Hyvien tekojen kaupunki
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi maanantaina vuosille 2013 – 2016 Vantaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman – HYVIS. Seuraavaksi suunnitelma lähetetään kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Suunnitelma koostuu viidestä ”hyvästä teosta”: hyvä terveys, yhdessä enemmän, […]
Kriittinen pyöräretki 14.5.
Pyöräretkellä tutustutaan pääradan varren baanoihin välillä Tikkurila-Korso. Osuus on mukana Helsingin seudun pääpyöräreittien tavoiteverkossa ja retkellä on tarkoitus tutustua reitin kehittämiskohteisiin. Kokoontuminen Heurekan kivipuiston kohdalla klo 17. Lähtö...Kansalaisaloitteille kunnon käsittely
Ensimmäinen uuden lainsäädännön mukainen kansalaisaloite on jätetty eduskunnalle. Nyt eduskunnasta kumpuaa oudonsävyistä keskustelua siitä, miten kansalaisaloitteita käsiteltäisiin.
Kansalaisaloite on meillä uudenlainen demokratian ja osallistumisen muoto. On mainio asia, että kansalaiset voivat vaikuttaa vaalien välillä; kerran neljässä vuodessa annettava ääni ei ole riittävä vaikuttamisen muoto nykyaikaisessa demokratiassa.
On tärkeää, että eduskunta antaa kansalaisten aktiivisuudelle arvoa. Kansalaisaloitteet on käsiteltävä asianmukaisella vakavuudella eri valiokunnissa ja sen jälkeen suuressa salissa että niihin voi ottaa kantaa koko eduskunta. Muussa tapauksessa syntyy maku, että kansalaisten aktiivisuus palkitaan kölin ali vetämisellä.
Kunnollinen, aito käsittely on ollut myös lainsäätäjän eli eduskunnan itsensä tarkoitus, sillä lain perusteluissa esitetään kansalaisaloitteen rinnastamista yli sadan kansanedustajan lakialoitteeseen. Eduskunnan pääsihteerin Seppo Tiitisen linjaus Hesarissa on hyvin outo, kun hän vähättelee lain perusteluiden merkitystä ja jopa väittää kirjausta ”varomattomaksi”.
Turkistarhauksen lopettamista vaativan aloitteen on allekirjoittanut noin 70 000 kansalaista. Nimien kerääminen ei ole mikään vähäinen ponnistus, ja noin suuri allekirjoitusten määrä osoittaa asian olevan kansalaisille tärkeä. Jo 50 000 äänellä valitaan keskimäärin noin neljä kansanedustajaa.
Niin tämä aloite kuin mahdolliset tulevat kansalaisaloitteetkin ansaitsevat asiallisen ja arvoisensa kohtelun eduskunnassa. Kansalaisaloite on uusi ja tärkeä demokraattinen väline, eikä sitä saa vesittää.
Kansalaisaloitteille kunnon käsittely
Ensimmäinen uuden lainsäädännön mukainen kansalaisaloite on jätetty eduskunnalle. Nyt eduskunnasta kumpuaa oudonsävyistä keskustelua siitä, miten kansalaisaloitteita käsiteltäisiin.
Kansalaisaloite on meillä uudenlainen demokratian ja osallistumisen muoto. On mainio asia, että kansalaiset voivat vaikuttaa vaalien välillä; kerran neljässä vuodessa annettava ääni ei ole riittävä vaikuttamisen muoto nykyaikaisessa demokratiassa.
On tärkeää, että eduskunta antaa kansalaisten aktiivisuudelle arvoa. Kansalaisaloitteet on käsiteltävä asianmukaisella vakavuudella eri valiokunnissa ja sen jälkeen suuressa salissa että niihin voi ottaa kantaa koko eduskunta. Muussa tapauksessa syntyy maku, että kansalaisten aktiivisuus palkitaan kölin ali vetämisellä.
Kunnollinen, aito käsittely on ollut myös lainsäätäjän eli eduskunnan itsensä tarkoitus, sillä lain perusteluissa esitetään kansalaisaloitteen rinnastamista yli sadan kansanedustajan lakialoitteeseen. Eduskunnan pääsihteerin Seppo Tiitisen linjaus Hesarissa on hyvin outo, kun hän vähättelee lain perusteluiden merkitystä ja jopa väittää kirjausta ”varomattomaksi”.
Turkistarhauksen lopettamista vaativan aloitteen on allekirjoittanut noin 70 000 kansalaista. Nimien kerääminen ei ole mikään vähäinen ponnistus, ja noin suuri allekirjoitusten määrä osoittaa asian olevan kansalaisille tärkeä. Jo 50 000 äänellä valitaan keskimäärin noin neljä kansanedustajaa.
Niin tämä aloite kuin mahdolliset tulevat kansalaisaloitteetkin ansaitsevat asiallisen ja arvoisensa kohtelun eduskunnassa. Kansalaisaloite on uusi ja tärkeä demokraattinen väline, eikä sitä saa vesittää.
Kansalaisaloitteille kunnon käsittely
Ensimmäinen uuden lainsäädännön mukainen kansalaisaloite on jätetty eduskunnalle. Nyt eduskunnasta kumpuaa oudonsävyistä keskustelua siitä, miten kansalaisaloitteita käsiteltäisiin.
Kansalaisaloite on meillä uudenlainen demokratian ja osallistumisen muoto. On mainio asia, että kansalaiset voivat vaikuttaa vaalien välillä; kerran neljässä vuodessa annettava ääni ei ole riittävä vaikuttamisen muoto nykyaikaisessa demokratiassa.
On tärkeää, että eduskunta antaa kansalaisten aktiivisuudelle arvoa. Kansalaisaloitteet on käsiteltävä asianmukaisella vakavuudella eri valiokunnissa ja sen jälkeen suuressa salissa että niihin voi ottaa kantaa koko eduskunta. Muussa tapauksessa syntyy maku, että kansalaisten aktiivisuus palkitaan kölin ali vetämisellä.
Kunnollinen, aito käsittely on ollut myös lainsäätäjän eli eduskunnan itsensä tarkoitus, sillä lain perusteluissa esitetään kansalaisaloitteen rinnastamista yli sadan kansanedustajan lakialoitteeseen. Eduskunnan pääsihteerin Seppo Tiitisen linjaus Hesarissa on hyvin outo, kun hän vähättelee lain perusteluiden merkitystä ja jopa väittää kirjausta ”varomattomaksi”.
Turkistarhauksen lopettamista vaativan aloitteen on allekirjoittanut noin 70 000 kansalaista. Nimien kerääminen ei ole mikään vähäinen ponnistus, ja noin suuri allekirjoitusten määrä osoittaa asian olevan kansalaisille tärkeä. Jo 50 000 äänellä valitaan keskimäärin noin neljä kansanedustajaa.
Niin tämä aloite kuin mahdolliset tulevat kansalaisaloitteetkin ansaitsevat asiallisen ja arvoisensa kohtelun eduskunnassa. Kansalaisaloite on uusi ja tärkeä demokraattinen väline, eikä sitä saa vesittää.
Kansalaisaloitteille kunnon käsittely
Ensimmäinen uuden lainsäädännön mukainen kansalaisaloite on jätetty eduskunnalle. Nyt eduskunnasta kumpuaa oudonsävyistä keskustelua siitä, miten kansalaisaloitteita käsiteltäisiin.
Kansalaisaloite on meillä uudenlainen demokratian ja osallistumisen muoto. On mainio asia, että kansalaiset voivat vaikuttaa vaalien välillä; kerran neljässä vuodessa annettava ääni ei ole riittävä vaikuttamisen muoto nykyaikaisessa demokratiassa.
On tärkeää, että eduskunta antaa kansalaisten aktiivisuudelle arvoa. Kansalaisaloitteet on käsiteltävä asianmukaisella vakavuudella eri valiokunnissa ja sen jälkeen suuressa salissa että niihin voi ottaa kantaa koko eduskunta. Muussa tapauksessa syntyy maku, että kansalaisten aktiivisuus palkitaan kölin ali vetämisellä.
Kunnollinen, aito käsittely on ollut myös lainsäätäjän eli eduskunnan itsensä tarkoitus, sillä lain perusteluissa esitetään kansalaisaloitteen rinnastamista yli sadan kansanedustajan lakialoitteeseen. Eduskunnan pääsihteerin Seppo Tiitisen linjaus Hesarissa on hyvin outo, kun hän vähättelee lain perusteluiden merkitystä ja jopa väittää kirjausta ”varomattomaksi”.
Turkistarhauksen lopettamista vaativan aloitteen on allekirjoittanut noin 70 000 kansalaista. Nimien kerääminen ei ole mikään vähäinen ponnistus, ja noin suuri allekirjoitusten määrä osoittaa asian olevan kansalaisille tärkeä. Jo 50 000 äänellä valitaan keskimäärin noin neljä kansanedustajaa.
Niin tämä aloite kuin mahdolliset tulevat kansalaisaloitteetkin ansaitsevat asiallisen ja arvoisensa kohtelun eduskunnassa. Kansalaisaloite on uusi ja tärkeä demokraattinen väline, eikä sitä saa vesittää.
Kansalaisaloitteille kunnon käsittely
Ensimmäinen uuden lainsäädännön mukainen kansalaisaloite on jätetty eduskunnalle. Nyt eduskunnasta kumpuaa oudonsävyistä keskustelua siitä, miten kansalaisaloitteita käsiteltäisiin.
Kansalaisaloite on meillä uudenlainen demokratian ja osallistumisen muoto. On mainio asia, että kansalaiset voivat vaikuttaa vaalien välillä; kerran neljässä vuodessa annettava ääni ei ole riittävä vaikuttamisen muoto nykyaikaisessa demokratiassa.
On tärkeää, että eduskunta antaa kansalaisten aktiivisuudelle arvoa. Kansalaisaloitteet on käsiteltävä asianmukaisella vakavuudella eri valiokunnissa ja sen jälkeen suuressa salissa että niihin voi ottaa kantaa koko eduskunta. Muussa tapauksessa syntyy maku, että kansalaisten aktiivisuus palkitaan kölin ali vetämisellä.
Kunnollinen, aito käsittely on ollut myös lainsäätäjän eli eduskunnan itsensä tarkoitus, sillä lain perusteluissa esitetään kansalaisaloitteen rinnastamista yli sadan kansanedustajan lakialoitteeseen. Eduskunnan pääsihteerin Seppo Tiitisen linjaus Hesarissa on hyvin outo, kun hän vähättelee lain perusteluiden merkitystä ja jopa väittää kirjausta ”varomattomaksi”.
Turkistarhauksen lopettamista vaativan aloitteen on allekirjoittanut noin 70 000 kansalaista. Nimien kerääminen ei ole mikään vähäinen ponnistus, ja noin suuri allekirjoitusten määrä osoittaa asian olevan kansalaisille tärkeä. Jo 50 000 äänellä valitaan keskimäärin noin neljä kansanedustajaa.
Niin tämä aloite kuin mahdolliset tulevat kansalaisaloitteetkin ansaitsevat asiallisen ja arvoisensa kohtelun eduskunnassa. Kansalaisaloite on uusi ja tärkeä demokraattinen väline, eikä sitä saa vesittää.
Kansalaisaloitteille kunnon käsittely
Ensimmäinen uuden lainsäädännön mukainen kansalaisaloite on jätetty eduskunnalle. Nyt eduskunnasta kumpuaa oudonsävyistä keskustelua siitä, miten kansalaisaloitteita käsiteltäisiin.
Kansalaisaloite on meillä uudenlainen demokratian ja osallistumisen muoto. On mainio asia, että kansalaiset voivat vaikuttaa vaalien välillä; kerran neljässä vuodessa annettava ääni ei ole riittävä vaikuttamisen muoto nykyaikaisessa demokratiassa.
On tärkeää, että eduskunta antaa kansalaisten aktiivisuudelle arvoa. Kansalaisaloitteet on käsiteltävä asianmukaisella vakavuudella eri valiokunnissa ja sen jälkeen suuressa salissa että niihin voi ottaa kantaa koko eduskunta. Muussa tapauksessa syntyy maku, että kansalaisten aktiivisuus palkitaan kölin ali vetämisellä.
Kunnollinen, aito käsittely on ollut myös lainsäätäjän eli eduskunnan itsensä tarkoitus, sillä lain perusteluissa esitetään kansalaisaloitteen rinnastamista yli sadan kansanedustajan lakialoitteeseen. Eduskunnan pääsihteerin Seppo Tiitisen linjaus Hesarissa on hyvin outo, kun hän vähättelee lain perusteluiden merkitystä ja jopa väittää kirjausta ”varomattomaksi”.
Turkistarhauksen lopettamista vaativan aloitteen on allekirjoittanut noin 70 000 kansalaista. Nimien kerääminen ei ole mikään vähäinen ponnistus, ja noin suuri allekirjoitusten määrä osoittaa asian olevan kansalaisille tärkeä. Jo 50 000 äänellä valitaan keskimäärin noin neljä kansanedustajaa.
Niin tämä aloite kuin mahdolliset tulevat kansalaisaloitteetkin ansaitsevat asiallisen ja arvoisensa kohtelun eduskunnassa. Kansalaisaloite on uusi ja tärkeä demokraattinen väline, eikä sitä saa vesittää.
Kansalaisaloitteille kunnon käsittely
Ensimmäinen uuden lainsäädännön mukainen kansalaisaloite on jätetty eduskunnalle. Nyt eduskunnasta kumpuaa oudonsävyistä keskustelua siitä, miten kansalaisaloitteita käsiteltäisiin.
Kansalaisaloite on meillä uudenlainen demokratian ja osallistumisen muoto. On mainio asia, että kansalaiset voivat vaikuttaa vaalien välillä; kerran neljässä vuodessa annettava ääni ei ole riittävä vaikuttamisen muoto nykyaikaisessa demokratiassa.
On tärkeää, että eduskunta antaa kansalaisten aktiivisuudelle arvoa. Kansalaisaloitteet on käsiteltävä asianmukaisella vakavuudella eri valiokunnissa ja sen jälkeen suuressa salissa että niihin voi ottaa kantaa koko eduskunta. Muussa tapauksessa syntyy maku, että kansalaisten aktiivisuus palkitaan kölin ali vetämisellä.
Kunnollinen, aito käsittely on ollut myös lainsäätäjän eli eduskunnan itsensä tarkoitus, sillä lain perusteluissa esitetään kansalaisaloitteen rinnastamista yli sadan kansanedustajan lakialoitteeseen. Eduskunnan pääsihteerin Seppo Tiitisen linjaus Hesarissa on hyvin outo, kun hän vähättelee lain perusteluiden merkitystä ja jopa väittää kirjausta ”varomattomaksi”.
Turkistarhauksen lopettamista vaativan aloitteen on allekirjoittanut noin 70 000 kansalaista. Nimien kerääminen ei ole mikään vähäinen ponnistus, ja noin suuri allekirjoitusten määrä osoittaa asian olevan kansalaisille tärkeä. Jo 50 000 äänellä valitaan keskimäärin noin neljä kansanedustajaa.
Niin tämä aloite kuin mahdolliset tulevat kansalaisaloitteetkin ansaitsevat asiallisen ja arvoisensa kohtelun eduskunnassa. Kansalaisaloite on uusi ja tärkeä demokraattinen väline, eikä sitä saa vesittää.