by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 3.1.2007 | Blogit
Nykyisin ympäristöasiat ovat kilpailutekijöitä. Energiansäästö maksaa itsensä takaisin puhumattakaan tehokkaasta materiaalien käytöstä.
Hyvän suunnittelun tärkeys
Suunnittelun aikana määrätään suurin osa tuotteen ympäristövaikutuksista. Siinä määritellään, muun muuassa kuinka paljon ja mitä materiaalia kuluu, ja suunnittelu määrää myös kuinka joustava, pitkäikäinen ja korjattava tuote on.
Rakentamisessakin hyvä projektin suunnittelu voi säästää materiaalisia kustannuksia – ostetaan vain tarkkaan laskettu määrä raaka-aineita ja tehdään työt järkevässä järjestyksessä ettei tarvitse avata asfalttia kolmea kertaa. Puhumattakaan hyvin suunnitellusta talosta ja joka toimii joustavasti, kestää ajan hampaan ja säästää energiaa.
Esimerkiksi suunnitteluvaiheessa voidaan päättää huomiodaanko mikroilmasto (rehevillä puilla voi vähentää lämmityskuluja 5-10%), ilmastoinnin ulosmenoilman lämmön talteenotto tai passiivisen lämmön kerääntyminen rakenteisiin. Kaikki vaikuttavat talon energiataseeseen koko sen elinkaaren ajan.
Materiaalien tehokas käyttö
Ekotehokkuus tarkoittaa materiaalien ja energian käytön minimoimista suhteessa tuotettuun palveluun tai tuotteeseen.
Yrityksille ekotehokkuus voi olla kilpailuetu, jolla lisätään marginaalia. Kun yrityksen materiaalien käyttö on tehokasta, tarvitaan vähemmän raaka-aineita ja tuotetaan vähemmän jätettä. Yritykselle tulee suoraan taloudellista hyötyä energia-, kuljetus-, raaka-aine- ja jätekustannusten laskiessa.
Vastuullisuus on riskienhallintaa
Huonosti hallittu riski ympäristölle on myös riski rahoittajille. Imagohaitat esimerkiksi alihankkijoiden lapsityövoimasta tai ympäristöonnettomuuksista voivat johtaa myynnin laskuun. Silti yritykselle kuin yritykselle on suuri haaste löytää tietoa alihankintaketjusta aina kehitysmaihin saakka. Miten tietää että viiden alihankkijan ja tuhannen kilometrin päässä on kaikki kunnossa? Ja miten vakuuttaa paikalliset työntekijät esimerkiksi lapsityövoiman käytön vahingollisuudesta?
Vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Useat suomalaiset yritykset pyrkivät selvittämään tuotteittensa hankintaketjun alkujuurille saakka. Tällöin ei tule epämiellyttäviä yllätyksiä. Työstä kannattaa tehdä ainakin se minkä saa helposti selville.
Tietoa tarjolla
Motiva on energian säästöön keskittyvä palvelu, ja nyt keväällä perustettava Mativa taas neuvoo materiaalinkulutuksen hallinnassa. Internetissä on myös paljon molempien asioiden tiimoilla pyöriviä neuvotasivuja. Yrityksille on tarjolla yhä enemmän tukea ympäristö- ja yhteiskuntavastuunsa hallintaan yhtenä esimerkkinä Teknillisen korkeakoulun CR|net jonka parissa työskentelen itse.
Kaupalliset energiansäästöpalvelut toimivat mm. niin että ottavat vain tietyn prosentin säästyneistä energiakustannuksista, jolloin se on palvelun ostaneelle yritykselle vain plussaa. Suomalaisella yritysmaailmalla on yhä käyttämättömiä kilpailuetuja ympäristöasioissa, ja niitä kannattaa hyödyntää kansainvälisen kilpailun kiristyessä.
.Siru
Sirpa Kauppinen
http://www.sirunsivut.fi />/>
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 12.12.2006 | Blogit
Vastustin ainoana vihreistä rajansiirtoja.
Sipoolla on maata, ja Helsingillä kaavoitusresursseja ja ne pitäisi yhdistää yhteistyöllä. Sipoon kaavoitusprosessia voisi tukea Helsingin kaavoitusresurssein – vastikkeellisesti rakennusoikeutta, maata tai rakennuksia vastaan.
Kansallispuisto lausunnoissa mukana
Kansallispuistoaloite Sipoon korven suojelemiseksi sai alkunsa siitä, että osa Helsingin omistamasta ja rakentamiseen kaavailemasta maasta on erittäin arvokasta luontoaluetta. Lakiehdotus Sipoon korven kansallispuistosta sai taakseen mittavasti uusmaalaisia kansanedustajia, ja saa voimakkaan tuen Vantaallakin.
Kansallispuisto oli kaikissa Vantaan valtuustossa esitetyissä lausuntoehdotuksissa keskeisesti mukana. Samaa asiaa ajaa kansalaisjärjestöjen aloite. Vantaan kaupunginjohtaja antoi kunniasanansa edistää hanketta.
Yhteistyö asukkaiden parhaaksi
Ihan toinen asia on tässä tiivistyvässä yhteistyöprosessissa se, että se ei ole yhteistyötä. Selvää on että itään rakennetaan, mikä seudun kasvaessa on tarpeen, mutta toimintatavat ovat törkeitä. Tällaista politiikkaa en halua tukea.
Rajojen siirtelyn sijaan rajoja tulee madaltaa. Niitä rajoja joita tavalliset kuntalaiset kokevat terveyskeskusten, päiväkotien ja kaupunkisuunnittelun kautta. Tällainen prosessi vaatii tahtoa ja toimia, eikä kuntien välistä luottamusta saisi tuhota oman edun nimissä.
Vapaaehtoinen ja todellinen yhteistyö ei tällaisesta politiikasta kehity. Se ei ole tyhmä joka pyytää, tyhmä on se joka antaa, ja ihan kaikkiin Helsingin pyyntöihin ei tarvitse suostua. Eikä Helsingin asenne yhteistyöhön ei parane sillä että ihan kaikkeen suostutaan.
Hullua on että Vantaan Vesterkullan kiilan luovutus Helsingille on markkinoitu valtuustolle Sipoon liitoksen ehtona vaikka se ei ilmeisesti ole Sipoon ja Helsingin väliselle rajanmuutokselle välttämätön. Jos kyseessä on vain huono valmistelu Helsingin puolella, Vantaa ei siitä uskalla edes huomauttaa. Tällainen ”yhteistyö” johtaa laaduttomaan hallintoon.
Sirpa Kauppinen,
Kunnanvaltuutettu, vihreät
+358-40-540 4691
http://www.sirunsivut.fi/>/>/>
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 4.12.2006 | Blogit
EU:n yrityksistä 99,8 % on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Direktiivejä tehdään kuitenkin usein suurten näkökulmasta. Viimeisen 15 vuoden aikana lähes kaikki uudet työpaikat ovat tulleet pk-yrityksiin. Säädettäessä dikretiivejä tulisi huomioida se, mi…
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 23.11.2006 | Blogit
2005 reilun kaupan merkkituotteiden myynti kasvoi 37 % edellisvuodesta. Tuotteita myytiin yhteensä 1,1 miljardilla eurolla.
Tuotteiden myynti maailmassa on kasvanut useana vuonna peräkkäin kymmenien prosenttien vuosivauhtia. 1500 yritystä toimii tavarantoimittajina./>
Suomessa Reilun kaupan kasvu on ollut nopeampaa: vuonna 2005 se oli 105%, mikä on nopeampaa kuin päivittäistavarakaupan myynnin kasvu keskimmäärin. Uusin reilun kaupan tuote on Meiran Reilu-kahvi, joka myydään puolen kilon paketeissa.
Reilu kauppa siis kannattaa niin yrittäjälle kuin sijoittajalle.
Miksi maksaa enemmän?
Reilun kaupan ideaan kuuluu järjellinen hinta työstä. Reilun kaupan kriteeristö määrää työskeltelyolosuhteista. Mm. kasvinsuojeluaineita ei suihkuteta työntekijöiden päälle heidän työskennellessään (vaikuttaa työntekijöiden keskimmääräiseen elinikään), lapsityövoimaa ei käytetä muuta kuin korjuupiikissä (lapset pääsevät kouluun), eikä orjatyövoimaa käytetä. Asiat ovat itsestäänselviä Suomessa mutta eivät kehitysmaissa joissa iso osa raaka-aineista tuotetaan.
Osta reilunkaupan tuotteita, ne ovat eettisesti tuotettu. Ja vaadi niitä myös omaan lähikauppaasi, työpaikkasi kahvilaan ja kuntasi eettisiin hankintaohjeisiin.
M.Sc. Sirpa (Siru) Kauppinen
http://www.sirunsivut.fi/>
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 17.11.2006 | Blogit
Kuntatyönantajan tulee olla aktiivinen naisten ja miesten palkkauksen tasa-arvon parantamisessa. Pelkkä stategiapaperi ei riitä, vaan myös johdon mielipide tasa-arvon edistämiseksi on hyvä ilmaista. Tasa-arvosuunnitelma jää helposti myös kuolleeksi kirjaimeksi, ja miehet nähdään alitajuisesti potentiaalisimpina johtajina.
Budjetin käsittelyssä tasa-arvotarkastelu on jäänyt lähinnä vihreiden hartaaksi toiveeksi. Tosiasiallisesti Vantaalla ei esimerkiksi budjetin vaikutuksia tasa-arvoon tarkastella. Budjetti on silti yksi tärkeimmistä johtamisen välineistä.
Naiset saavat keskinmäärin 20% pienempää palkkaa kuin miehet. Vaikka useimmiten lisääntymiseen tarvitaan kaksi, Suomessa vain toisen työnantaja maksaa vanhemmuuden kulut.
EY-tuomioistuimen päätös palkkaeroista käsittämätön
Luzemburgin EY-tuomioistuin antoi päätöksen palkkaeron hyväksyttävyydestä, mutta komissio aikoo puuttua asiaan vuoden 2008 kuluessa.
Tasa-arvoasioista vastaavan komissaarin Vladimír Jpidlan tiedottajan Katharina von Schnurbein mukaan tuomioistuimen tulkinta voi johtaa kasvaviin palkkaeroihin. Komission mielipiteen mukaan työnantajan pitää erikseen perustella mikäli käyttää uran pituutta palkkaeron perusteena.
Palkkaerojen syitä Suomessa:
/>
- Naisten hitaampi urakehitys, joka johtuu asenteista ja eriarvoistavista yhteiskunnan rakenteista.
- Palkkaeroja korostaa se että työn tuottavuutta ja tärkeyttä arvioitaessa esimies alitajuisesti arvottaa korkeammalle niiden työn, jotka tuntee hyvin. Tämä saattaa herättää puheita hyväveli-järjestelmästä.
- Vanhemmuuden kustannusten epätasainen jakautuminen: Tasa-arvojärjestöjen mukaan äitiys- ja isyyspäivärahojen kustannukset tulisi jakaa tasan kummankin työnantajan kesken. Näin työnantajat eivät välttelisi nuorten naisten palkkaamista.
- Miesten lyhyet isyyslomat. Kukaan ei oikeasti ole korvaamaton – paitsi omalle lapselleen.
- Naisvaltaiset alat ovat alipalkattuja.
Lasten vaikutus palkkaan
/>
Norjassa tutkittiin lasten vaikutusta palkkatasoon. Samanikäisiin samassa ammatissa toimiviin naisiin verrattuna lapset vähentävät palkkaa seuraavasti:
- 1. lapsi 8%
- 2. lapsi 11%
- 3. lapsi 17%
Saman tyyppinen tutkimis Suomessa vahvisti säännön. Miehiin verrattuna ero on vielä suurempi./>/>/>
Jo uuden työnhakijan palkkauspäätöksiä tehtäessä on hyvä miettiä miten se vaikuttaa organisaation tasa-arvotilanteeseen. Puolta Suomen kansasta – usein motivoituneita, osaavia ja luovia naisia – ei saa pitää syrjinnän kohteena.
Pohjoismaat ovat eurooppalaisittain katsottuna tasa-arvon kärjessä. Yhdentymiskehityksessä tasa-arvo vaatii tietoista taistelua, jotta emme taantuisi. Passiivinen EU-politiikka tässä asiassa ei riitä.
– Sirua (Siru) Kauppinen
M.Sc.
http://www.sirunsivut.fi/>/>
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 16.11.2006 | Blogit
Vantaan Kaupunginhallituksen lausuntoon rajansiirroista saatiin maininta Sipoonkorven kansallispuistosta mukaan. Vantaan kaupunginhallitus muistutti myös kehäradan ja kehätien parantamisen tärkeydestä.
Kaikki askeleet Sipoonkorven suojelemiseksi ovat eteenpäin. Muuten koko projekti on arveluttava kuntalain ja demokratian kannalta: Vantaan tulisi luovuttaa maata jotta Helsinki voisi edes etäisen laillisesti kaapata Sipoon maata. Kuntajakolain edellytykset rajanmuutoksille eivät täyty tällöinkään, mutta kysymys on poliittinen ja siitä päättää valtioneuvosto.
”Sipooseen” rakennetaan oli kaavoittajana Sipoo tai Helsinki. Ja pitkällä aikavälillä asuntoja tarvitaan, vaikka rakentamatonta tonttimaata on YTV:nkin alueella. Pendelöinti autolla ilman rataratkaisuja ympäryskuntiin kuormittaa ympäristö ja asukkaiden terveyttä, sekä vähentää läpikulkualueiden viihtyvyyttä.
Sipoon ja Helsingin kaavoitusyhteistyö ei varmaankaan ole vaihtoehtoa: vähemmästäkin sooloilusta välit tulehtuvat. Ilman yhteistyötä ympäryskuntien kanssa järkeviä ratkaisuja liikenteen lisääntymiseen ei löydy. Pelkkä Helsinki, Espoo, Vantaa (ja Kauniainen) ei kykene ratkaisemaan työssäkäyntialueen suunnittelua yksin.
Ongelmana Helsinki-yhteistyössä tuntuu olevan se että Helsinki toimii omavaltaisesti, yllättävästi ja muista välittämättä. Vaikka Vantaalla on kovasti haluja yhteistyöhön, kaikki toimii täysin Helsingin ehdoilla. Helsingin jäykkä ja hierarkinen hallintokulttuuri vielä vaikeuttaa toimintaa.
Tukholmassa vastaava yhteistyöprosessi alkoi toimimaan hyvin vasta kun ympäryskunnat olivat laittaneet yhteistuumin ydin-Tukholman seinää vasten. Aikaisemmin se oli Helsingin-seudun kaltaista tempoilua, jossa seudun kokonaisetu jäi kantakaupungin etujen jalkoihin.
M.Sc. Sirpa Kauppinen
http://sirunsivut.fi/>
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 11.11.2006 | Blogit
Hollannissa kätilöt partioivat alueella jossa on naisia viimeisillään, ja hälytyksen saatuaan menevät synnyttäjän kotiin auttamaan. Suomessa kaikki perustuu laitoksiin, mahdollisimman suuriin sellaisiin. Laitosjärjestelmä ei vain enää toimi jos terveyskeskusverkkoa karsitaan. Pitäisi tarjota kotilääkärikäyntejä jos läheltä ei löydy laitosta.
Usein sairastuessani voin lähteä hakemaan antibioottikuurin vasta siinä vaiheessa kun olo on sen verran parempi että kykenen liikkumaan julkisilla. Kun matka on paukkupakkasilla kaksi tuntia kolmella liikennevälineellä suuntaansa, se ei ole sairaan tehtävissä.
Tämä pitkittää sairauksia ja sitä kautta työstä poissaoloja. Sairaudet kun tulevat suunnittelematta, eikä aina edes ennen neljää. Yleensä tarvitaan jotain pientä – lääke korvakipuun tai tuttuun virtsarakon tulehdukseen joka vaatii lääkärin allekirjoituksen, mutta ei röntgeneitä, ihmeellisiä laboratorioita tai muita suuria ja kalliita laitteita.
Uskon että toimiva päivystys on taloudellisinta kansantaloudellekin, koska sairaudet tulevat hoidettua ajoissa. Päivystys ei ole nyt Länsivantaalaisten saatavilla. Jorvi olisi kyllä sopivan lähellä mutta pääkaupunkiseudun yhteistyö toimii vain Helsinkiä hyödyttävissä asioissa joten kuntarajan yli ei saa mennä. Kotilääkäri olisi yksi mahdollisuus. Tai sitten osa Myyrmäen terveysaseman ilta-ajoista voisi olla ns. nuhapäivystystä. Rankemmat tapaukset voi kärrätä sinne missä on teknologiaa. Asukkaat haluavat lääkärin päivystyksen, se luo turvallisuuden tunnetta ja mahdollisuuden hakeutua äkillisissä sairastapauksissa hoitoon ja saada lääkitystä. Nyt sitä ei ole.
Lääkärit määrittelevät päivystyksen olevan tietty teknologinen palvelutaso, johon kuuluu laitteistoa kuten röntgen. Asukkaat kaipaavat päivystykseen lääkäriä, joka voi kirjoittaa reseptejä ja on saavutettavissa järkevän matkan päässä, myös illalla. Sanan merkitysero asukkaiden ja ammattilaisten välillä vaikeuttaa keskustelua, ja edesauttaa vääriä johtopäätöksiä.
/>
M.Sc. Sirpa Kauppinen
Vihreät, Vantaa/>
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 9.11.2006 | Blogit
Epätaloudellisuus on usein epäekologista. Järkevä logistiikka on vihreää. Ja järkevää logistiikkaa nimenomaan EU:n hallinnosta puuttuu.
Euroopan parlamentti toimii vieläkin sekä Brysselillä että Strasbourgissa. Parlamentti viettää Strasbourgissa vai…
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 6.10.2006 | Blogit
Liikenne ja viestintäministeriön valmistelema tietosuojalainmuutos on perustuslain vastainen. Työnantajalla olisi oikeus seurata työntekijöiden sähköpostiviestejä tiettyjen varsin heppoisten ehtojen täyttyessä: pelkkä epäilys yritysvakoilusta riittä…
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 22.8.2006 | Blogit
Vantaan poliittista johtoa vedetään kuin pässiä nuorasta. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta, joka on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhteistyöelin, laati sopimuksen jonka liitteissä on yksityiskohtainen luettelo sopimukseen liittyvistä toimista. Koska monet ovat Vantaalle epäedullisia, Vantaan poliittinen johto on vakuuttanut sopimusliitteen olevan vain alustava luettelo tarkasteltavista asioista eikä millään muotoa sitova.
Käytännössä monet liitteen kohdat ovat alkaneet elää omaa elämäänsä, ja muut tuntuvat ottavan ne sovittuina asioina.
Maanvaihto on Helsingille taloudellisesti hyvin merkittävä – ilman sitä Helsingillä ei ole mahdollisuutta ottaa haltuun osaa Sipoosta. Lain mukaan rajansiirtoja saa tehdä vain naapurikuntien kanssa, ja siksi Helsingin on päästävä Sipoon rajanaapuriksi Vantaan maan avulla.
Sipoon rakentaminen kuitenkin saattaa hidastaa Vantaan kehittämistä Marja-Vantaan osalta. Marjarata odottaa yhä sitovaa ja tukevaa rahoituspäätöstä. Valtio ei rahoita useampaa pääkaupunkiseudun ratahanketta kerralla. Jo metrohaaveet ovat sotkeneet Marja-radan rahoituskeskustelua. Vantaan ei kannata antaa maata Helsingille, mikäli Vantaan oma kehitys jää sen vuoksi jälkeen.
Peräänkuulutan Vantaan poliittiselta johdolta suoraselkäisyyttä: maanvaihtoon ei suostuta ainakaan ennen Marja-radan rahoitusta.
Sirpa (Siru) Kauppinen
kunnanvaltuutettu
Vantaa/>/>
