Päivystys on perusturvaa

mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 11.11.2006 | Blogit

Hollannissa kätilöt partioivat alueella jossa on naisia viimeisillään, ja hälytyksen saatuaan menevät synnyttäjän kotiin auttamaan. Suomessa kaikki perustuu laitoksiin, mahdollisimman suuriin sellaisiin. Laitosjärjestelmä ei vain enää toimi jos terveyskeskusverkkoa karsitaan. Pitäisi tarjota kotilääkärikäyntejä jos läheltä ei löydy laitosta.

Usein sairastuessani voin lähteä hakemaan antibioottikuurin vasta siinä vaiheessa kun olo on sen verran parempi että kykenen liikkumaan julkisilla. Kun matka on paukkupakkasilla kaksi tuntia kolmella liikennevälineellä suuntaansa, se ei ole sairaan tehtävissä.

Tämä pitkittää sairauksia ja sitä kautta työstä poissaoloja. Sairaudet kun tulevat suunnittelematta, eikä aina edes ennen neljää. Yleensä tarvitaan jotain pientä – lääke korvakipuun tai tuttuun virtsarakon tulehdukseen joka vaatii lääkärin allekirjoituksen, mutta ei röntgeneitä, ihmeellisiä laboratorioita tai muita suuria ja kalliita laitteita.

Uskon että toimiva päivystys on taloudellisinta kansantaloudellekin, koska sairaudet tulevat hoidettua ajoissa. Päivystys ei ole nyt Länsivantaalaisten saatavilla. Jorvi olisi kyllä sopivan lähellä mutta pääkaupunkiseudun yhteistyö toimii vain Helsinkiä hyödyttävissä asioissa joten kuntarajan yli ei saa mennä. Kotilääkäri olisi yksi mahdollisuus. Tai sitten osa Myyrmäen terveysaseman ilta-ajoista voisi olla ns. nuhapäivystystä. Rankemmat tapaukset voi kärrätä sinne missä on teknologiaa. Asukkaat haluavat lääkärin päivystyksen, se luo turvallisuuden tunnetta ja mahdollisuuden hakeutua äkillisissä sairastapauksissa hoitoon ja saada lääkitystä. Nyt sitä ei ole.

Lääkärit määrittelevät päivystyksen olevan tietty teknologinen palvelutaso, johon kuuluu laitteistoa kuten röntgen. Asukkaat kaipaavat päivystykseen lääkäriä, joka voi kirjoittaa reseptejä ja on saavutettavissa järkevän matkan päässä, myös illalla. Sanan merkitysero asukkaiden ja ammattilaisten välillä vaikeuttaa keskustelua, ja edesauttaa vääriä johtopäätöksiä.
/>

M.Sc. Sirpa Kauppinen
Vihreät, Vantaa/>

Tietosuojan sorkinta

mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 6.10.2006 | Blogit

Liikenne ja viestintäministeriön valmistelema tietosuojalainmuutos on perustuslain vastainen. Työnantajalla olisi oikeus seurata työntekijöiden sähköpostiviestejä tiettyjen varsin heppoisten ehtojen täyttyessä: pelkkä epäilys yritysvakoilusta riittä…

Pässiä viedään Vantaalla

mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 22.8.2006 | Blogit

Vantaan poliittista johtoa vedetään kuin pässiä nuorasta. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta, joka on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhteistyöelin, laati sopimuksen jonka liitteissä on yksityiskohtainen luettelo sopimukseen liittyvistä toimista. Koska monet ovat Vantaalle epäedullisia, Vantaan poliittinen johto on vakuuttanut sopimusliitteen olevan vain alustava luettelo tarkasteltavista asioista eikä millään muotoa sitova.

Käytännössä monet liitteen kohdat ovat alkaneet elää omaa elämäänsä, ja muut tuntuvat ottavan ne sovittuina asioina.

Maanvaihto on Helsingille taloudellisesti hyvin merkittävä – ilman sitä Helsingillä ei ole mahdollisuutta ottaa haltuun osaa Sipoosta. Lain mukaan rajansiirtoja saa tehdä vain naapurikuntien kanssa, ja siksi Helsingin on päästävä Sipoon rajanaapuriksi Vantaan maan avulla.

Sipoon rakentaminen kuitenkin saattaa hidastaa Vantaan kehittämistä Marja-Vantaan osalta. Marjarata odottaa yhä sitovaa ja tukevaa rahoituspäätöstä. Valtio ei rahoita useampaa pääkaupunkiseudun ratahanketta kerralla. Jo metrohaaveet ovat sotkeneet Marja-radan rahoituskeskustelua. Vantaan ei kannata antaa maata Helsingille, mikäli Vantaan oma kehitys jää sen vuoksi jälkeen.

Peräänkuulutan Vantaan poliittiselta johdolta suoraselkäisyyttä: maanvaihtoon ei suostuta ainakaan ennen Marja-radan rahoitusta.

Sirpa (Siru) Kauppinen
kunnanvaltuutettu
Vantaa/>/>

Metropolialueen kehittämisestä

mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 14.8.2006 | Blogit

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yleiskaavoissa on tällä hetkellä rakentamatonta asuntotuotantoreserviä 18,25 miljoonaa kerrosneliömetriä, mikä vastaa 200.000 uutta asuntoa. Asuntopula on mutta pakkoa juuri nyt Sipoon rakentamiseen ei ole.
…

Opetuksen haasteita

mennessä Sirpa Siru Kauppinen | 8.8.2006 | Blogit

Opiskellessani Englannissa paikallinen professori sanoi että suomalaiset eivät pärjää koska eivät osaa ajatella kokonaisvaltaisesti. Kaavojen osaaminen ei riitä kun kokonaisuuden hahmottaminen on vaikeaa. Suomalaisopiskelijoilta puuttuu myös ajallisen perspektiivin taju.Surukseni huomasin tämän asian olevan erittäin totta TKK:ssa: Jouko Seppäsen kurssit, joissa käsitellään tieteenaloja yli rajojen ja luodaan kokonaisuuksia aina maailmankuvan hahmottamiseen saakka, on lakkautettu, koska ne eivät kuulu minkään tietyn oppituolin alaisuuteen. Pidän tätä Suomen kilpailukyvyn kannalta vahingollisena koska yhä suppeampien fakki-idioottien tuotanto on lyhytnäköistä. Esimerkiksi Ajattelun historia ja filosofia loi itselleni aivan uusia näkökulmia omaan alaani ja auttoi jäsentämään koko tieteen kenttää.

Seppänen on tuottanut yli kuusisataa julkaisua, ja yli sadan alan oppimateriaalin, perustanut Itä-Aasian tutkimusseuran ja tuonut japanin kielen opetuksen TKK:uun. Hän on opettanut TKK:ssa 70-luvulta lähtien ja kerännyt työhuoneeseensa ainutlaatuisen tieteen historian kirjaston. Nyt hänen elämäntyönsä uhkaa sedimentoitua päärakennuksen harmaisiin holveihin.

Ollila kehoittaa laaja-alaisuuteen

Jotain meille teekkareillekin kuitenkin tarjoillaan. Harvoja kokonaisvaltaista ajattelua vaativia luentoja ovat Esa Saarisen massaluennot. Edellisen luennon vierailijana ollut Jorma Ollila puhui laaja-alaisen opiskelun puolesta. Hän on itse opiskellut sekä kansantaloustiedettä että fysiikkaa ja matematiikkaa. Hän huomasi opiskeluaikanaan, että pelkkä insinööritieteisiin keskittyminen on aivan liian kapea-alaista. Opintoihin tulisi liittää laaja-alainen itsensä kehittämien ja yhteiskunnan ymmärtäminen. Numerot ovat usein insinööreillä hallussa, mutta suurin osa työssä vaadittavasta taidosta on ihmisten kohtaamista. Teollisuuden palveluksessa olemisessa Ollilaa viehättää ennen kaikkea se, että jo sinällään vaikeiden teknisten ongelmien lisäksi täytyy vielä ratkaista miten tekniset ratkaisut toteutetaan yhdessä ihmisten kanssa.

Näin ensiarvoisen tärkeitä ovat erilaiset viestinnän ja työpsykologian kurssit. TKK tarjoaakin mm. neuvottelutaitoa, puhumista, tiimityötä, väittelyä, ympäristöviestintää ja kansainvälistä viestintää. Viestinnässä ei kyse ole pelkistä sanoista, vaan ymmärtämisestä ja vaikuttamisesta. Esimerkiksi yhteinen kieli ei riitä kommunikaatioon, vaan tulee ymmärtää myös kulttuuri.

Arvojen ja vastuun kasvava merkitys

Jorma Ollila kiinnitti huomiota myös yrityskulttuurin ja yrityksen arvojen merkitykseen yrityksen tuloksen kannalta. TKK:n helmiä ovat olleet kurssit tekniikan etiikasta. Näillä kursseilla monipuoliset vierailijat aina mainonnasta kemiallisen sotimisen asiantuntijoihin herättävät pienessäkin insinöörinalussa kypsää kriittistä ajattelua. Valitettavasti näitäkään kursseja ei enää löydy Topista.

Mihin muuhun pitäisi TKK:n panostaa tukeakseen Suomen kilpailukykyä ja kouluttaakseen huippuosaajia? Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu on laaja-alainen ilmiö, joka on myös Suomen teollisuuden tärkeitä kilpailutekijöitä. Kun halvalla työväellä, läheisillä markkinoilla tai runsailla raaka-aineilla ei voi suurennella, harvoja mutta sitäkin merkittävämpiä kilpailuvaltteja on eettinen toiminta. Suomalaisesta on itsestään selvää että esimerkiksi lapsityövoima ei kuulu yrityksen konseptiin, mutta kansainvälisillä markkinoilla se on jo tärkeä asia. Amoraalinen yritys on rahoittajalle riski. Lisääntyvät vaatimukset yhteiskuntavastuun osaamisesta aina ympäristölaskennasta maineenhallintaan ovat tulevaisuuden taitoja, eväitä, jotka tulisi olla tarjolla kaikkien teknisten alojen opiskelijoille, myös TKK:ssa, vaikka nyt näidenkin opetus on päättynyt.

Ajattelevia akateemikkoja ei synny putkesta, jossa ihminen ei pääse ajattelua kehittämään. Pelkkä matematiikka tai teorioiden ulkoa pänttääminen ei luo innovatiivista ajattelua. Monipuolinen koulutus, laaja osaamisalojen diversiteetti luovat innovaatioita ja kypsiä akateemisia ajattelijoita.
/>

Opetuksen haasteita

mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 8.8.2006 | Blogit

Opiskellessani Englannissa paikallinen professori sanoi että suomalaiset eivät pärjää koska eivät osaa ajatella kokonaisvaltaisesti. Kaavojen osaaminen ei riitä kun kokonaisuuden hahmottaminen on vaikeaa. Suomalaisopiskelijoilta puuttuu myös ajallisen perspektiivin taju.Surukseni huomasin tämän asian olevan erittäin totta TKK:ssa: Jouko Seppäsen kurssit, joissa käsitellään tieteenaloja yli rajojen ja luodaan kokonaisuuksia aina maailmankuvan hahmottamiseen saakka, on lakkautettu, koska ne eivät kuulu minkään tietyn oppituolin alaisuuteen. Pidän tätä Suomen kilpailukyvyn kannalta vahingollisena koska yhä suppeampien fakki-idioottien tuotanto on lyhytnäköistä. Esimerkiksi Ajattelun historia ja filosofia loi itselleni aivan uusia näkökulmia omaan alaani ja auttoi jäsentämään koko tieteen kenttää.

Seppänen on tuottanut yli kuusisataa julkaisua, ja yli sadan alan oppimateriaalin, perustanut Itä-Aasian tutkimusseuran ja tuonut japanin kielen opetuksen TKK:uun. Hän on opettanut TKK:ssa 70-luvulta lähtien ja kerännyt työhuoneeseensa ainutlaatuisen tieteen historian kirjaston. Nyt hänen elämäntyönsä uhkaa sedimentoitua päärakennuksen harmaisiin holveihin.

Ollila kehoittaa laaja-alaisuuteen

Jotain meille teekkareillekin kuitenkin tarjoillaan. Harvoja kokonaisvaltaista ajattelua vaativia luentoja ovat Esa Saarisen massaluennot. Edellisen luennon vierailijana ollut Jorma Ollila puhui laaja-alaisen opiskelun puolesta. Hän on itse opiskellut sekä kansantaloustiedettä että fysiikkaa ja matematiikkaa. Hän huomasi opiskeluaikanaan, että pelkkä insinööritieteisiin keskittyminen on aivan liian kapea-alaista. Opintoihin tulisi liittää laaja-alainen itsensä kehittämien ja yhteiskunnan ymmärtäminen. Numerot ovat usein insinööreillä hallussa, mutta suurin osa työssä vaadittavasta taidosta on ihmisten kohtaamista. Teollisuuden palveluksessa olemisessa Ollilaa viehättää ennen kaikkea se, että jo sinällään vaikeiden teknisten ongelmien lisäksi täytyy vielä ratkaista miten tekniset ratkaisut toteutetaan yhdessä ihmisten kanssa.

Näin ensiarvoisen tärkeitä ovat erilaiset viestinnän ja työpsykologian kurssit. TKK tarjoaakin mm. neuvottelutaitoa, puhumista, tiimityötä, väittelyä, ympäristöviestintää ja kansainvälistä viestintää. Viestinnässä ei kyse ole pelkistä sanoista, vaan ymmärtämisestä ja vaikuttamisesta. Esimerkiksi yhteinen kieli ei riitä kommunikaatioon, vaan tulee ymmärtää myös kulttuuri.

Arvojen ja vastuun kasvava merkitys

Jorma Ollila kiinnitti huomiota myös yrityskulttuurin ja yrityksen arvojen merkitykseen yrityksen tuloksen kannalta. TKK:n helmiä ovat olleet kurssit tekniikan etiikasta. Näillä kursseilla monipuoliset vierailijat aina mainonnasta kemiallisen sotimisen asiantuntijoihin herättävät pienessäkin insinöörinalussa kypsää kriittistä ajattelua. Valitettavasti näitäkään kursseja ei enää löydy Topista.

Mihin muuhun pitäisi TKK:n panostaa tukeakseen Suomen kilpailukykyä ja kouluttaakseen huippuosaajia? Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu on laaja-alainen ilmiö, joka on myös Suomen teollisuuden tärkeitä kilpailutekijöitä. Kun halvalla työväellä, läheisillä markkinoilla tai runsailla raaka-aineilla ei voi suurennella, harvoja mutta sitäkin merkittävämpiä kilpailuvaltteja on eettinen toiminta. Suomalaisesta on itsestään selvää että esimerkiksi lapsityövoima ei kuulu yrityksen konseptiin, mutta kansainvälisillä markkinoilla se on jo tärkeä asia. Amoraalinen yritys on rahoittajalle riski. Lisääntyvät vaatimukset yhteiskuntavastuun osaamisesta aina ympäristölaskennasta maineenhallintaan ovat tulevaisuuden taitoja, eväitä, jotka tulisi olla tarjolla kaikkien teknisten alojen opiskelijoille, myös TKK:ssa, vaikka nyt näidenkin opetus on päättynyt.

Ajattelevia akateemikkoja ei synny putkesta, jossa ihminen ei pääse ajattelua kehittämään. Pelkkä matematiikka tai teorioiden ulkoa pänttääminen ei luo innovatiivista ajattelua. Monipuolinen koulutus, laaja osaamisalojen diversiteetti luovat innovaatioita ja kypsiä akateemisia ajattelijoita.
/>

Lännen päivystys

mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 14.11.2005 | Blogit

Puhe ja budjettiehdotus terveyskeskuksen ilta-aukiolon puolesta Länsi-Vantaalla 14.11.2005. Kokoomus ja demarit vastustivat esitystä, joten esitys kaatui äänestyksessä.Hyvät kaupunginjohtajat, virkamiehet ja arvon valtuutetut. Turvallisuudentunne on as…