Valtion velkaantuminen on vaarallisen voimakasta. Velkakellon mukaan velka on nyt noin 96 000 000 000 euroa, eli noin 17 000 euroa asukasta kohden.Monet talousasiantuntijat painottavat silti sitä, että palveluiden leikkauksia ei kuitenkaan voi juuri ny…
Tänään saatu perustuslakivaliokunnan lausunto sote-järjestämislaista oli tyrmäävä: ongelmia kansanvallassa ja rahoitusmallissa sekä näiden muodostamassa kokonaisuudessa. Pääministeri Stubb ilmoitti illemmalla, että lakia yritetään viilata kuntoon vielä tällä kaudella. Nyt ei kuitenkaan kannattaisi hötkyillä – parempi on tehdä nyt viimein kestävä malli. Ja se ei onnistu kolmessa viikossa.
Perustuslakivaliokunta näki suurimmiksi ongelmiksi kuntien
ja kansalaisten vähäiset vaikutusmahdollisuudet jättimäisissä sote-alueissa
sekä rahoitusmallin kohtuuttomat kuntavaikutukset. Laskelmien mukaan ero
pienimmän ja suurimman veroprosentin välillä repeäisi yli kymmenen
prosenttiyksikön!
Sote-uudistus on välttämätön, mutta huonoa ei kannata tehdä.
Esityksen ongelmat ovat niin isot, että parsiminen ei onnistu
pika-aikataululla. Tarvittavat muutokset ovat nimittäin niin suuria, että uudelleentuunattu
esitys on pakko laittaa uudelle lausuntokierrokselle.
Perustuslakiongelmien lisäksi sote-mallia vaivasi
monitasoinen hallinto. Kaksinkertainen kuntayhtymämalli (5 sote- ja 19
tuotantoaluetta) olisi kömpelö ja vaikeasti ohjattava. Ja rahoitusmalli oli raakile,
koska rahoitusta pohtiva parlamentaarinen ryhmä oli vasta saamaisillaan oman
mietintönsä valmiiksi.
Ilmeisimmältä
etenemistieltä näyttää nyt malli, jossa sote menisi maakuntatason vastuulle.
Samalla maakuntia olisi viisasta vähentää niin, että sote-järjestämisvastuu tulisi
noin kymmenelle alueelle. Eikä mitään kuntayhtymämallia vaan perustuslain 121.
pykälän mukainen kuntia suurempi itsehallintoalue.
Maakuntavaltuustot valittaisiin suorilla vaaleilla ja niille
tulisi myös verotusoikeus. Samassa yhteydessä maakunnille pitäisi antaa myös
muita tehtäviä kuten toisen asteen koulutus, työvoima- ja maahanmuuttoasiat,
liikenne- ja joukkoliikennesuunnittelu ja niin edelleen. Tämä olisi iso
remontti – samalla pitäisi uudistaa pipariksi mennyt valtion aluehallinto:
ELYjen, AVIen, maistraattien ja TE-keskusten tehtävät saman aluejaon mukaan.
Myös metropolihallinto ratkeaisi samalla.
Näin tulisi hyvä – mutta ei onnistu kolmessa viikossa!
Kansanedustaja Tapani Tölli (kesk) lausui
perustuslakivaliokunnan pressissä, että jos sote tässä nyt kaatui niin se
kaatui eteenpäin. Eli siis tuuskahti turvalleen.
Olihan tämä tietysti hallitukselle (ja oppositiollekin, joka
on ollut mukana parlamentaarisessa valmistelussa) ankara mahalasku. Mutta
perään ei kannata tehdä toista vastaavaa.
Tänään saatu perustuslakivaliokunnan lausunto sote-järjestämislaista oli tyrmäävä: ongelmia kansanvallassa ja rahoitusmallissa sekä näiden muodostamassa kokonaisuudessa. Pääministeri Stubb ilmoitti illemmalla, että lakia yritetään viilata kuntoon vielä tällä kaudella. Nyt ei kuitenkaan kannattaisi hötkyillä – parempi on tehdä nyt viimein kestävä malli. Ja se ei onnistu kolmessa viikossa.
Perustuslakivaliokunta näki suurimmiksi ongelmiksi kuntien
ja kansalaisten vähäiset vaikutusmahdollisuudet jättimäisissä sote-alueissa
sekä rahoitusmallin kohtuuttomat kuntavaikutukset. Laskelmien mukaan ero
pienimmän ja suurimman veroprosentin välillä repeäisi yli kymmenen
prosenttiyksikön!
Sote-uudistus on välttämätön, mutta huonoa ei kannata tehdä.
Esityksen ongelmat ovat niin isot, että parsiminen ei onnistu
pika-aikataululla. Tarvittavat muutokset ovat nimittäin niin suuria, että uudelleentuunattu
esitys on pakko laittaa uudelle lausuntokierrokselle.
Perustuslakiongelmien lisäksi sote-mallia vaivasi
monitasoinen hallinto. Kaksinkertainen kuntayhtymämalli (5 sote- ja 19
tuotantoaluetta) olisi kömpelö ja vaikeasti ohjattava. Ja rahoitusmalli oli raakile,
koska rahoitusta pohtiva parlamentaarinen ryhmä oli vasta saamaisillaan oman
mietintönsä valmiiksi.
Ilmeisimmältä
etenemistieltä näyttää nyt malli, jossa sote menisi maakuntatason vastuulle.
Samalla maakuntia olisi viisasta vähentää niin, että sote-järjestämisvastuu tulisi
noin kymmenelle alueelle. Eikä mitään kuntayhtymämallia vaan perustuslain 121.
pykälän mukainen kuntia suurempi itsehallintoalue.
Maakuntavaltuustot valittaisiin suorilla vaaleilla ja niille
tulisi myös verotusoikeus. Samassa yhteydessä maakunnille pitäisi antaa myös
muita tehtäviä kuten toisen asteen koulutus, työvoima- ja maahanmuuttoasiat,
liikenne- ja joukkoliikennesuunnittelu ja niin edelleen. Tämä olisi iso
remontti – samalla pitäisi uudistaa pipariksi mennyt valtion aluehallinto:
ELYjen, AVIen, maistraattien ja TE-keskusten tehtävät saman aluejaon mukaan.
Myös metropolihallinto ratkeaisi samalla.
Näin tulisi hyvä – mutta ei onnistu kolmessa viikossa!
Kansanedustaja Tapani Tölli (kesk) lausui
perustuslakivaliokunnan pressissä, että jos sote tässä nyt kaatui niin se
kaatui eteenpäin. Eli siis tuuskahti turvalleen.
Olihan tämä tietysti hallitukselle (ja oppositiollekin, joka
on ollut mukana parlamentaarisessa valmistelussa) ankara mahalasku. Mutta
perään ei kannata tehdä toista vastaavaa.
Tänään saatu perustuslakivaliokunnan lausunto sote-järjestämislaista oli tyrmäävä: ongelmia kansanvallassa ja rahoitusmallissa sekä näiden muodostamassa kokonaisuudessa. Pääministeri Stubb ilmoitti illemmalla, että lakia yritetään viilata kuntoon vielä tällä kaudella. Nyt ei kuitenkaan kannattaisi hötkyillä – parempi on tehdä nyt viimein kestävä malli. Ja se ei onnistu kolmessa viikossa.
Perustuslakivaliokunta näki suurimmiksi ongelmiksi kuntien
ja kansalaisten vähäiset vaikutusmahdollisuudet jättimäisissä sote-alueissa
sekä rahoitusmallin kohtuuttomat kuntavaikutukset. Laskelmien mukaan ero
pienimmän ja suurimman veroprosentin välillä repeäisi yli kymmenen
prosenttiyksikön!
Sote-uudistus on välttämätön, mutta huonoa ei kannata tehdä.
Esityksen ongelmat ovat niin isot, että parsiminen ei onnistu
pika-aikataululla. Tarvittavat muutokset ovat nimittäin niin suuria, että uudelleentuunattu
esitys on pakko laittaa uudelle lausuntokierrokselle.
Perustuslakiongelmien lisäksi sote-mallia vaivasi
monitasoinen hallinto. Kaksinkertainen kuntayhtymämalli (5 sote- ja 19
tuotantoaluetta) olisi kömpelö ja vaikeasti ohjattava. Ja rahoitusmalli oli raakile,
koska rahoitusta pohtiva parlamentaarinen ryhmä oli vasta saamaisillaan oman
mietintönsä valmiiksi.
Ilmeisimmältä
etenemistieltä näyttää nyt malli, jossa sote menisi maakuntatason vastuulle.
Samalla maakuntia olisi viisasta vähentää niin, että sote-järjestämisvastuu tulisi
noin kymmenelle alueelle. Eikä mitään kuntayhtymämallia vaan perustuslain 121.
pykälän mukainen kuntia suurempi itsehallintoalue.
Maakuntavaltuustot valittaisiin suorilla vaaleilla ja niille
tulisi myös verotusoikeus. Samassa yhteydessä maakunnille pitäisi antaa myös
muita tehtäviä kuten toisen asteen koulutus, työvoima- ja maahanmuuttoasiat,
liikenne- ja joukkoliikennesuunnittelu ja niin edelleen. Tämä olisi iso
remontti – samalla pitäisi uudistaa pipariksi mennyt valtion aluehallinto:
ELYjen, AVIen, maistraattien ja TE-keskusten tehtävät saman aluejaon mukaan.
Myös metropolihallinto ratkeaisi samalla.
Näin tulisi hyvä – mutta ei onnistu kolmessa viikossa!
Kansanedustaja Tapani Tölli (kesk) lausui
perustuslakivaliokunnan pressissä, että jos sote tässä nyt kaatui niin se
kaatui eteenpäin. Eli siis tuuskahti turvalleen.
Olihan tämä tietysti hallitukselle (ja oppositiollekin, joka
on ollut mukana parlamentaarisessa valmistelussa) ankara mahalasku. Mutta
perään ei kannata tehdä toista vastaavaa.
![1908316_10152561406005881_1149764877445843552_n[1]](http://www.anniinakostilainen.fi/files/2015/02/1908316_10152561406005881_1149764877445843552_n1.jpg)
Ihana espanjalainen ilta Kim’s Tapaksessa Kasarmikadulla 28. helmikuuta 2015 klo 17:00–22:00
Ostamalla illalliskortin tuet vaalikampanjaani. Tarjolla notkuva tapasbuffet, hyvää juomaa, erinomaista seuraa ja kivaa ohjelmaa. Illalliskortti 60 euroa. Ilmoittautuminen suoraan … Lue lisää
Mitä demokratian päivittäminen nykyaikaan pitää sisällään? Ns. e-demokratia ei tarkoita vain pöytäkirjoja netissä ja mahdollisuutta lähettää sähköisesti kansalaisaloitetta tai palautetta vaan koko järjestelmän avoimuutta.Avoimuuden ulottuvuuksia o…
Mitä demokratian päivittäminen nykyaikaan pitää sisällään? Ns. e-demokratia ei tarkoita vain pöytäkirjoja netissä ja mahdollisuutta lähettää sähköisesti kansalaisaloitetta tai palautetta vaan koko järjestelmän avoimuutta.Avoimuuden ulottuvuuksia o…
Suomalainen tasa-arvo ei ole vielä valmis. Askeleita oikeaan suuntaan on otettu. Viimeisimpänä niistä iloitsen tasa-arvoisen avioliittolain etenemisestä. Suomessa on kuitenkin vielä sukupuolittuneita ja epätasa-arvoistavia rakenteita, joita pitää purkaa. Vihreä … Lue lisää
Koskiensuojelulaki on Suomen luonnonsuojelun merkittävimpiä saavutuksia, eikä sitä perintöä saa tuhota. Eräät puoluejohtajat, mukaan lukien Keskustan Juha Sipilä, ovat avoimesti liputtaneet Kollajan altaan rakentamisen puolesta. Takavuosikymmenten koskisotia ei kuitenkaan kannattaisi käydä uudestaan enää 2010-luvulla!
Suomessa on jäljellä enää kovin vähän vapaita koskia ja
virtavesiä. Keskustan energiapoliittisessa paperissa (joka löytyy eduskuntavaaliohjelman
linkin takaa kuten keppanalinjauskin aiemmin!) sanotaan, että ”säätövoimana erittäin
tärkeän vesivoiman lisärakentaminen on oltava mahdollista jo rakennetuissa vesistöissä”.
Keskustan linjaus rakennettujen vesistöjen
lisärakentamisesta voisi tarkoittaa käytännössä muun muassa Iijokea,
Ounasjokea, Vuotosta, Tornionjokea, Kitkaa, Oulankajokea, Vantaanjokea. Suomesta ei taida löytyä yhtään ainutta
vesistöä, jossa ei olisi jotain patoa, tekoallasta, voimalaa tai myllyä. Jopa Tenojoen
vesistössä on Norjan puolella pari voimalaa.
Eniten esillä ollut Kollaja tuottaisi vain hitusen Suomen
vesivoimasta ja sähköstä. Kyse on omistajien ahneudesta, jota on yritetty
naamioida tulvasuojelun kaavun alle. Voimayhtiöille on vieläpä maksettu veronmaksajien
pussista siitä hyvästä, ettei allasta rakenneta.
Vesivoima
on uusiutuvuudestaan huolimatta haitallista ekosysteemeille ja lajeille. Laajana
yhteistyönä on laadittu kansallinen kalatiestrategia, jolla tavoitellaan uhanalaisten
ja vaarantuneiden vaelluskalakantojemme elinvoimaisuuden vahvistamista.
Tarvittavien
toimenpiteiden kirjo on laaja, mutta toimivien kalateiden rakentaminen on kaikkein
keskeisin asia. Voimayhtiöt pitää tarvittaessa velvoittaa rakentamaan
kalatiet padottuihin jokiin ja elvyttämään vaelluskalakannat. Samalla voidaan
luopua nykyisten lupaehtojen mukaisista velvoiteistutuksista – ne on havaittu
verrattain tehottomiksi.
Erityisen ongelmallisia ovat vanhat voimalaluvat, jotka
ovat tällä hetkellä käytännössä ikuisia ja joissa ei aina ole kalavelvoitteita
lainkaan. Voimalaitosten vanhat luvat pitää säätää määräaikaisiksi, jolloin
viranomaisilla on mahdollisuus vaikuttaa niihin uusimisen yhteydessä.
Vaelluskalakantojen
hyvinvointi on välttämätöntä niin kalastuksen, matkailuelinkeinojen kuin
luonnon virkistyskäytönkin kannalta.
Toivottavasti
Juha Sipilä peruu Kollaja-kantansa yhtä jämerästi kuin keskioluen viemisen
Alkoon!
Koskiensuojelulaki on Suomen luonnonsuojelun merkittävimpiä saavutuksia, eikä sitä perintöä saa tuhota. Eräät puoluejohtajat, mukaan lukien Keskustan Juha Sipilä, ovat avoimesti liputtaneet Kollajan altaan rakentamisen puolesta. Takavuosikymmenten koskisotia ei kuitenkaan kannattaisi käydä uudestaan enää 2010-luvulla!
Suomessa on jäljellä enää kovin vähän vapaita koskia ja
virtavesiä. Keskustan energiapoliittisessa paperissa (joka löytyy eduskuntavaaliohjelman
linkin takaa kuten keppanalinjauskin aiemmin!) sanotaan, että ”säätövoimana erittäin
tärkeän vesivoiman lisärakentaminen on oltava mahdollista jo rakennetuissa vesistöissä”.
Keskustan linjaus rakennettujen vesistöjen
lisärakentamisesta voisi tarkoittaa käytännössä muun muassa Iijokea,
Ounasjokea, Vuotosta, Tornionjokea, Kitkaa, Oulankajokea, Vantaanjokea. Suomesta ei taida löytyä yhtään ainutta
vesistöä, jossa ei olisi jotain patoa, tekoallasta, voimalaa tai myllyä. Jopa Tenojoen
vesistössä on Norjan puolella pari voimalaa.
Eniten esillä ollut Kollaja tuottaisi vain hitusen Suomen
vesivoimasta ja sähköstä. Kyse on omistajien ahneudesta, jota on yritetty
naamioida tulvasuojelun kaavun alle. Voimayhtiöille on vieläpä maksettu veronmaksajien
pussista siitä hyvästä, ettei allasta rakenneta.
Vesivoima
on uusiutuvuudestaan huolimatta haitallista ekosysteemeille ja lajeille. Laajana
yhteistyönä on laadittu kansallinen kalatiestrategia, jolla tavoitellaan uhanalaisten
ja vaarantuneiden vaelluskalakantojemme elinvoimaisuuden vahvistamista.
Tarvittavien
toimenpiteiden kirjo on laaja, mutta toimivien kalateiden rakentaminen on kaikkein
keskeisin asia. Voimayhtiöt pitää tarvittaessa velvoittaa rakentamaan
kalatiet padottuihin jokiin ja elvyttämään vaelluskalakannat. Samalla voidaan
luopua nykyisten lupaehtojen mukaisista velvoiteistutuksista – ne on havaittu
verrattain tehottomiksi.
Erityisen ongelmallisia ovat vanhat voimalaluvat, jotka
ovat tällä hetkellä käytännössä ikuisia ja joissa ei aina ole kalavelvoitteita
lainkaan. Voimalaitosten vanhat luvat pitää säätää määräaikaisiksi, jolloin
viranomaisilla on mahdollisuus vaikuttaa niihin uusimisen yhteydessä.
Vaelluskalakantojen
hyvinvointi on välttämätöntä niin kalastuksen, matkailuelinkeinojen kuin
luonnon virkistyskäytönkin kannalta.
Toivottavasti
Juha Sipilä peruu Kollaja-kantansa yhtä jämerästi kuin keskioluen viemisen
Alkoon!