YK:n asiantuntijana toimiva Jean Zigler kehoittaa viiden vuoden taukoon biopolttoaineiden käyttöönotossa jyrkin sanoin. Biopolttoaineiden tuotannon pelätään vievän miljoonilta ruuan. Zieglerin mukaan ruokapohjaisten biopolttoaineiden käyttö on ”rikos i…
Tein aloitteen kuukausia sitten pätkätyösuhteiden vähentämiseksi kaupungilla. Kaupunginhallituksen antamassa vastauksessa vakuutettiin, että kaupunkiorganisaation palkattavat pätkätyöläiset otetaan lähinnä vakinaistamistarkoituksessa. En vakuuttunut vastauksesta. Kuulin toisaalta sairaanhoitajasta joka oli ollut 11 vuotta pätkätöissä. Vasta kun hän päätti lopettaa epävarman työn, hänelle tarjottiin pysyvää paikkaa.
Tämä on todella hullua, sillä elämme Vantaalla työntekijäpulassa. Hoitajia, opettajia, lääkäreitä ynnä muita on vaikea saada. Ylipäätään hyviä työntekijöitä on vaikea houkutella kunnan hommiin kun yksityinen sektori pärjää hintakisassa kuntaa paremmin. Vantaan on taisteltava hyvästä henkilöstöstä tarjoamalla pysyviä työpaikkoja.
Kurjinta asiassa on se että pätkätyösuhteissa työnantaja käyttää tahtomattaan valtaa työntekijän elämään. Elämän suunnittelu ja vaikkapa asuntolainan saanti voi olla työnantajasta – tässä tapauksessa meidän politiikastamme – kiinni.
Siru
Sirpa Kauppinen
M.Sc. in Environmental Technology
http://www.sirunsivut.fi
/>/>/>/>
Suomella menee kovemmin kuin koskaan. Talouskasvu on melkoinen ja rikkaat rikastuvat. Vai meneekö? Vanhukset jätetään hoitamatta, lasten huostaanotot ovat huippulukemissa, köyhät köyhtyvät, lasten psykiatriaan ei raha riitä ja yli 50-vuotiaiden hoidossa pihistellään.
Valtio ei anna kunnille rahaa velvoitteiden hoitamiseen. Toimintoja voidaan tehostaa, mutta varojen puuttuminen ennaltaehkäisystä tulee vain kalliimmaksi sekä terveydelle että pitkällä juoksulla myös kunnan taloudelle. Juustohöylääminen hoitajien selkänahasta ei kevennä hallintoa tai karsi mahdollisia päällekkäisyyksiä.
Maailma on muuttunut kovemmaksi. Suurten puolueiden politiikalla ei ole eroa, vaan kaikki ovat heikentäneet suomalaista sosiaaliturvaa, huonontaneet sairaanhoitoa, lakkauttaneet kouluja ja korottaneet joukkoliikenteen lipunhintoja. Ja mikä kurjinta: köyhiä on nyt paljon enemmän kuin lamavuosina.
Petettyjä lupauksia
Vaalilupauksissa luvataan toivoa ja me-henkeä, mutta puheet voivat jälleen osoittautua yhtä kevyiksi kuin viime vaaleissa, joissa moni lupasi pitää kotihoidontuen Vantaa-lisän puolta, mutta äänesti valtuustossa sitä vastaan. Kukaan nykyisistä kokoomus- tai demarivaltuutetuista ei äänestyksessä puolustanut sitä.
Vantaan politiikan tämänhetkinen miesvetoisuus näkyy juuri tällaisissa köyhien lapsiperheiden asemaa kurjistavissa päätöksissä. Myöskään aliresursoituun ja naisvaltaiseen hoitotyöhön ei lisätä resursseja.
Köyhyyden poisto
Vaikka kaikenlaista legendaa perustulosta on heitetty, alan itse kallistua samalle mielipiteelle kuin moni tutkija: perustulo on paras malli, sillä se kannustaa työntekoon, ei jätä väliinputoajia ja yksinkertaisuudessaan säästää byrokratiassa.
Pieni, varma tulo on yksi keino köyhyyden vähentämisestä. Alle 1000 euron tuloista tai eläkkeistä ei myöskään menisi veroja. Ja joka sentti minkä tienaat, lisää omia tuloja. Keski- ja suurituloisten käteen jäävässä rahassa ei tapahtuisi muutoksia, mutta köyhimpien tulotaso nousisi.
Nykypolitiikka on voimistanut köyhtymiskehitystä. Suomessa elää EU:n määrittelemän köyhyysrajan alapuolella 125 000 lasta.
/>/>/>/>/>/>/>/>/>/>
Tarvitsemme ulkomailta erilaisia ihmisiä töihin kylmään ja pimeään maahamme. Tulevaisuuden hyvinvointi on osin riippuvainen siitä, riittävätkö matalapalkka-alojen työntekijät. Myös valmiit korkeakoulutetut työntekijät olisivat säästöä kansantaloudelle.
Maahanmuuttobyrokratia on liian hankala. Mistä syystä tahansa tulet Suomeen, byrokratia pompottaa sinua epävarmuudessa ja kuntien eri käytännöt ovat ristiridassa toistensa kanssa.
Joskus maahanmuuttoviranomaiset yltyvät jopa epämiellyttäviksi: kun 10 vuotta Suomessa opiskellut ja työskennellyt ystäväni päätyi naimisiin, viranomainen painosti voimakkaasti tunnusmaan että liitto on vain lumetta Suomen kansalaisuuden saamiseksi.
Suomi voisi myös ottaa enemmän pakolaisia ja auttaa heitä. Onhan Suomella itsellään yhä maailmanennätys lapsipakolaisten määrästä (sotalapset) ja suuret määrät suomalaisia on myös lähtenyt leivän perässä rannikon taakse kun kato kävi kotimaassa. Myös pelko valkoisten sorrosta sekä epävarmuus neuvostoliiton miehityksestä sai liikkeelle.
Suomen turvapaikkapolitiikka on kansainvälisesti tiukka. Pysyvän oleskeluluvan saanti on harvinaista, ja tilapäiset luvat eivät mahdollista työntekoa tai edes opiskelua. Turvapaikkaa hakevia lapsia on otettu yksin säilöön, kuulusteltu ilman edustajaa ja palautettu muihin EU-maihin ilman saattajaa.
Euroopan kireät rajat lisäävät ihmiskauppaa ja rikollisuutta. Jos ainoa mahdollisuus päästä leivän perässä Eurooppaan on kulkea epämääräisen välikäden kautta, on esimerkiksi seksibisnekseen helppo saada uhreja. Lisäksi Espanjassa viljelijät pitävät lähes orjina laittomia pakolaisia. Eurooppaan ei saisi muodostua ”kastitonta” luokkaa jonka ihmisoikeuksia voi polkea. Olisi parempi päästä laillisin keinoin töihin ilman harmaata taloutta ja rikollisuutta.
Suomi tarvitsee pian paljon uutta työvoimaa. EU:n ulkopuolisen työnhakijan on ensin saatava Suomesta työpaikka ja sitten palattava lähtömaahansa hakemaan oleskelulupaa. Edestakaisin matkusteluun on harvalla varaa. Nykyisellä politiikalla on vaikea houkutella Suomeen työntekijöitä.
Sirpa Kauppinen
Ympäristötekniikan M.Sc.
http://www.sirunsivut.fi/>/>
Nykyisin ympäristöasiat ovat kilpailutekijöitä. Energiansäästö maksaa itsensä takaisin puhumattakaan tehokkaasta materiaalien käytöstä.
Hyvän suunnittelun tärkeys
Suunnittelun aikana määrätään suurin osa tuotteen ympäristövaikutuksista. Siinä määritellään, muun muuassa kuinka paljon ja mitä materiaalia kuluu, ja suunnittelu määrää myös kuinka joustava, pitkäikäinen ja korjattava tuote on.
Rakentamisessakin hyvä projektin suunnittelu voi säästää materiaalisia kustannuksia – ostetaan vain tarkkaan laskettu määrä raaka-aineita ja tehdään työt järkevässä järjestyksessä ettei tarvitse avata asfalttia kolmea kertaa. Puhumattakaan hyvin suunnitellusta talosta ja joka toimii joustavasti, kestää ajan hampaan ja säästää energiaa.
Esimerkiksi suunnitteluvaiheessa voidaan päättää huomiodaanko mikroilmasto (rehevillä puilla voi vähentää lämmityskuluja 5-10%), ilmastoinnin ulosmenoilman lämmön talteenotto tai passiivisen lämmön kerääntyminen rakenteisiin. Kaikki vaikuttavat talon energiataseeseen koko sen elinkaaren ajan.
Materiaalien tehokas käyttö
Ekotehokkuus tarkoittaa materiaalien ja energian käytön minimoimista suhteessa tuotettuun palveluun tai tuotteeseen.
Yrityksille ekotehokkuus voi olla kilpailuetu, jolla lisätään marginaalia. Kun yrityksen materiaalien käyttö on tehokasta, tarvitaan vähemmän raaka-aineita ja tuotetaan vähemmän jätettä. Yritykselle tulee suoraan taloudellista hyötyä energia-, kuljetus-, raaka-aine- ja jätekustannusten laskiessa.
Vastuullisuus on riskienhallintaa
Huonosti hallittu riski ympäristölle on myös riski rahoittajille. Imagohaitat esimerkiksi alihankkijoiden lapsityövoimasta tai ympäristöonnettomuuksista voivat johtaa myynnin laskuun. Silti yritykselle kuin yritykselle on suuri haaste löytää tietoa alihankintaketjusta aina kehitysmaihin saakka. Miten tietää että viiden alihankkijan ja tuhannen kilometrin päässä on kaikki kunnossa? Ja miten vakuuttaa paikalliset työntekijät esimerkiksi lapsityövoiman käytön vahingollisuudesta?
Vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Useat suomalaiset yritykset pyrkivät selvittämään tuotteittensa hankintaketjun alkujuurille saakka. Tällöin ei tule epämiellyttäviä yllätyksiä. Työstä kannattaa tehdä ainakin se minkä saa helposti selville.
Tietoa tarjolla
Motiva on energian säästöön keskittyvä palvelu, ja nyt keväällä perustettava Mativa taas neuvoo materiaalinkulutuksen hallinnassa. Internetissä on myös paljon molempien asioiden tiimoilla pyöriviä neuvotasivuja. Yrityksille on tarjolla yhä enemmän tukea ympäristö- ja yhteiskuntavastuunsa hallintaan yhtenä esimerkkinä Teknillisen korkeakoulun CR|net jonka parissa työskentelen itse.
Kaupalliset energiansäästöpalvelut toimivat mm. niin että ottavat vain tietyn prosentin säästyneistä energiakustannuksista, jolloin se on palvelun ostaneelle yritykselle vain plussaa. Suomalaisella yritysmaailmalla on yhä käyttämättömiä kilpailuetuja ympäristöasioissa, ja niitä kannattaa hyödyntää kansainvälisen kilpailun kiristyessä.