Vantaa vauhdissa

mennessä Timo Juurikkalan blogi | 18.4.2015 | Blogit

Vantaata on totuttu pitämään pääkaupunkiseudun köyhänä poikana, joka kituuttaa talousvaikeuksissa ja koostuu hajanaisista alakeskuksista ja lähiöistä. Mutta todellisuudessa meillä on tärkeilemätön tekemisen meininki, matala organisaatio ja vahvat näkymät tulevaisuuteen.

Kesällä avattava Kehärata on tärkeä virstanpylväs, sillä se
yhdistää idän, lännen ja lentoaseman ja on ensimmäinen poikittainen ratayhteys
pääkaupunkiseudulla. Rata vahvistaa merkittävästi metropolin joukkoliikennettä.

Vantaan uusi nousu liittyy Kehärataan. Uusien asemien Kivistön
ja Leinelän asunnot ovat kysyttyjä, koska kulkuyhteydet ovat hyvät ja hintataso
on onnistuttu pitämään kohtuullisena. Kivistön uusi keskusta edustaa modernia,
ekologista kaupunkisuunnittelua – on viherkattoja, roskien putkikeräystä,
erinomaiset pyöräily-yhteydet. Tulevan kesän asuntomessut tuovat kuhinaa
kaupunkiin, ja Pohjois-Euroopan suurin puukerrostalo on nähtävyys.

Vantaa on myös vaikeissa oloissa onnistumassa taloutensa
oikaisemisessa – velkaantuminen näyttää pysähtyvän. Kaupunginjohtaja Kari
Nenosen johdolla toteutettu talous- ja velkaohjelma on purrut. On kuitenkin
myönnettävä, että kaikki ei ole onnistunut ongelmitta.

Eniten kielteistä julkisuutta ovat saaneet
koululakkautukset, toimeentulotuen maksuviivästykset ja lastensuojelun
ongelmat.

Tuomelan ja Hevoshaan koulujen lakkautuspäätökset
perustuivat koulutilojen tarkkaan optimointiin ja siitä seuraaviin
tilasäästöihin. Nyt Länsi-Vantaan kouluissa on sisäilmaongelmia ja remonttien
ajaksi tarvitaan väistötiloja – Tuomelan lakkautus näyttää entistäkin
kummallisemmalta. Hakunilassa taas pelätään Hevoshaan lopettamisen aiheuttavan koulujen
eriarvoistumista. Päätökset pitääkin ottaa uudelleen tarkasteltaviksi. Virheitä
on voitava korjata, vaikka se kipeää tekisikin.

Toimeentulotuen ongelmat ratkesivat, kun pois potkitut
etuuskäsittelijät palkattiin uudelleen, ja lastensuojelun osalta selvitykset
ovat johtamassa tilanteen paranemiseen. Virheistä on opittu. Yksi hyvin
toimivan organisaation tunnusmerkki onkin se, että korjausliikkeitä osataan
tehdä. Virheitä nimittäin väistämättä välillä sattuu.

Vantaan maine kokeilunhaluisena ja uudistuksiin pystyvänä
kaupunkina on vahva. Esimerkiksi nuorisotyöttömyyden torjunnassa Petra-hanke on
niittänyt mainetta, toimeentulotuen maksatuksen Kela-yhteistyö toimii
esimerkkinä koko valtakunnassa ja koululaisille hankittiin tabletit kertaheitolla.
Vantaa on myös mukana melkein kaikissa kokeiluhankkeissa, joissa haetaan
kuntien tehtävien vähentämisen keinoja.

Myös asukastoiminnassa Vantaalla sikiää uudenlaisia malleja,
joista pisimmällä ovat Myyrmäki-liike ja Kivistön Marja-verkko. Asukkaiden ja
yhdistysten ruohonjuuritason toimintaa on hiljalleen alettu ymmärtää ja tukea,
ja tulokset näkyvät esimerkiksi Myyrmäessä aseman ja alikulkutunnelien uusina
ilmeinä.

Vantaan uusi nousu on jo alkanut. Siihen vaikuttavat
matalaksi ja joustavaksi muovautunut kaupungin organisaatio, konstailematon uudistushenki
ja edullinen sijainti metropolialueella.

Meillä on paljon mahdollisuuksia ja hyvät näkymät
tulevaisuuteen – uskokaa tai älkää, Vantaa on pääkaupunkiseudun uusi tiikeri!

Miksi eduskuntaan?

mennessä Timo Juurikkalan blogi | 18.4.2015 | Blogit

Vaalikentillä usein kysellään, että miksi haluan eduskuntaan ja mitä siellä tekisin. Mielessä on toki kymmenittäin asioita, mutta tässä tiiviisti tärkeimmät kolme kärkiteemaa.

Lähdin mukaan kuntapolitiikkaan 1990-luvun alussa luonnon-
ja ympäristönsuojelun takia. Ympäristön ja ilmaston pilaantuminen ja luonnon
monimuotoisuuden heikkeneminen huolestuttivat pienten lasten isää vakavasti, ja
halusin antaa oman panokseni pelkän kotinurkissa jurnuttamisen sijaan.

Paljon hyvääkin on reilussa 20 vuodessa tapahtunut, mutta
valitettavasti huoli ei ole hälvennyt. Tarvitsemme edelleen lisää
luonnonsuojelua, nopeatahtista irtautumista hiilitaloudesta, tehokasta
vesiensuojelua. Eduskunnassa on aivan liian vähän luonnonsuojelijoita.

Olen ollut erityisopettajana neljännesvuosisadan Vantaalla,
ja syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten auttaminen on minulle tärkeää.
Hyvät peruspalvelut – ja erityisesti hyvinvoiva peruskoulu – ovat parasta
syrjäytymisen torjuntaa. Aina ja kaikkien kohdalla se ei riitä, vaan tarvitaan
yksilöllisempää tukea ja vierellä kulkemista. Jokaisella on vahvuutensa, ja nuori
on saatava luottamaan itseensä ja uskomaan omiin mahdollisuuksiinsa.

Hyvinvointiyhteiskunnan on pidettävä parempaa huolta
nuoristaan. Minun ajatukseni on, ettei etsivää nuorisotyötä pitäisi tarvita – erityisnuorisotyön,
koulun ja lastensuojelun täytyy hyvällä yhteistyöllä ja vastuutyöntekijöiden
avulla varmistaa, ettei yksikään nuori pääse katoamaan. Tämä on nuorisotakuun
kovaa ydintä.

Suomen talous on vaikeuksissa: velkaannumme kovalla
vauhdilla ja tulevaisuuden kestävyysvaje näyttää suurelta. Nämä näkymät
liittyvät vahvasti työllisyyteen. Jos saamme työttömyyden painumaan alle
puoleen nykyisestä, on talous- ja velkaongelma suurin piirtein hoidettu.

Meillä on perinteisesti uskottu suuriin yhtiöihin ja tuettu
niitä. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on kuitenkin suurin työllistämispotentiaali,
ja siksi niiden toimintaedellytyksistä täytyy pitää huolta. Erityisesti haluan helpottaa
yhden hengen yritysten ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamista. Yrityksen
kasvun ensimmäisen askeleen kohdalla on liian korkea kynnys.

Lisäksi monimuotoinen palvelu- ja pienyrityskenttä on
houkuttelevampi tulevaisuudenkuva kuin monikansallisten veroparatiisiyhtiöiden
hallitsema markkina.

Vantaa vauhdissa

mennessä Timo Juurikkalan blogi | 18.4.2015 | Blogit

Vantaata on totuttu pitämään pääkaupunkiseudun köyhänä poikana, joka kituuttaa talousvaikeuksissa ja koostuu hajanaisista alakeskuksista ja lähiöistä. Mutta todellisuudessa meillä on tärkeilemätön tekemisen meininki, matala organisaatio ja vahvat näkymät tulevaisuuteen.

Kesällä avattava Kehärata on tärkeä virstanpylväs, sillä se
yhdistää idän, lännen ja lentoaseman ja on ensimmäinen poikittainen ratayhteys
pääkaupunkiseudulla. Rata vahvistaa merkittävästi metropolin joukkoliikennettä.

Vantaan uusi nousu liittyy Kehärataan. Uusien asemien Kivistön
ja Leinelän asunnot ovat kysyttyjä, koska kulkuyhteydet ovat hyvät ja hintataso
on onnistuttu pitämään kohtuullisena. Kivistön uusi keskusta edustaa modernia,
ekologista kaupunkisuunnittelua – on viherkattoja, roskien putkikeräystä,
erinomaiset pyöräily-yhteydet. Tulevan kesän asuntomessut tuovat kuhinaa
kaupunkiin, ja Pohjois-Euroopan suurin puukerrostalo on nähtävyys.

Vantaa on myös vaikeissa oloissa onnistumassa taloutensa
oikaisemisessa – velkaantuminen näyttää pysähtyvän. Kaupunginjohtaja Kari
Nenosen johdolla toteutettu talous- ja velkaohjelma on purrut. On kuitenkin
myönnettävä, että kaikki ei ole onnistunut ongelmitta.

Eniten kielteistä julkisuutta ovat saaneet
koululakkautukset, toimeentulotuen maksuviivästykset ja lastensuojelun
ongelmat.

Tuomelan ja Hevoshaan koulujen lakkautuspäätökset
perustuivat koulutilojen tarkkaan optimointiin ja siitä seuraaviin
tilasäästöihin. Nyt Länsi-Vantaan kouluissa on sisäilmaongelmia ja remonttien
ajaksi tarvitaan väistötiloja – Tuomelan lakkautus näyttää entistäkin
kummallisemmalta. Hakunilassa taas pelätään Hevoshaan lopettamisen aiheuttavan koulujen
eriarvoistumista. Päätökset pitääkin ottaa uudelleen tarkasteltaviksi. Virheitä
on voitava korjata, vaikka se kipeää tekisikin.

Toimeentulotuen ongelmat ratkesivat, kun pois potkitut
etuuskäsittelijät palkattiin uudelleen, ja lastensuojelun osalta selvitykset
ovat johtamassa tilanteen paranemiseen. Virheistä on opittu. Yksi hyvin
toimivan organisaation tunnusmerkki onkin se, että korjausliikkeitä osataan
tehdä. Virheitä nimittäin väistämättä välillä sattuu.

Vantaan maine kokeilunhaluisena ja uudistuksiin pystyvänä
kaupunkina on vahva. Esimerkiksi nuorisotyöttömyyden torjunnassa Petra-hanke on
niittänyt mainetta, toimeentulotuen maksatuksen Kela-yhteistyö toimii
esimerkkinä koko valtakunnassa ja koululaisille hankittiin tabletit kertaheitolla.
Vantaa on myös mukana melkein kaikissa kokeiluhankkeissa, joissa haetaan
kuntien tehtävien vähentämisen keinoja.

Myös asukastoiminnassa Vantaalla sikiää uudenlaisia malleja,
joista pisimmällä ovat Myyrmäki-liike ja Kivistön Marja-verkko. Asukkaiden ja
yhdistysten ruohonjuuritason toimintaa on hiljalleen alettu ymmärtää ja tukea,
ja tulokset näkyvät esimerkiksi Myyrmäessä aseman ja alikulkutunnelien uusina
ilmeinä.

Vantaan uusi nousu on jo alkanut. Siihen vaikuttavat
matalaksi ja joustavaksi muovautunut kaupungin organisaatio, konstailematon uudistushenki
ja edullinen sijainti metropolialueella.

Meillä on paljon mahdollisuuksia ja hyvät näkymät
tulevaisuuteen – uskokaa tai älkää, Vantaa on pääkaupunkiseudun uusi tiikeri!

Miksi eduskuntaan?

mennessä Timo Juurikkalan blogi | 18.4.2015 | Blogit

Vaalikentillä usein kysellään, että miksi haluan eduskuntaan ja mitä siellä tekisin. Mielessä on toki kymmenittäin asioita, mutta tässä tiiviisti tärkeimmät kolme kärkiteemaa.

Lähdin mukaan kuntapolitiikkaan 1990-luvun alussa luonnon-
ja ympäristönsuojelun takia. Ympäristön ja ilmaston pilaantuminen ja luonnon
monimuotoisuuden heikkeneminen huolestuttivat pienten lasten isää vakavasti, ja
halusin antaa oman panokseni pelkän kotinurkissa jurnuttamisen sijaan.

Paljon hyvääkin on reilussa 20 vuodessa tapahtunut, mutta
valitettavasti huoli ei ole hälvennyt. Tarvitsemme edelleen lisää
luonnonsuojelua, nopeatahtista irtautumista hiilitaloudesta, tehokasta
vesiensuojelua. Eduskunnassa on aivan liian vähän luonnonsuojelijoita.

Olen ollut erityisopettajana neljännesvuosisadan Vantaalla,
ja syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten auttaminen on minulle tärkeää.
Hyvät peruspalvelut – ja erityisesti hyvinvoiva peruskoulu – ovat parasta
syrjäytymisen torjuntaa. Aina ja kaikkien kohdalla se ei riitä, vaan tarvitaan
yksilöllisempää tukea ja vierellä kulkemista. Jokaisella on vahvuutensa, ja nuori
on saatava luottamaan itseensä ja uskomaan omiin mahdollisuuksiinsa.

Hyvinvointiyhteiskunnan on pidettävä parempaa huolta
nuoristaan. Minun ajatukseni on, ettei etsivää nuorisotyötä pitäisi tarvita – erityisnuorisotyön,
koulun ja lastensuojelun täytyy hyvällä yhteistyöllä ja vastuutyöntekijöiden
avulla varmistaa, ettei yksikään nuori pääse katoamaan. Tämä on nuorisotakuun
kovaa ydintä.

Suomen talous on vaikeuksissa: velkaannumme kovalla
vauhdilla ja tulevaisuuden kestävyysvaje näyttää suurelta. Nämä näkymät
liittyvät vahvasti työllisyyteen. Jos saamme työttömyyden painumaan alle
puoleen nykyisestä, on talous- ja velkaongelma suurin piirtein hoidettu.

Meillä on perinteisesti uskottu suuriin yhtiöihin ja tuettu
niitä. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on kuitenkin suurin työllistämispotentiaali,
ja siksi niiden toimintaedellytyksistä täytyy pitää huolta. Erityisesti haluan helpottaa
yhden hengen yritysten ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamista. Yrityksen
kasvun ensimmäisen askeleen kohdalla on liian korkea kynnys.

Lisäksi monimuotoinen palvelu- ja pienyrityskenttä on
houkuttelevampi tulevaisuudenkuva kuin monikansallisten veroparatiisiyhtiöiden
hallitsema markkina.

Vantaa vauhdissa

mennessä Timo Juurikkalan blogi | 18.4.2015 | Blogit

Vantaata on totuttu pitämään pääkaupunkiseudun köyhänä poikana, joka kituuttaa talousvaikeuksissa ja koostuu hajanaisista alakeskuksista ja lähiöistä. Mutta todellisuudessa meillä on tärkeilemätön tekemisen meininki, matala organisaatio ja vahvat näkymät tulevaisuuteen.

Kesällä avattava Kehärata on tärkeä virstanpylväs, sillä se
yhdistää idän, lännen ja lentoaseman ja on ensimmäinen poikittainen ratayhteys
pääkaupunkiseudulla. Rata vahvistaa merkittävästi metropolin joukkoliikennettä.

Vantaan uusi nousu liittyy Kehärataan. Uusien asemien Kivistön
ja Leinelän asunnot ovat kysyttyjä, koska kulkuyhteydet ovat hyvät ja hintataso
on onnistuttu pitämään kohtuullisena. Kivistön uusi keskusta edustaa modernia,
ekologista kaupunkisuunnittelua – on viherkattoja, roskien putkikeräystä,
erinomaiset pyöräily-yhteydet. Tulevan kesän asuntomessut tuovat kuhinaa
kaupunkiin, ja Pohjois-Euroopan suurin puukerrostalo on nähtävyys.

Vantaa on myös vaikeissa oloissa onnistumassa taloutensa
oikaisemisessa – velkaantuminen näyttää pysähtyvän. Kaupunginjohtaja Kari
Nenosen johdolla toteutettu talous- ja velkaohjelma on purrut. On kuitenkin
myönnettävä, että kaikki ei ole onnistunut ongelmitta.

Eniten kielteistä julkisuutta ovat saaneet
koululakkautukset, toimeentulotuen maksuviivästykset ja lastensuojelun
ongelmat.

Tuomelan ja Hevoshaan koulujen lakkautuspäätökset
perustuivat koulutilojen tarkkaan optimointiin ja siitä seuraaviin
tilasäästöihin. Nyt Länsi-Vantaan kouluissa on sisäilmaongelmia ja remonttien
ajaksi tarvitaan väistötiloja – Tuomelan lakkautus näyttää entistäkin
kummallisemmalta. Hakunilassa taas pelätään Hevoshaan lopettamisen aiheuttavan koulujen
eriarvoistumista. Päätökset pitääkin ottaa uudelleen tarkasteltaviksi. Virheitä
on voitava korjata, vaikka se kipeää tekisikin.

Toimeentulotuen ongelmat ratkesivat, kun pois potkitut
etuuskäsittelijät palkattiin uudelleen, ja lastensuojelun osalta selvitykset
ovat johtamassa tilanteen paranemiseen. Virheistä on opittu. Yksi hyvin
toimivan organisaation tunnusmerkki onkin se, että korjausliikkeitä osataan
tehdä. Virheitä nimittäin väistämättä välillä sattuu.

Vantaan maine kokeilunhaluisena ja uudistuksiin pystyvänä
kaupunkina on vahva. Esimerkiksi nuorisotyöttömyyden torjunnassa Petra-hanke on
niittänyt mainetta, toimeentulotuen maksatuksen Kela-yhteistyö toimii
esimerkkinä koko valtakunnassa ja koululaisille hankittiin tabletit kertaheitolla.
Vantaa on myös mukana melkein kaikissa kokeiluhankkeissa, joissa haetaan
kuntien tehtävien vähentämisen keinoja.

Myös asukastoiminnassa Vantaalla sikiää uudenlaisia malleja,
joista pisimmällä ovat Myyrmäki-liike ja Kivistön Marja-verkko. Asukkaiden ja
yhdistysten ruohonjuuritason toimintaa on hiljalleen alettu ymmärtää ja tukea,
ja tulokset näkyvät esimerkiksi Myyrmäessä aseman ja alikulkutunnelien uusina
ilmeinä.

Vantaan uusi nousu on jo alkanut. Siihen vaikuttavat
matalaksi ja joustavaksi muovautunut kaupungin organisaatio, konstailematon uudistushenki
ja edullinen sijainti metropolialueella.

Meillä on paljon mahdollisuuksia ja hyvät näkymät
tulevaisuuteen – uskokaa tai älkää, Vantaa on pääkaupunkiseudun uusi tiikeri!