Sijoituksella Fennovoimaan ja sen omistusosuuden kasvattamisella on liian suuret taloudelliset riskit. Taloudellista riskiä lisää mm. kansainvälisten sähkömarkkinoiden hintakehitys, rakennusaikaisten kustannusten epävarmuus, ydinjätteen käsittelyn kust…
Sijoituksella Fennovoimaan ja sen omistusosuuden kasvattamisella on liian suuret taloudelliset riskit. Taloudellista riskiä lisää mm. kansainvälisten sähkömarkkinoiden hintakehitys, rakennusaikaisten kustannusten epävarmuus, ydinjätteen käsittelyn kust…
Kuka käyttää kirkollisverorahasi?
Seurakuntavaalien ehdokasasettelu päättyy maanantaina 15.9 klo 16.00. Marraskuussa pidettävissä vaaleissa valitaan ev.lut seurakuntiin yli 9000 luottamushenkilöä jotka päättävät seuraavat neljä vuotta seurakuntien rahankäytöstä ja käytännön linjauksista. … Lue lisää
Nyt pyydän apua joukkoistamisella.
Voisitteko kertoa, missä kaikissa Vantaan kouluissa ja päiväkodeissa on jouduttu tekemään kosteusremonttia pian suuren peruskorjauksen tai uudisrakentamisen jälkeen? Esim. muutaman vuoden päästä?
Liittyvätkö useimmat kosteusremontit juuri … Read more
Kanniston koulun sisäilmaillassa pää tuli kipeäksi ilmeisesti huonosta sisäilmasta. Opettajien oireet ovat taas alkaneet koulun alkaessa. Jos oireet jatkuvat, remonttimetodit tai/ja on remontin rajaus epäonnistunut. Nyt tulisi päättää, kuinka kauan ter…
Kanniston koulun sisäilmaillassa pää tuli kipeäksi ilmeisesti huonosta sisäilmasta. Opettajien oireet ovat taas alkaneet koulun alkaessa. Jos oireet jatkuvat, remonttimetodit tai/ja on remontin rajaus epäonnistunut. Nyt tulisi päättää, kuinka kauan ter…
Vanhassa tarinassa nahkatakin tekoprojekti kutistui liiviksi, tuluskukkaroksi ja lopulta napiksi. Metropolille oli vaarassa käydä juuri näin, mutta onneksi hallitus kykeni vihdoin päätöksiin budjettiriihessään.
Metropolihallintoa aletaan valmistella nyt pikavauhtia, koska tiimalasissa alkavat murut olla vähissä. Lakiehdotuksen pitäisi olla valmis syyskuun puolivälissä. Tällä aikataululla joudutaan tyytymään suppeampaan metropolihallintoon kuin mille olisi tarve. Tästä saamme kiittää kokoomusta: metropoli on ollut kokoomusministerien valmisteluvastuulla (Henna Virkkunen, nyttemmin Paula Risikko), ja he ovat olleet kovin haluttomia etenemään asiassa ripeästi. Kokoomuksen touhussa on ollut neliraajajarrutuksen piirteitä laajemminkin.
Hallituksen päätöksen mukaisesti metropolin vastuulle tulevat liikenteen, maankäytön sekä asumisen asiat ja metropolivaltuusto tullaan valitsemaan suorilla vaaleilla. Tarkempi tehtävien määrittely on vielä tekemättä, mutta metropoliin tulee mukaan vakiintuneet 14 kuntaa ja lisäksi Lohjalle sekä Porvoolle annetaan optio päästä mukaan.
Luultavasti tavalliselle ihmiselle näkyvin muutos tulee olemaan joukkoliikenteessä. HSL yhdistetään metropolihallintoon, jolloin liikennesuunnittelu, joukkoliikenteen operointi ja maankäytön metropolitasoinen suunnittelu ovat samassa talossa. Joukkoliikenteen palvelutaso tulee paranemaan. Helsingin seudun yhdyskuntarakenne on poikkeuksellisen hajautunut – liikennemäärät ovat runsaita ja toimivan joukkoliikenteen järjestäminen vaikeaa.
Kunnat ja kaupungit myös kilpailevat toisiaan vastaan hyvistä veronmaksajista ja pyrkivät hyljeksimään heikompia, mikä on vaarassa johtaa asuinalueiden voimakkaaseen eriytymiseen. Koko seudun kokonaisuudesta ei ole vastuussa kukaan eikä mikään. Tämä aiheuttaa tehottomuutta ja vaikeuttaa suunnittelua, asuntotuotannon ohjausta, kilpailukyvyn kehittämistä sekä kansainvälistä markkinointia. Helsingin metropolialue on kuitenkin Suomen veturi ja sen menestyminen koko maan etu. Nyt voimia kuluu turhaan keskinäiseen nahisteluun.
Ongelmat on tunnistettu jo aikapäivää sitten. Niihin on yritetty vastata tehostamalla yhteistyötä: perustamalla neuvottelukuntia ja yhteistyöelimiä sekä luomalla erilaisia sopimusjärjestelmiä. Seurauksena on entistäkin hajautuneempi päätöksenteko; alueella on hirmuinen liuta mitä erilaisimpia hallintohimmeleitä.
Kokoomuksen perusmantra on ollut, että ei pidä luoda uutta hallinnon tasoa. Tämä on outo ajatusharha: tuo hallinnon taso on tosiasiassa jo olemassa, sekavana, monimuotoisena ja epämääräisenä. Metropolihallinto kokoaa nuo himmelit yhden katon ja demokraattisen päätöksenteon alle. Tämä säästää myös kustannuksia.
Metropoli tulee varmasti jatkovuosina laajenemaan sekä tehtäviensä että alueensa osalta. Valmista ei tule kertaheitolla, ei varsinkaan tällaisella aikataululla. Mutta on erinomaista, että ensimmäinen, tärkein ja ratkaiseva askel otetaan nyt – enempiä viivyttelemättä!
Vanhassa tarinassa nahkatakin tekoprojekti kutistui liiviksi, tuluskukkaroksi ja lopulta napiksi. Metropolille oli vaarassa käydä juuri näin, mutta onneksi hallitus kykeni vihdoin päätöksiin budjettiriihessään.
Metropolihallintoa aletaan valmistella nyt pikavauhtia, koska tiimalasissa alkavat murut olla vähissä. Lakiehdotuksen pitäisi olla valmis syyskuun puolivälissä. Tällä aikataululla joudutaan tyytymään suppeampaan metropolihallintoon kuin mille olisi tarve. Tästä saamme kiittää kokoomusta: metropoli on ollut kokoomusministerien valmisteluvastuulla (Henna Virkkunen, nyttemmin Paula Risikko), ja he ovat olleet kovin haluttomia etenemään asiassa ripeästi. Kokoomuksen touhussa on ollut neliraajajarrutuksen piirteitä laajemminkin.
Hallituksen päätöksen mukaisesti metropolin vastuulle tulevat liikenteen, maankäytön sekä asumisen asiat ja metropolivaltuusto tullaan valitsemaan suorilla vaaleilla. Tarkempi tehtävien määrittely on vielä tekemättä, mutta metropoliin tulee mukaan vakiintuneet 14 kuntaa ja lisäksi Lohjalle sekä Porvoolle annetaan optio päästä mukaan.
Luultavasti tavalliselle ihmiselle näkyvin muutos tulee olemaan joukkoliikenteessä. HSL yhdistetään metropolihallintoon, jolloin liikennesuunnittelu, joukkoliikenteen operointi ja maankäytön metropolitasoinen suunnittelu ovat samassa talossa. Joukkoliikenteen palvelutaso tulee paranemaan. Helsingin seudun yhdyskuntarakenne on poikkeuksellisen hajautunut – liikennemäärät ovat runsaita ja toimivan joukkoliikenteen järjestäminen vaikeaa.
Kunnat ja kaupungit myös kilpailevat toisiaan vastaan hyvistä veronmaksajista ja pyrkivät hyljeksimään heikompia, mikä on vaarassa johtaa asuinalueiden voimakkaaseen eriytymiseen. Koko seudun kokonaisuudesta ei ole vastuussa kukaan eikä mikään. Tämä aiheuttaa tehottomuutta ja vaikeuttaa suunnittelua, asuntotuotannon ohjausta, kilpailukyvyn kehittämistä sekä kansainvälistä markkinointia. Helsingin metropolialue on kuitenkin Suomen veturi ja sen menestyminen koko maan etu. Nyt voimia kuluu turhaan keskinäiseen nahisteluun.
Ongelmat on tunnistettu jo aikapäivää sitten. Niihin on yritetty vastata tehostamalla yhteistyötä: perustamalla neuvottelukuntia ja yhteistyöelimiä sekä luomalla erilaisia sopimusjärjestelmiä. Seurauksena on entistäkin hajautuneempi päätöksenteko; alueella on hirmuinen liuta mitä erilaisimpia hallintohimmeleitä.
Kokoomuksen perusmantra on ollut, että ei pidä luoda uutta hallinnon tasoa. Tämä on outo ajatusharha: tuo hallinnon taso on tosiasiassa jo olemassa, sekavana, monimuotoisena ja epämääräisenä. Metropolihallinto kokoaa nuo himmelit yhden katon ja demokraattisen päätöksenteon alle. Tämä säästää myös kustannuksia.
Metropoli tulee varmasti jatkovuosina laajenemaan sekä tehtäviensä että alueensa osalta. Valmista ei tule kertaheitolla, ei varsinkaan tällaisella aikataululla. Mutta on erinomaista, että ensimmäinen, tärkein ja ratkaiseva askel otetaan nyt – enempiä viivyttelemättä!
Vanhassa tarinassa nahkatakin tekoprojekti kutistui liiviksi, tuluskukkaroksi ja lopulta napiksi. Metropolille oli vaarassa käydä juuri näin, mutta onneksi hallitus kykeni vihdoin päätöksiin budjettiriihessään.
Metropolihallintoa aletaan valmistella nyt pikavauhtia, koska tiimalasissa alkavat murut olla vähissä. Lakiehdotuksen pitäisi olla valmis syyskuun puolivälissä. Tällä aikataululla joudutaan tyytymään suppeampaan metropolihallintoon kuin mille olisi tarve. Tästä saamme kiittää kokoomusta: metropoli on ollut kokoomusministerien valmisteluvastuulla (Henna Virkkunen, nyttemmin Paula Risikko), ja he ovat olleet kovin haluttomia etenemään asiassa ripeästi. Kokoomuksen touhussa on ollut neliraajajarrutuksen piirteitä laajemminkin.
Hallituksen päätöksen mukaisesti metropolin vastuulle tulevat liikenteen, maankäytön sekä asumisen asiat ja metropolivaltuusto tullaan valitsemaan suorilla vaaleilla. Tarkempi tehtävien määrittely on vielä tekemättä, mutta metropoliin tulee mukaan vakiintuneet 14 kuntaa ja lisäksi Lohjalle sekä Porvoolle annetaan optio päästä mukaan.
Luultavasti tavalliselle ihmiselle näkyvin muutos tulee olemaan joukkoliikenteessä. HSL yhdistetään metropolihallintoon, jolloin liikennesuunnittelu, joukkoliikenteen operointi ja maankäytön metropolitasoinen suunnittelu ovat samassa talossa. Joukkoliikenteen palvelutaso tulee paranemaan. Helsingin seudun yhdyskuntarakenne on poikkeuksellisen hajautunut – liikennemäärät ovat runsaita ja toimivan joukkoliikenteen järjestäminen vaikeaa.
Kunnat ja kaupungit myös kilpailevat toisiaan vastaan hyvistä veronmaksajista ja pyrkivät hyljeksimään heikompia, mikä on vaarassa johtaa asuinalueiden voimakkaaseen eriytymiseen. Koko seudun kokonaisuudesta ei ole vastuussa kukaan eikä mikään. Tämä aiheuttaa tehottomuutta ja vaikeuttaa suunnittelua, asuntotuotannon ohjausta, kilpailukyvyn kehittämistä sekä kansainvälistä markkinointia. Helsingin metropolialue on kuitenkin Suomen veturi ja sen menestyminen koko maan etu. Nyt voimia kuluu turhaan keskinäiseen nahisteluun.
Ongelmat on tunnistettu jo aikapäivää sitten. Niihin on yritetty vastata tehostamalla yhteistyötä: perustamalla neuvottelukuntia ja yhteistyöelimiä sekä luomalla erilaisia sopimusjärjestelmiä. Seurauksena on entistäkin hajautuneempi päätöksenteko; alueella on hirmuinen liuta mitä erilaisimpia hallintohimmeleitä.
Kokoomuksen perusmantra on ollut, että ei pidä luoda uutta hallinnon tasoa. Tämä on outo ajatusharha: tuo hallinnon taso on tosiasiassa jo olemassa, sekavana, monimuotoisena ja epämääräisenä. Metropolihallinto kokoaa nuo himmelit yhden katon ja demokraattisen päätöksenteon alle. Tämä säästää myös kustannuksia.
Metropoli tulee varmasti jatkovuosina laajenemaan sekä tehtäviensä että alueensa osalta. Valmista ei tule kertaheitolla, ei varsinkaan tällaisella aikataululla. Mutta on erinomaista, että ensimmäinen, tärkein ja ratkaiseva askel otetaan nyt – enempiä viivyttelemättä!
Vanhassa tarinassa nahkatakin tekoprojekti kutistui liiviksi, tuluskukkaroksi ja lopulta napiksi. Metropolille oli vaarassa käydä juuri näin, mutta onneksi hallitus kykeni vihdoin päätöksiin budjettiriihessään.
Metropolihallintoa aletaan valmistella nyt pikavauhtia, koska tiimalasissa alkavat murut olla vähissä. Lakiehdotuksen pitäisi olla valmis syyskuun puolivälissä. Tällä aikataululla joudutaan tyytymään suppeampaan metropolihallintoon kuin mille olisi tarve. Tästä saamme kiittää kokoomusta: metropoli on ollut kokoomusministerien valmisteluvastuulla (Henna Virkkunen, nyttemmin Paula Risikko), ja he ovat olleet kovin haluttomia etenemään asiassa ripeästi. Kokoomuksen touhussa on ollut neliraajajarrutuksen piirteitä laajemminkin.
Hallituksen päätöksen mukaisesti metropolin vastuulle tulevat liikenteen, maankäytön sekä asumisen asiat ja metropolivaltuusto tullaan valitsemaan suorilla vaaleilla. Tarkempi tehtävien määrittely on vielä tekemättä, mutta metropoliin tulee mukaan vakiintuneet 14 kuntaa ja lisäksi Lohjalle sekä Porvoolle annetaan optio päästä mukaan.
Luultavasti tavalliselle ihmiselle näkyvin muutos tulee olemaan joukkoliikenteessä. HSL yhdistetään metropolihallintoon, jolloin liikennesuunnittelu, joukkoliikenteen operointi ja maankäytön metropolitasoinen suunnittelu ovat samassa talossa. Joukkoliikenteen palvelutaso tulee paranemaan. Helsingin seudun yhdyskuntarakenne on poikkeuksellisen hajautunut – liikennemäärät ovat runsaita ja toimivan joukkoliikenteen järjestäminen vaikeaa.
Kunnat ja kaupungit myös kilpailevat toisiaan vastaan hyvistä veronmaksajista ja pyrkivät hyljeksimään heikompia, mikä on vaarassa johtaa asuinalueiden voimakkaaseen eriytymiseen. Koko seudun kokonaisuudesta ei ole vastuussa kukaan eikä mikään. Tämä aiheuttaa tehottomuutta ja vaikeuttaa suunnittelua, asuntotuotannon ohjausta, kilpailukyvyn kehittämistä sekä kansainvälistä markkinointia. Helsingin metropolialue on kuitenkin Suomen veturi ja sen menestyminen koko maan etu. Nyt voimia kuluu turhaan keskinäiseen nahisteluun.
Ongelmat on tunnistettu jo aikapäivää sitten. Niihin on yritetty vastata tehostamalla yhteistyötä: perustamalla neuvottelukuntia ja yhteistyöelimiä sekä luomalla erilaisia sopimusjärjestelmiä. Seurauksena on entistäkin hajautuneempi päätöksenteko; alueella on hirmuinen liuta mitä erilaisimpia hallintohimmeleitä.
Kokoomuksen perusmantra on ollut, että ei pidä luoda uutta hallinnon tasoa. Tämä on outo ajatusharha: tuo hallinnon taso on tosiasiassa jo olemassa, sekavana, monimuotoisena ja epämääräisenä. Metropolihallinto kokoaa nuo himmelit yhden katon ja demokraattisen päätöksenteon alle. Tämä säästää myös kustannuksia.
Metropoli tulee varmasti jatkovuosina laajenemaan sekä tehtäviensä että alueensa osalta. Valmista ei tule kertaheitolla, ei varsinkaan tällaisella aikataululla. Mutta on erinomaista, että ensimmäinen, tärkein ja ratkaiseva askel otetaan nyt – enempiä viivyttelemättä!