Lastensuojelun painopiste tulee olla ennaltaehkäisyssä. Kuntien tulee viipymättä toteuttaa uuden sosiaalihuoltolain vaatimukset ja tarjota kotipalvelua ja perhetyötä peruspalveluina, ilman lastensuojelun asiakkuutta.
Lastensuojelutyön tulee aina olla asiantuntevaa, yksilöllistä ja arvostavaa. Jokainen … Lue lisää
Sosiaaliturvajärjestelmä ja tuloverojärjestelmä tulee uudistaa.
Vihreän perustulomallin mukaisilla muutoksilla taataan oikeudenmukaisempi ja selkeämpi verotus. Perustulon kokeilu tulee kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan ja ottaa uusia askeleita kohti perustuloa.
Vähimmäisturvan suuruinen perustulo jokaiselle … Lue lisää
Hallituksen loppukiri on ollut murheellista seurattavaa: monen lakihankkeen kanssa on kompuroitu ja sählätty. Kiusanteko ja kostonkierre ovat leimanneet istuntokauden viimeisiä päiviä, mikä ei anna kansalaisiin päin hyvää kuvaa demokratian toimivuudesta. Homma on lähtenyt pääministeri Stubbin lapasesta.
Loppumetreillä kaatuneiden hallituksen esitysten lista on
pitkä: toisen asteen koulutuksen rakenne ja rahoitus, ILO169-sopimus, opintotuki,
Pisara, metropoli, sote. Oma erikoisuutensa oli vielä kansanedustaja Kari
Rajamäen soolo paperittomien terveydenhuoltolain kaatamiseksi. Likainen temppu
onnistui, kun hallitus oli huolimaton eikä varmistanut eduskuntakäsittelyn läpivientiä.
Puhtain paperein tästä ei selviä myöskään eduskunnan puhemiehistö.
Stubbin hallituksen piti olla toimeenpanohallitus. On
kansakunnan kannalta vakava asia, että hallituksen saldo jää heiveröiseksi. Maa tarvitsee osaavaa johtamista ja
määrätietoisia päätöksiä.
Hallituksen yhteistyötä on leimannut luottamuksen puute.
Kysymys on osin vaalien lähestymisen synnyttämästä hermoilusta, mutta oma
merkityksensä on varmaan myös pääministeri Stubbin ja valtiovarainministeri
Rinteen henkilökemialla. Miehet ovat vähän eri puusta veistettyjä.
Monipuoluehallituksen toimintakyky on kiinni yhteisesti
sovituista pelisäännöistä ja niiden noudattamisesta. Nyt näyttää, että säännöt
ovat epäselvät – eikä niitäkään enää noudateta. Kansan silmissä loppupäivien
hullunmylly näyttäytyy lähinnä sähläämisenä ellei peräti onnettomana tunarointina.
On surullista, että juuri vaalien alla koko demokraattisen
järjestelmämme toimivuus näyttää näin huonolta. Kansalaisten luottamus hallituksen
ja eduskunnan toimintaan rapautuu.
Tämä on vakava paikka uudelle eduskunnalle ja hallitukselle.
Toivon mukaan näistä kokemuksista osataan ottaa opiksi, kun uusi hallitus
muodostetaan ja pelisäännöistä sovitaan. Viime päivien ja viikkojen tyylisellä
touhulla Suomen ongelmia ei saada korjaantumaan.
Hallituksen loppukiri on ollut murheellista seurattavaa: monen lakihankkeen kanssa on kompuroitu ja sählätty. Kiusanteko ja kostonkierre ovat leimanneet istuntokauden viimeisiä päiviä, mikä ei anna kansalaisiin päin hyvää kuvaa demokratian toimivuudesta. Homma on lähtenyt pääministeri Stubbin lapasesta.
Loppumetreillä kaatuneiden hallituksen esitysten lista on
pitkä: toisen asteen koulutuksen rakenne ja rahoitus, ILO169-sopimus, opintotuki,
Pisara, metropoli, sote. Oma erikoisuutensa oli vielä kansanedustaja Kari
Rajamäen soolo paperittomien terveydenhuoltolain kaatamiseksi. Likainen temppu
onnistui, kun hallitus oli huolimaton eikä varmistanut eduskuntakäsittelyn läpivientiä.
Puhtain paperein tästä ei selviä myöskään eduskunnan puhemiehistö.
Stubbin hallituksen piti olla toimeenpanohallitus. On
kansakunnan kannalta vakava asia, että hallituksen saldo jää heiveröiseksi. Maa tarvitsee osaavaa johtamista ja
määrätietoisia päätöksiä.
Hallituksen yhteistyötä on leimannut luottamuksen puute.
Kysymys on osin vaalien lähestymisen synnyttämästä hermoilusta, mutta oma
merkityksensä on varmaan myös pääministeri Stubbin ja valtiovarainministeri
Rinteen henkilökemialla. Miehet ovat vähän eri puusta veistettyjä.
Monipuoluehallituksen toimintakyky on kiinni yhteisesti
sovituista pelisäännöistä ja niiden noudattamisesta. Nyt näyttää, että säännöt
ovat epäselvät – eikä niitäkään enää noudateta. Kansan silmissä loppupäivien
hullunmylly näyttäytyy lähinnä sähläämisenä ellei peräti onnettomana tunarointina.
On surullista, että juuri vaalien alla koko demokraattisen
järjestelmämme toimivuus näyttää näin huonolta. Kansalaisten luottamus hallituksen
ja eduskunnan toimintaan rapautuu.
Tämä on vakava paikka uudelle eduskunnalle ja hallitukselle.
Toivon mukaan näistä kokemuksista osataan ottaa opiksi, kun uusi hallitus
muodostetaan ja pelisäännöistä sovitaan. Viime päivien ja viikkojen tyylisellä
touhulla Suomen ongelmia ei saada korjaantumaan.
Helsingin Sanomat uutisoi 9.3. näkyvästi espoolaisperheistä, jotka ovat ryhtyneet taistelemaan paremman kouluruuan puolesta. Helsingin sanomien artikkelissa vanhempien huoli kumottiin lautasmalliin perustuen. Espoon ruokapalvelujen mukaan lapset saavat lautasmallin mukaista ruokaa, ja … Lue lisää
Yrittäjyydestä puhutaan Suomessa paljon, varsinkin vaalien alla. Pienyrittäjyys nousee esiin juhlapuheissa, poliitikkojen keskusteluissa, aikakauslehtien menestystarinoissa. Rovioita ja Supercelleja palvotaan Suomalaisen työn sankareina kuin Nokiaa aikanaan.
Omassa toiminnassani tahdon nostaa esille … Lue lisää
Alkoholin hinnanalennus ei kylmiltään kuulosta kuningasidealta, koska viina aiheuttaa niin paljon haittoja. Asiaa kannattaa kuitenkin miettiä vähän tarkemmin. Ravintolassa nautitun alkoholin ALVin laskemisella 14 prosenttiin olisi monia myönteisiä seurauksia.
Ravintoloissa juodun alkoholin määrä on laskenut jokseenkin
tasaisesti vuodesta 2007 alkaen. Samaan aikaan kokonaiskulutus on pysynyt
suunnilleen ennallaan, joskin Viron-tuontia on vaikea arvioida luotettavasti.
Joka tapauksessa tilastojen perusteella näyttää selvältä, että kotona nautitun
alkoholin määrä on nousussa.
Ravintola-alkoholin ALV pitääkin laskea samalle tasolle
ruuan ALVin kanssa, jotta runsaasti työllistävän ravintola-alan vaikeudet eivät
pahenisi. Alennus todennäköisesti parantaisi ravintoloiden kannattavuutta.
Kaikkein paras paikka alkoholin nauttimiseen on nimittäin
ravintola. Toisin kuin kotioloissa, ravintolassa anniskelu on vastuullista:
järjestystä valvotaan, alaikäisille tai umpihumalaisille ei tarjoilla ja sosiaalinen
kontrolli toimii ainakin jollain lailla. Lisäksi hinnat ovat ravintolassa joka
tapauksessa korkeat, mikä osaltaan rajoittaa ylenmääräistä kännäämistä.
Asialla on myös toinen puoli: ravintolat ovat hyviä
työllistäjiä. Jos ravintola-alkoholin kulutus nousee, ravintolat menestyvät
paremmin ja todennäköisesti myös ruuanmyynti lisääntyy. Näin ravintolat voivat
palkata lisää työntekijöitä, mikä puolestaan lisää verotuloja.
Viinaa juodaan Suomessa joka tapauksessa – sen kitkemistä
kokeiltiin varsin huonolla menestyksellä kieltolain aikoihin.
Viime vuosikymmenien alkoholipolitiikka on perustunut
korkeaan verotukseen ja saatavuuteen rajoittamiseen.
Tämä suomalainen alkoholipolitiikka ei kuitenkaan ole ollut
mikään menestystarina – ehkä 2010-luvulla kannattaisi miettiä uudenlaisia
konsteja.
Alkoholin hinnanalennus ei kylmiltään kuulosta kuningasidealta, koska viina aiheuttaa niin paljon haittoja. Asiaa kannattaa kuitenkin miettiä vähän tarkemmin. Ravintolassa nautitun alkoholin ALVin laskemisella 14 prosenttiin olisi monia myönteisiä seurauksia.
Ravintoloissa juodun alkoholin määrä on laskenut jokseenkin
tasaisesti vuodesta 2007 alkaen. Samaan aikaan kokonaiskulutus on pysynyt
suunnilleen ennallaan, joskin Viron-tuontia on vaikea arvioida luotettavasti.
Joka tapauksessa tilastojen perusteella näyttää selvältä, että kotona nautitun
alkoholin määrä on nousussa.
Ravintola-alkoholin ALV pitääkin laskea samalle tasolle
ruuan ALVin kanssa, jotta runsaasti työllistävän ravintola-alan vaikeudet eivät
pahenisi. Alennus todennäköisesti parantaisi ravintoloiden kannattavuutta.
Kaikkein paras paikka alkoholin nauttimiseen on nimittäin
ravintola. Toisin kuin kotioloissa, ravintolassa anniskelu on vastuullista:
järjestystä valvotaan, alaikäisille tai umpihumalaisille ei tarjoilla ja sosiaalinen
kontrolli toimii ainakin jollain lailla. Lisäksi hinnat ovat ravintolassa joka
tapauksessa korkeat, mikä osaltaan rajoittaa ylenmääräistä kännäämistä.
Asialla on myös toinen puoli: ravintolat ovat hyviä
työllistäjiä. Jos ravintola-alkoholin kulutus nousee, ravintolat menestyvät
paremmin ja todennäköisesti myös ruuanmyynti lisääntyy. Näin ravintolat voivat
palkata lisää työntekijöitä, mikä puolestaan lisää verotuloja.
Viinaa juodaan Suomessa joka tapauksessa – sen kitkemistä
kokeiltiin varsin huonolla menestyksellä kieltolain aikoihin.
Viime vuosikymmenien alkoholipolitiikka on perustunut
korkeaan verotukseen ja saatavuuteen rajoittamiseen.
Tämä suomalainen alkoholipolitiikka ei kuitenkaan ole ollut
mikään menestystarina – ehkä 2010-luvulla kannattaisi miettiä uudenlaisia
konsteja.
Alkoholin hinnanalennus ei kylmiltään kuulosta kuningasidealta, koska viina aiheuttaa niin paljon haittoja. Asiaa kannattaa kuitenkin miettiä vähän tarkemmin. Ravintolassa nautitun alkoholin ALVin laskemisella 14 prosenttiin olisi monia myönteisiä seurauksia.
Ravintoloissa juodun alkoholin määrä on laskenut jokseenkin
tasaisesti vuodesta 2007 alkaen. Samaan aikaan kokonaiskulutus on pysynyt
suunnilleen ennallaan, joskin Viron-tuontia on vaikea arvioida luotettavasti.
Joka tapauksessa tilastojen perusteella näyttää selvältä, että kotona nautitun
alkoholin määrä on nousussa.
Ravintola-alkoholin ALV pitääkin laskea samalle tasolle
ruuan ALVin kanssa, jotta runsaasti työllistävän ravintola-alan vaikeudet eivät
pahenisi. Alennus todennäköisesti parantaisi ravintoloiden kannattavuutta.
Kaikkein paras paikka alkoholin nauttimiseen on nimittäin
ravintola. Toisin kuin kotioloissa, ravintolassa anniskelu on vastuullista:
järjestystä valvotaan, alaikäisille tai umpihumalaisille ei tarjoilla ja sosiaalinen
kontrolli toimii ainakin jollain lailla. Lisäksi hinnat ovat ravintolassa joka
tapauksessa korkeat, mikä osaltaan rajoittaa ylenmääräistä kännäämistä.
Asialla on myös toinen puoli: ravintolat ovat hyviä
työllistäjiä. Jos ravintola-alkoholin kulutus nousee, ravintolat menestyvät
paremmin ja todennäköisesti myös ruuanmyynti lisääntyy. Näin ravintolat voivat
palkata lisää työntekijöitä, mikä puolestaan lisää verotuloja.
Viinaa juodaan Suomessa joka tapauksessa – sen kitkemistä
kokeiltiin varsin huonolla menestyksellä kieltolain aikoihin.
Viime vuosikymmenien alkoholipolitiikka on perustunut
korkeaan verotukseen ja saatavuuteen rajoittamiseen.
Tämä suomalainen alkoholipolitiikka ei kuitenkaan ole ollut
mikään menestystarina – ehkä 2010-luvulla kannattaisi miettiä uudenlaisia
konsteja.
Tervetuloa keskustelemaan Ylästön alueen ajankohtaisista asioista Ylästön koululle 19.3.2015 kello 18-20. Paikalla Vantaan kaupungin virkamiehiä ja HSL liikennesuunnittelija. Tilaisuuden järjestää Vantaan Kaupunki ja Aviapoliksen aluetoimikunta. Puheenjohtajana Vantaan kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja … Lue lisää