by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 8.3.2007 | Blogit
Tarvitsemme ulkomailta erilaisia ihmisiä töihin kylmään ja pimeään maahamme. Tulevaisuuden hyvinvointi on osin riippuvainen siitä, riittävätkö matalapalkka-alojen työntekijät. Myös valmiit korkeakoulutetut työntekijät olisivat säästöä kansantaloudelle.
Maahanmuuttobyrokratia on liian hankala. Mistä syystä tahansa tulet Suomeen, byrokratia pompottaa sinua epävarmuudessa ja kuntien eri käytännöt ovat ristiridassa toistensa kanssa.
Joskus maahanmuuttoviranomaiset yltyvät jopa epämiellyttäviksi: kun 10 vuotta Suomessa opiskellut ja työskennellyt ystäväni päätyi naimisiin, viranomainen painosti voimakkaasti tunnusmaan että liitto on vain lumetta Suomen kansalaisuuden saamiseksi.
Suomi voisi myös ottaa enemmän pakolaisia ja auttaa heitä. Onhan Suomella itsellään yhä maailmanennätys lapsipakolaisten määrästä (sotalapset) ja suuret määrät suomalaisia on myös lähtenyt leivän perässä rannikon taakse kun kato kävi kotimaassa. Myös pelko valkoisten sorrosta sekä epävarmuus neuvostoliiton miehityksestä sai liikkeelle.
Suomen turvapaikkapolitiikka on kansainvälisesti tiukka. Pysyvän oleskeluluvan saanti on harvinaista, ja tilapäiset luvat eivät mahdollista työntekoa tai edes opiskelua. Turvapaikkaa hakevia lapsia on otettu yksin säilöön, kuulusteltu ilman edustajaa ja palautettu muihin EU-maihin ilman saattajaa.
Euroopan kireät rajat lisäävät ihmiskauppaa ja rikollisuutta. Jos ainoa mahdollisuus päästä leivän perässä Eurooppaan on kulkea epämääräisen välikäden kautta, on esimerkiksi seksibisnekseen helppo saada uhreja. Lisäksi Espanjassa viljelijät pitävät lähes orjina laittomia pakolaisia. Eurooppaan ei saisi muodostua ”kastitonta” luokkaa jonka ihmisoikeuksia voi polkea. Olisi parempi päästä laillisin keinoin töihin ilman harmaata taloutta ja rikollisuutta.
Suomi tarvitsee pian paljon uutta työvoimaa. EU:n ulkopuolisen työnhakijan on ensin saatava Suomesta työpaikka ja sitten palattava lähtömaahansa hakemaan oleskelulupaa. Edestakaisin matkusteluun on harvalla varaa. Nykyisellä politiikalla on vaikea houkutella Suomeen työntekijöitä.
Sirpa Kauppinen
Ympäristötekniikan M.Sc.
http://www.sirunsivut.fi/>/>
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 3.1.2007 | Blogit
Nykyisin ympäristöasiat ovat kilpailutekijöitä. Energiansäästö maksaa itsensä takaisin puhumattakaan tehokkaasta materiaalien käytöstä.
Hyvän suunnittelun tärkeys
Suunnittelun aikana määrätään suurin osa tuotteen ympäristövaikutuksista. Siinä määritellään, muun muuassa kuinka paljon ja mitä materiaalia kuluu, ja suunnittelu määrää myös kuinka joustava, pitkäikäinen ja korjattava tuote on.
Rakentamisessakin hyvä projektin suunnittelu voi säästää materiaalisia kustannuksia – ostetaan vain tarkkaan laskettu määrä raaka-aineita ja tehdään työt järkevässä järjestyksessä ettei tarvitse avata asfalttia kolmea kertaa. Puhumattakaan hyvin suunnitellusta talosta ja joka toimii joustavasti, kestää ajan hampaan ja säästää energiaa.
Esimerkiksi suunnitteluvaiheessa voidaan päättää huomiodaanko mikroilmasto (rehevillä puilla voi vähentää lämmityskuluja 5-10%), ilmastoinnin ulosmenoilman lämmön talteenotto tai passiivisen lämmön kerääntyminen rakenteisiin. Kaikki vaikuttavat talon energiataseeseen koko sen elinkaaren ajan.
Materiaalien tehokas käyttö
Ekotehokkuus tarkoittaa materiaalien ja energian käytön minimoimista suhteessa tuotettuun palveluun tai tuotteeseen.
Yrityksille ekotehokkuus voi olla kilpailuetu, jolla lisätään marginaalia. Kun yrityksen materiaalien käyttö on tehokasta, tarvitaan vähemmän raaka-aineita ja tuotetaan vähemmän jätettä. Yritykselle tulee suoraan taloudellista hyötyä energia-, kuljetus-, raaka-aine- ja jätekustannusten laskiessa.
Vastuullisuus on riskienhallintaa
Huonosti hallittu riski ympäristölle on myös riski rahoittajille. Imagohaitat esimerkiksi alihankkijoiden lapsityövoimasta tai ympäristöonnettomuuksista voivat johtaa myynnin laskuun. Silti yritykselle kuin yritykselle on suuri haaste löytää tietoa alihankintaketjusta aina kehitysmaihin saakka. Miten tietää että viiden alihankkijan ja tuhannen kilometrin päässä on kaikki kunnossa? Ja miten vakuuttaa paikalliset työntekijät esimerkiksi lapsityövoiman käytön vahingollisuudesta?
Vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Useat suomalaiset yritykset pyrkivät selvittämään tuotteittensa hankintaketjun alkujuurille saakka. Tällöin ei tule epämiellyttäviä yllätyksiä. Työstä kannattaa tehdä ainakin se minkä saa helposti selville.
Tietoa tarjolla
Motiva on energian säästöön keskittyvä palvelu, ja nyt keväällä perustettava Mativa taas neuvoo materiaalinkulutuksen hallinnassa. Internetissä on myös paljon molempien asioiden tiimoilla pyöriviä neuvotasivuja. Yrityksille on tarjolla yhä enemmän tukea ympäristö- ja yhteiskuntavastuunsa hallintaan yhtenä esimerkkinä Teknillisen korkeakoulun CR|net jonka parissa työskentelen itse.
Kaupalliset energiansäästöpalvelut toimivat mm. niin että ottavat vain tietyn prosentin säästyneistä energiakustannuksista, jolloin se on palvelun ostaneelle yritykselle vain plussaa. Suomalaisella yritysmaailmalla on yhä käyttämättömiä kilpailuetuja ympäristöasioissa, ja niitä kannattaa hyödyntää kansainvälisen kilpailun kiristyessä.
.Siru
Sirpa Kauppinen
http://www.sirunsivut.fi />/>
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 4.12.2006 | Blogit
EU:n yrityksistä 99,8 % on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Direktiivejä tehdään kuitenkin usein suurten näkökulmasta. Viimeisen 15 vuoden aikana lähes kaikki uudet työpaikat ovat tulleet pk-yrityksiin. Säädettäessä dikretiivejä tulisi huomioida se, mi…
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 23.11.2006 | Blogit
2005 reilun kaupan merkkituotteiden myynti kasvoi 37 % edellisvuodesta. Tuotteita myytiin yhteensä 1,1 miljardilla eurolla.
Tuotteiden myynti maailmassa on kasvanut useana vuonna peräkkäin kymmenien prosenttien vuosivauhtia. 1500 yritystä toimii tavarantoimittajina./>
Suomessa Reilun kaupan kasvu on ollut nopeampaa: vuonna 2005 se oli 105%, mikä on nopeampaa kuin päivittäistavarakaupan myynnin kasvu keskimmäärin. Uusin reilun kaupan tuote on Meiran Reilu-kahvi, joka myydään puolen kilon paketeissa.
Reilu kauppa siis kannattaa niin yrittäjälle kuin sijoittajalle.
Miksi maksaa enemmän?
Reilun kaupan ideaan kuuluu järjellinen hinta työstä. Reilun kaupan kriteeristö määrää työskeltelyolosuhteista. Mm. kasvinsuojeluaineita ei suihkuteta työntekijöiden päälle heidän työskennellessään (vaikuttaa työntekijöiden keskimmääräiseen elinikään), lapsityövoimaa ei käytetä muuta kuin korjuupiikissä (lapset pääsevät kouluun), eikä orjatyövoimaa käytetä. Asiat ovat itsestäänselviä Suomessa mutta eivät kehitysmaissa joissa iso osa raaka-aineista tuotetaan.
Osta reilunkaupan tuotteita, ne ovat eettisesti tuotettu. Ja vaadi niitä myös omaan lähikauppaasi, työpaikkasi kahvilaan ja kuntasi eettisiin hankintaohjeisiin.
M.Sc. Sirpa (Siru) Kauppinen
http://www.sirunsivut.fi/>
by http://www.sirpakauppinen.fi/ | 9.11.2006 | Blogit
Epätaloudellisuus on usein epäekologista. Järkevä logistiikka on vihreää. Ja järkevää logistiikkaa nimenomaan EU:n hallinnosta puuttuu.
Euroopan parlamentti toimii vieläkin sekä Brysselillä että Strasbourgissa. Parlamentti viettää Strasbourgissa vai…
