muiden kuntien toimia. Vantaata lypsettiin – tällä kertaa tosin Spondan toimesta.
/>
/>Rahat ulkomaille
/>
/>Spondan rahat valuvat pääasiassa ulkomaalaisten omistajien kouriin. Valtio omisti yhtiöstä enää kolmanneksen vuonna 2005, ja suomalaiset kotitaloudet vain kuutisen prosenttia.
/>
/>Mitä tästä opimme
/>
/>Jotta toista ja kallista mokaa ei tapahtuisi, veronmaksajien rahoja voisi säästää käynnistämällä jo nyt seuraavien kehittämiskohteiden maanhankinta tai lunastusmenettely.
/>
/>Vantaan olisi pitänyt ostaa maa 15 vuotta sitten, ennen yleiskaavan laadintaa. Silloin ostaminen olisi tullut halvemmaksi, ja hinta olisi ollut raakamaan tasoinen. Nyt vikinän sijaan tulee pohtia, mikä on Marja-Vantaan jälkeen seuraava kehittämiskohde? Tarvitaanko 20 vuoden kulutta maata lisää?
/>
/>Vanhanen kiristää alueen hintoja
/>
/>Vanhasen hallitusohjelmassa on tavoitteena kohtuuhintaiset asunnot. Vanhanen silti itse kieltäytyi kohtuuhintaisesta maakaupasta kun ei Spondan hinnoista hänen mukaansa neuvotella.
/>
/>Tuomioja kirjoitti blogissaan (30.1.): ”Vantaa on suostunut maksamaan käsittämätöntä ylihintaa valtion kaavoittamattomasta metsämaasta, mutta Järvenpää sentään toimii kuten hallitusohjelma kuntia kannustaa tekemään: hakemaan kohtuuhintaisuutta lunastusmenettelyn kautta. Ihan oikea, joskin aivan liian harvoin käytetty menettely, ja on valtion häpeä että sitä joudutaan käyttämään valtion omistaman maan saamiseksi kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon.”
Hinta on liian korkea. Valtuusto tyytyi silti pääosin vikisemään kalliista hinnasta, ja suuret puolueet jopa jaksoivat hehkuttaa kaupan edullisuutta. Vain minä (Sirpa Kauppinen), Leena Korhonen ja Timo Juurikkala yhdenksän muun lisäksi uskoivat alan asiantuntijoiden neuvoja ja uskalsivat äänestää ylihintaa vastaan.
Kiristystä rata-rahoitus päätöksellä
/>
/>Siitä huolimatta että Sponda on pörssiyhtiö, Vantaalla tulkittiin valtion politiikka sen ohjaksissa kiristykseksi: mikäli ylihintaan ei makseta, samalla viikolla valtioneuvostossa päätettävää Marjaradan rahoituspäätöstä ei tule. Tämä oli varsin spekulatiivinen ja järjetön peruste veronmaksajien rahojen tuhlaamiselle. Onko ylihinnoittelussa järkeä edes valtion kannalta?
/>
/>Koko pääkaupunkiseudun kehittämisen kannalta Marja-Vantaan rataan pohjautuva kaupunginosa on tärkeä. Asuntotopula on huutava ja asuntojen hinnat pilvissä. Valtion taholta olisi itsensä nilkkaan sahaamista vaikeuttaa uuden alueen rakentamista kovin pahasti. Mutta pörssiyhtiö Spondalle mahdollisimman korkea hinta on sen etujen mukainen.
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 17.1.2007 | Blogit
Valtion antamaan ylimääräiseen puolueiden vaalitukeen on laitettu rahaa vuodesta 2004 lähtien joka vaalissa. Alunperin tuki tuli -99 eurovaaleihin ”tiedotuksen vuoksi”. Nyt tästä verovaroin kustannetusta puoluemainonnasta on tullut pysyvä käytäntö.
Vaalimainontaan käytetään järjettömät määrät rahaa siinä missä vanhuksia ei ole varaa hoitaa, pienten lasten kouluja lakkautetaan, nuorten pahoinvointi lisääntyy ja yhä useampi jää yhteiskunnan ulkopuolelle.
Vaikka nämä ovat eri budjetteissa, rahanlähde on sama: kansalta kerätyt veroeurot. Ja jokavuotisissa säästöissä ja supistuksissa vakuutetaan että tätä verokertymää on liian vähän.
Puolueiden kampanjabudjetit (ei sisällä yksittäisiä ehdokkaita):
- Keskusta 1,5 miljoonaa euroa
- Kokoomus 900 000 euroa
- Sdp 900 000 euroa
- Vasemmistoliitto 850 000 euroa
- Rkp 900 000 euroa
- Vihreät 500 000 euroa
- Kristillisdemokraatit 210 000 euroa
- Perussuomalaiset 215 000 euroa
Ylimääräisen puoluetuen osuus on Keskustan kampanjabudjetista lähes puolet, Sdp:llä yli kaksi kolmasosaa ja Kokoomuksella reilu puolet. Muilla puolueilla tuki on melko pieni. (Lukujen lähde: HS 7.1.2007)
Verorahoja ei vaalimainontaan saisi laittaa, niille on tärkeämpiäkin kohteita.
– Siru –
Sirpa Kauppinen
Ympäristötekniikan M.Sc.
http://www.sirunsivut.fi/>/>/>
