mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 8.3.2007 | Blogit
Tarvitsemme ulkomailta erilaisia ihmisiä töihin kylmään ja pimeään maahamme. Tulevaisuuden hyvinvointi on osin riippuvainen siitä, riittävätkö matalapalkka-alojen työntekijät. Myös valmiit korkeakoulutetut työntekijät olisivat säästöä kansantaloudelle.
Maahanmuuttobyrokratia on liian hankala. Mistä syystä tahansa tulet Suomeen, byrokratia pompottaa sinua epävarmuudessa ja kuntien eri käytännöt ovat ristiridassa toistensa kanssa.
Joskus maahanmuuttoviranomaiset yltyvät jopa epämiellyttäviksi: kun 10 vuotta Suomessa opiskellut ja työskennellyt ystäväni päätyi naimisiin, viranomainen painosti voimakkaasti tunnusmaan että liitto on vain lumetta Suomen kansalaisuuden saamiseksi.
Suomi voisi myös ottaa enemmän pakolaisia ja auttaa heitä. Onhan Suomella itsellään yhä maailmanennätys lapsipakolaisten määrästä (sotalapset) ja suuret määrät suomalaisia on myös lähtenyt leivän perässä rannikon taakse kun kato kävi kotimaassa. Myös pelko valkoisten sorrosta sekä epävarmuus neuvostoliiton miehityksestä sai liikkeelle.
Suomen turvapaikkapolitiikka on kansainvälisesti tiukka. Pysyvän oleskeluluvan saanti on harvinaista, ja tilapäiset luvat eivät mahdollista työntekoa tai edes opiskelua. Turvapaikkaa hakevia lapsia on otettu yksin säilöön, kuulusteltu ilman edustajaa ja palautettu muihin EU-maihin ilman saattajaa.
Euroopan kireät rajat lisäävät ihmiskauppaa ja rikollisuutta. Jos ainoa mahdollisuus päästä leivän perässä Eurooppaan on kulkea epämääräisen välikäden kautta, on esimerkiksi seksibisnekseen helppo saada uhreja. Lisäksi Espanjassa viljelijät pitävät lähes orjina laittomia pakolaisia. Eurooppaan ei saisi muodostua ”kastitonta” luokkaa jonka ihmisoikeuksia voi polkea. Olisi parempi päästä laillisin keinoin töihin ilman harmaata taloutta ja rikollisuutta.
Suomi tarvitsee pian paljon uutta työvoimaa. EU:n ulkopuolisen työnhakijan on ensin saatava Suomesta työpaikka ja sitten palattava lähtömaahansa hakemaan oleskelulupaa. Edestakaisin matkusteluun on harvalla varaa. Nykyisellä politiikalla on vaikea houkutella Suomeen työntekijöitä.
Sirpa Kauppinen
Ympäristötekniikan M.Sc.
http://www.sirunsivut.fi/>/>
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 16.2.2007 | Blogit
Europarlamentti totesi jätepuitedirektiiviin äänestyksessä että jätteenpoltto on edelleen jätteen loppusijoitukseen verrattavaa toimintaa eikä kierrätystä. EU:n parlamentin jätehierarkian mukaan jäte tulee käsitellä noudattaen seuraavaa kaavaa Jätteen …
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 13.2.2007 | Blogit
Vantaa äänesti odotetusti Spondan maakauppojen puolesta. Odotetusti siksi, että Vantaa ei hevin tee mitään missä kyseenalaistaisi valtion tai muiden kuntien toimia. Vantaata lypsettiin – tällä kertaa tosin Spondan toimesta.
/>
/>Rahat ulkomaille
/>
/>Spondan rahat valuvat pääasiassa ulkomaalaisten omistajien kouriin. Valtio omisti yhtiöstä enää kolmanneksen vuonna 2005, ja suomalaiset kotitaloudet vain kuutisen prosenttia.
/>
/>Mitä tästä opimme
/>
/>Jotta toista ja kallista mokaa ei tapahtuisi, veronmaksajien rahoja voisi säästää käynnistämällä jo nyt seuraavien kehittämiskohteiden maanhankinta tai lunastusmenettely.
/>
/>Vantaan olisi pitänyt ostaa maa 15 vuotta sitten, ennen yleiskaavan laadintaa. Silloin ostaminen olisi tullut halvemmaksi, ja hinta olisi ollut raakamaan tasoinen. Nyt vikinän sijaan tulee pohtia, mikä on Marja-Vantaan jälkeen seuraava kehittämiskohde? Tarvitaanko 20 vuoden kulutta maata lisää?
/>
/>Vanhanen kiristää alueen hintoja
/>
/>Vanhasen hallitusohjelmassa on tavoitteena kohtuuhintaiset asunnot. Vanhanen silti itse kieltäytyi kohtuuhintaisesta maakaupasta kun ei Spondan hinnoista hänen mukaansa neuvotella.
/>
/>Tuomioja kirjoitti blogissaan (30.1.): ”Vantaa on suostunut maksamaan käsittämätöntä ylihintaa valtion kaavoittamattomasta metsämaasta, mutta Järvenpää sentään toimii kuten hallitusohjelma kuntia kannustaa tekemään: hakemaan kohtuuhintaisuutta lunastusmenettelyn kautta. Ihan oikea, joskin aivan liian harvoin käytetty menettely, ja on valtion häpeä että sitä joudutaan käyttämään valtion omistaman maan saamiseksi kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon.”
Hinta on liian korkea. Valtuusto tyytyi silti pääosin vikisemään kalliista hinnasta, ja suuret puolueet jopa jaksoivat hehkuttaa kaupan edullisuutta. Vain minä (Sirpa Kauppinen), Leena Korhonen ja Timo Juurikkala yhdenksän muun lisäksi uskoivat alan asiantuntijoiden neuvoja ja uskalsivat äänestää ylihintaa vastaan.
Kiristystä rata-rahoitus päätöksellä
/>
/>Siitä huolimatta että Sponda on pörssiyhtiö, Vantaalla tulkittiin valtion politiikka sen ohjaksissa kiristykseksi: mikäli ylihintaan ei makseta, samalla viikolla valtioneuvostossa päätettävää Marjaradan rahoituspäätöstä ei tule. Tämä oli varsin spekulatiivinen ja järjetön peruste veronmaksajien rahojen tuhlaamiselle. Onko ylihinnoittelussa järkeä edes valtion kannalta?
/>
/>Koko pääkaupunkiseudun kehittämisen kannalta Marja-Vantaan rataan pohjautuva kaupunginosa on tärkeä. Asuntotopula on huutava ja asuntojen hinnat pilvissä. Valtion taholta olisi itsensä nilkkaan sahaamista vaikeuttaa uuden alueen rakentamista kovin pahasti. Mutta pörssiyhtiö Spondalle mahdollisimman korkea hinta on sen etujen mukainen.
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 17.1.2007 | Blogit
Valtion antamaan ylimääräiseen puolueiden vaalitukeen on laitettu rahaa vuodesta 2004 lähtien joka vaalissa. Alunperin tuki tuli -99 eurovaaleihin ”tiedotuksen vuoksi”. Nyt tästä verovaroin kustannetusta puoluemainonnasta on tullut pysyvä käytäntö.
Vaalimainontaan käytetään järjettömät määrät rahaa siinä missä vanhuksia ei ole varaa hoitaa, pienten lasten kouluja lakkautetaan, nuorten pahoinvointi lisääntyy ja yhä useampi jää yhteiskunnan ulkopuolelle.
Vaikka nämä ovat eri budjetteissa, rahanlähde on sama: kansalta kerätyt veroeurot. Ja jokavuotisissa säästöissä ja supistuksissa vakuutetaan että tätä verokertymää on liian vähän.
Puolueiden kampanjabudjetit (ei sisällä yksittäisiä ehdokkaita):
- Keskusta 1,5 miljoonaa euroa
- Kokoomus 900 000 euroa
- Sdp 900 000 euroa
- Vasemmistoliitto 850 000 euroa
- Rkp 900 000 euroa
- Vihreät 500 000 euroa
- Kristillisdemokraatit 210 000 euroa
- Perussuomalaiset 215 000 euroa
Ylimääräisen puoluetuen osuus on Keskustan kampanjabudjetista lähes puolet, Sdp:llä yli kaksi kolmasosaa ja Kokoomuksella reilu puolet. Muilla puolueilla tuki on melko pieni. (Lukujen lähde: HS 7.1.2007)
Verorahoja ei vaalimainontaan saisi laittaa, niille on tärkeämpiäkin kohteita.
– Siru –
Sirpa Kauppinen
Ympäristötekniikan M.Sc.
http://www.sirunsivut.fi/>/>/>
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 3.1.2007 | Blogit
Nykyisin ympäristöasiat ovat kilpailutekijöitä. Energiansäästö maksaa itsensä takaisin puhumattakaan tehokkaasta materiaalien käytöstä.
Hyvän suunnittelun tärkeys
Suunnittelun aikana määrätään suurin osa tuotteen ympäristövaikutuksista. Siinä määritellään, muun muuassa kuinka paljon ja mitä materiaalia kuluu, ja suunnittelu määrää myös kuinka joustava, pitkäikäinen ja korjattava tuote on.
Rakentamisessakin hyvä projektin suunnittelu voi säästää materiaalisia kustannuksia – ostetaan vain tarkkaan laskettu määrä raaka-aineita ja tehdään työt järkevässä järjestyksessä ettei tarvitse avata asfalttia kolmea kertaa. Puhumattakaan hyvin suunnitellusta talosta ja joka toimii joustavasti, kestää ajan hampaan ja säästää energiaa.
Esimerkiksi suunnitteluvaiheessa voidaan päättää huomiodaanko mikroilmasto (rehevillä puilla voi vähentää lämmityskuluja 5-10%), ilmastoinnin ulosmenoilman lämmön talteenotto tai passiivisen lämmön kerääntyminen rakenteisiin. Kaikki vaikuttavat talon energiataseeseen koko sen elinkaaren ajan.
Materiaalien tehokas käyttö
Ekotehokkuus tarkoittaa materiaalien ja energian käytön minimoimista suhteessa tuotettuun palveluun tai tuotteeseen.
Yrityksille ekotehokkuus voi olla kilpailuetu, jolla lisätään marginaalia. Kun yrityksen materiaalien käyttö on tehokasta, tarvitaan vähemmän raaka-aineita ja tuotetaan vähemmän jätettä. Yritykselle tulee suoraan taloudellista hyötyä energia-, kuljetus-, raaka-aine- ja jätekustannusten laskiessa.
Vastuullisuus on riskienhallintaa
Huonosti hallittu riski ympäristölle on myös riski rahoittajille. Imagohaitat esimerkiksi alihankkijoiden lapsityövoimasta tai ympäristöonnettomuuksista voivat johtaa myynnin laskuun. Silti yritykselle kuin yritykselle on suuri haaste löytää tietoa alihankintaketjusta aina kehitysmaihin saakka. Miten tietää että viiden alihankkijan ja tuhannen kilometrin päässä on kaikki kunnossa? Ja miten vakuuttaa paikalliset työntekijät esimerkiksi lapsityövoiman käytön vahingollisuudesta?
Vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Useat suomalaiset yritykset pyrkivät selvittämään tuotteittensa hankintaketjun alkujuurille saakka. Tällöin ei tule epämiellyttäviä yllätyksiä. Työstä kannattaa tehdä ainakin se minkä saa helposti selville.
Tietoa tarjolla
Motiva on energian säästöön keskittyvä palvelu, ja nyt keväällä perustettava Mativa taas neuvoo materiaalinkulutuksen hallinnassa. Internetissä on myös paljon molempien asioiden tiimoilla pyöriviä neuvotasivuja. Yrityksille on tarjolla yhä enemmän tukea ympäristö- ja yhteiskuntavastuunsa hallintaan yhtenä esimerkkinä Teknillisen korkeakoulun CR|net jonka parissa työskentelen itse.
Kaupalliset energiansäästöpalvelut toimivat mm. niin että ottavat vain tietyn prosentin säästyneistä energiakustannuksista, jolloin se on palvelun ostaneelle yritykselle vain plussaa. Suomalaisella yritysmaailmalla on yhä käyttämättömiä kilpailuetuja ympäristöasioissa, ja niitä kannattaa hyödyntää kansainvälisen kilpailun kiristyessä.
.Siru
Sirpa Kauppinen
http://www.sirunsivut.fi />/>
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 12.12.2006 | Blogit
Vastustin ainoana vihreistä rajansiirtoja.
Sipoolla on maata, ja Helsingillä kaavoitusresursseja ja ne pitäisi yhdistää yhteistyöllä. Sipoon kaavoitusprosessia voisi tukea Helsingin kaavoitusresurssein – vastikkeellisesti rakennusoikeutta, maata tai rakennuksia vastaan.
Kansallispuisto lausunnoissa mukana
Kansallispuistoaloite Sipoon korven suojelemiseksi sai alkunsa siitä, että osa Helsingin omistamasta ja rakentamiseen kaavailemasta maasta on erittäin arvokasta luontoaluetta. Lakiehdotus Sipoon korven kansallispuistosta sai taakseen mittavasti uusmaalaisia kansanedustajia, ja saa voimakkaan tuen Vantaallakin.
Kansallispuisto oli kaikissa Vantaan valtuustossa esitetyissä lausuntoehdotuksissa keskeisesti mukana. Samaa asiaa ajaa kansalaisjärjestöjen aloite. Vantaan kaupunginjohtaja antoi kunniasanansa edistää hanketta.
Yhteistyö asukkaiden parhaaksi
Ihan toinen asia on tässä tiivistyvässä yhteistyöprosessissa se, että se ei ole yhteistyötä. Selvää on että itään rakennetaan, mikä seudun kasvaessa on tarpeen, mutta toimintatavat ovat törkeitä. Tällaista politiikkaa en halua tukea.
Rajojen siirtelyn sijaan rajoja tulee madaltaa. Niitä rajoja joita tavalliset kuntalaiset kokevat terveyskeskusten, päiväkotien ja kaupunkisuunnittelun kautta. Tällainen prosessi vaatii tahtoa ja toimia, eikä kuntien välistä luottamusta saisi tuhota oman edun nimissä.
Vapaaehtoinen ja todellinen yhteistyö ei tällaisesta politiikasta kehity. Se ei ole tyhmä joka pyytää, tyhmä on se joka antaa, ja ihan kaikkiin Helsingin pyyntöihin ei tarvitse suostua. Eikä Helsingin asenne yhteistyöhön ei parane sillä että ihan kaikkeen suostutaan.
Hullua on että Vantaan Vesterkullan kiilan luovutus Helsingille on markkinoitu valtuustolle Sipoon liitoksen ehtona vaikka se ei ilmeisesti ole Sipoon ja Helsingin väliselle rajanmuutokselle välttämätön. Jos kyseessä on vain huono valmistelu Helsingin puolella, Vantaa ei siitä uskalla edes huomauttaa. Tällainen ”yhteistyö” johtaa laaduttomaan hallintoon.
Sirpa Kauppinen,
Kunnanvaltuutettu, vihreät
+358-40-540 4691
http://www.sirunsivut.fi/>/>/>
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 4.12.2006 | Blogit
EU:n yrityksistä 99,8 % on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Direktiivejä tehdään kuitenkin usein suurten näkökulmasta. Viimeisen 15 vuoden aikana lähes kaikki uudet työpaikat ovat tulleet pk-yrityksiin. Säädettäessä dikretiivejä tulisi huomioida se, mi…
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 23.11.2006 | Blogit
2005 reilun kaupan merkkituotteiden myynti kasvoi 37 % edellisvuodesta. Tuotteita myytiin yhteensä 1,1 miljardilla eurolla.
Tuotteiden myynti maailmassa on kasvanut useana vuonna peräkkäin kymmenien prosenttien vuosivauhtia. 1500 yritystä toimii tavarantoimittajina./>
Suomessa Reilun kaupan kasvu on ollut nopeampaa: vuonna 2005 se oli 105%, mikä on nopeampaa kuin päivittäistavarakaupan myynnin kasvu keskimmäärin. Uusin reilun kaupan tuote on Meiran Reilu-kahvi, joka myydään puolen kilon paketeissa.
Reilu kauppa siis kannattaa niin yrittäjälle kuin sijoittajalle.
Miksi maksaa enemmän?
Reilun kaupan ideaan kuuluu järjellinen hinta työstä. Reilun kaupan kriteeristö määrää työskeltelyolosuhteista. Mm. kasvinsuojeluaineita ei suihkuteta työntekijöiden päälle heidän työskennellessään (vaikuttaa työntekijöiden keskimmääräiseen elinikään), lapsityövoimaa ei käytetä muuta kuin korjuupiikissä (lapset pääsevät kouluun), eikä orjatyövoimaa käytetä. Asiat ovat itsestäänselviä Suomessa mutta eivät kehitysmaissa joissa iso osa raaka-aineista tuotetaan.
Osta reilunkaupan tuotteita, ne ovat eettisesti tuotettu. Ja vaadi niitä myös omaan lähikauppaasi, työpaikkasi kahvilaan ja kuntasi eettisiin hankintaohjeisiin.
M.Sc. Sirpa (Siru) Kauppinen
http://www.sirunsivut.fi/>
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 17.11.2006 | Blogit
Kuntatyönantajan tulee olla aktiivinen naisten ja miesten palkkauksen tasa-arvon parantamisessa. Pelkkä stategiapaperi ei riitä, vaan myös johdon mielipide tasa-arvon edistämiseksi on hyvä ilmaista. Tasa-arvosuunnitelma jää helposti myös kuolleeksi kirjaimeksi, ja miehet nähdään alitajuisesti potentiaalisimpina johtajina.
Budjetin käsittelyssä tasa-arvotarkastelu on jäänyt lähinnä vihreiden hartaaksi toiveeksi. Tosiasiallisesti Vantaalla ei esimerkiksi budjetin vaikutuksia tasa-arvoon tarkastella. Budjetti on silti yksi tärkeimmistä johtamisen välineistä.
Naiset saavat keskinmäärin 20% pienempää palkkaa kuin miehet. Vaikka useimmiten lisääntymiseen tarvitaan kaksi, Suomessa vain toisen työnantaja maksaa vanhemmuuden kulut.
EY-tuomioistuimen päätös palkkaeroista käsittämätön
Luzemburgin EY-tuomioistuin antoi päätöksen palkkaeron hyväksyttävyydestä, mutta komissio aikoo puuttua asiaan vuoden 2008 kuluessa.
Tasa-arvoasioista vastaavan komissaarin Vladimír Jpidlan tiedottajan Katharina von Schnurbein mukaan tuomioistuimen tulkinta voi johtaa kasvaviin palkkaeroihin. Komission mielipiteen mukaan työnantajan pitää erikseen perustella mikäli käyttää uran pituutta palkkaeron perusteena.
Palkkaerojen syitä Suomessa:
/>
- Naisten hitaampi urakehitys, joka johtuu asenteista ja eriarvoistavista yhteiskunnan rakenteista.
- Palkkaeroja korostaa se että työn tuottavuutta ja tärkeyttä arvioitaessa esimies alitajuisesti arvottaa korkeammalle niiden työn, jotka tuntee hyvin. Tämä saattaa herättää puheita hyväveli-järjestelmästä.
- Vanhemmuuden kustannusten epätasainen jakautuminen: Tasa-arvojärjestöjen mukaan äitiys- ja isyyspäivärahojen kustannukset tulisi jakaa tasan kummankin työnantajan kesken. Näin työnantajat eivät välttelisi nuorten naisten palkkaamista.
- Miesten lyhyet isyyslomat. Kukaan ei oikeasti ole korvaamaton – paitsi omalle lapselleen.
- Naisvaltaiset alat ovat alipalkattuja.
Lasten vaikutus palkkaan
/>
Norjassa tutkittiin lasten vaikutusta palkkatasoon. Samanikäisiin samassa ammatissa toimiviin naisiin verrattuna lapset vähentävät palkkaa seuraavasti:
- 1. lapsi 8%
- 2. lapsi 11%
- 3. lapsi 17%
Saman tyyppinen tutkimis Suomessa vahvisti säännön. Miehiin verrattuna ero on vielä suurempi./>/>/>
Jo uuden työnhakijan palkkauspäätöksiä tehtäessä on hyvä miettiä miten se vaikuttaa organisaation tasa-arvotilanteeseen. Puolta Suomen kansasta – usein motivoituneita, osaavia ja luovia naisia – ei saa pitää syrjinnän kohteena.
Pohjoismaat ovat eurooppalaisittain katsottuna tasa-arvon kärjessä. Yhdentymiskehityksessä tasa-arvo vaatii tietoista taistelua, jotta emme taantuisi. Passiivinen EU-politiikka tässä asiassa ei riitä.
– Sirua (Siru) Kauppinen
M.Sc.
http://www.sirunsivut.fi/>/>
mennessä http://www.sirpakauppinen.fi/ | 16.11.2006 | Blogit
Vantaan Kaupunginhallituksen lausuntoon rajansiirroista saatiin maininta Sipoonkorven kansallispuistosta mukaan. Vantaan kaupunginhallitus muistutti myös kehäradan ja kehätien parantamisen tärkeydestä.
Kaikki askeleet Sipoonkorven suojelemiseksi ovat eteenpäin. Muuten koko projekti on arveluttava kuntalain ja demokratian kannalta: Vantaan tulisi luovuttaa maata jotta Helsinki voisi edes etäisen laillisesti kaapata Sipoon maata. Kuntajakolain edellytykset rajanmuutoksille eivät täyty tällöinkään, mutta kysymys on poliittinen ja siitä päättää valtioneuvosto.
”Sipooseen” rakennetaan oli kaavoittajana Sipoo tai Helsinki. Ja pitkällä aikavälillä asuntoja tarvitaan, vaikka rakentamatonta tonttimaata on YTV:nkin alueella. Pendelöinti autolla ilman rataratkaisuja ympäryskuntiin kuormittaa ympäristö ja asukkaiden terveyttä, sekä vähentää läpikulkualueiden viihtyvyyttä.
Sipoon ja Helsingin kaavoitusyhteistyö ei varmaankaan ole vaihtoehtoa: vähemmästäkin sooloilusta välit tulehtuvat. Ilman yhteistyötä ympäryskuntien kanssa järkeviä ratkaisuja liikenteen lisääntymiseen ei löydy. Pelkkä Helsinki, Espoo, Vantaa (ja Kauniainen) ei kykene ratkaisemaan työssäkäyntialueen suunnittelua yksin.
Ongelmana Helsinki-yhteistyössä tuntuu olevan se että Helsinki toimii omavaltaisesti, yllättävästi ja muista välittämättä. Vaikka Vantaalla on kovasti haluja yhteistyöhön, kaikki toimii täysin Helsingin ehdoilla. Helsingin jäykkä ja hierarkinen hallintokulttuuri vielä vaikeuttaa toimintaa.
Tukholmassa vastaava yhteistyöprosessi alkoi toimimaan hyvin vasta kun ympäryskunnat olivat laittaneet yhteistuumin ydin-Tukholman seinää vasten. Aikaisemmin se oli Helsingin-seudun kaltaista tempoilua, jossa seudun kokonaisetu jäi kantakaupungin etujen jalkoihin.
M.Sc. Sirpa Kauppinen
http://sirunsivut.fi/>
