Talous kuntoon!
Talous kuntoon! – Vantaan taloustalkoiden 4 periaatetta Vantaan väkiluku kasvaa yli tuhannella asukkaalla vuodessa. Vauhti on kova. Kaupunki on viime vuosina joutunut ottamaan paljon velkaa rahoittaakseen kasvavan kaupungin […]
Todellinen kunnallisveroprosentti on laskenut
Kunnallisveroprosentin korotuksen vastuttajat käyttävät yhtenä argumenttina veronkorotuksen tuoman hyödyn nopeaa sulamista. Näin on todellisuudessa myös käynnyt, mutta hieman eri tavalla mitä korotuksen vastustajat ovat tarkoittaneet. Kunnallisverosta tehtävien vähennysten lisääntymisen myötä asukkaiden todellinen keskimääräinen veroprosentti (efektiivinen veroaste) on 2012 samalla tasolla kuin 2006. Näin siitä huolimatta, että veroprosenttia on välillä korotettu.
Toteutuneen veroasteen kehitys 2004 – 2012 käy ilmi Minun Vantaa sivuston ensimmäisestä infografista, jossa on käytetty lähteenä Kuntaliiton ja Tilastokeskuksen lisäksi Vantaan vuoden 2010 tilinpäätöstä ja vuoden 2012 talousarviota. Jatkossa pyrin tekemään uuden infografin kerran viikossa (alussa muutaman tiheämpäänkin) havainnollistamaan Vantaan kaupunkiin liittyviä tilastoja ja muita tietoja. Voit lähettää ideoita infografien kohteista osoitteella petteri@minunvantaa.fi.
Infografin latauslinkki löytyy lopusta.
Latauslinkki: http://infografi.minunvantaa.fi/verotulot011012.png
Todellinen kunnallisveroprosentti on laskenut
Kunnallisveroprosentin korotuksen vastuttajat käyttävät yhtenä argumenttina veronkorotuksen tuoman hyödyn nopeaa sulamista. Näin on todellisuudessa myös käynnyt, mutta hieman eri tavalla mitä korotuksen vastustajat ovat tarkoittaneet. Kunnallisverosta tehtävien vähennysten lisääntymisen myötä asukkaiden todellinen keskimääräinen veroprosentti (efektiivinen veroaste) on 2012 samalla tasolla kuin 2006. Näin siitä huolimatta, että veroprosenttia on välillä korotettu.
Toteutuneen veroasteen kehitys 2004 – 2012 käy ilmi Minun Vantaa sivuston ensimmäisestä infografista, jossa on käytetty lähteenä Kuntaliiton ja Tilastokeskuksen lisäksi Vantaan vuoden 2010 tilinpäätöstä ja vuoden 2012 talousarviota. Jatkossa pyrin tekemään uuden infografin kerran viikossa (alussa muutaman tiheämpäänkin) havainnollistamaan Vantaan kaupunkiin liittyviä tilastoja ja muita tietoja. Voit lähettää ideoita infografien kohteista osoitteella petteri@minunvantaa.fi.
Infografin latauslinkki löytyy lopusta.
Latauslinkki: http://infografi.minunvantaa.fi/verotulot011012.png
Dosentti: Hyvä veli -verkostot ovat kuntien tuho
Turun Sanomat 29.9.2012 nettisivut HANNE YLI-PARKAS Poliittiset virkanimitykset tuottavat kuntalaisille epäpäteviä virkamiehiä, joiden uskollisuus kallistuu enemmän puolueiden kuin kunnan asukkaiden puoleen. Kun kansalaisten sijaan kuunnellaan … Lue lisää
Verohinkua vai kreikkalaista suunnittelua
Julkaistu Vantaan Sanomissa 29.9.2012
Vantaan talous on kuralla, ja kuten Heikki Heinimäki sanoo (VS 22.9.2012) talouden tosiasioita ei voi kieltää tai muuttaa. Heinimäki puhuu kuitenkin veronkorotuksista ikään kuin niille olisi … Lue lisää
Lapset mukaan päätöksentekoon
Työhyvinvointitutkimuksissa yksi kaikkein tärkeimmistä työviihtyvyyteen vaikuttavista tekijöistä on se, kuinka paljon työntekijät kokevat voivansa vaikuttaa omaan työhönsä. Töissä viihtyminen on tärkeä asia: se vaikuttaa ihmisten elämänlaadun lisäksi myös työnteon tehokkuuteen ja tuloksiin.
Koulu on lasten työpaikka, mutta pääsääntöisesti koululaiset eivät voi vaikuttaa työpaikkansa asioihin juuri nimeksikään. Koulun asioista päätetään valtion tasolla, kuntien kouluvirastoissa sekä rehtorin ja opettajakunnan voimin. Koululaisia itseään tai oppilaskuntia kuullaan päätöksenteossa hyvin vähän.
Opetussuunnitelman perusteista kuuluukin päättää valtion tasolla, mutta koulun arjessa on paljon asioita, joiden ratkaisemiseen lasten pitäisi päästä osallistumaan paljon nykyistä enemmän. Selkeimpiä tapauksia ovat välitunti- ja ruokailukäytännöt, pihan, luokkien ja yhteisten tilojen kalusteet sekä järjestyssäännöt. Myös oppimismenetelmien valinnassa koululaisten näkemyksiä voidaan ottaa huomioon. Erilaiset kokeilut muun muassa pihavälineiden ja sisustuksien suunnittelusta yhdessä lasten kanssa ovat tuottaneet erinomaisia tuloksia.
Vastuuseen ja yhteisten asioiden hyvään hoitamiseen täytyy opetella. Kouluissa on erinomaiset mahdollisuudet kasvattaa lapsia vähin erin laajenevaan vastuuseen yhteisten asioiden ratkaisemisesta.
Suomen koulut ovat menestyneet erinomaisesti osaamista mittaavissa Pisa-tutkimuksissa, mutta kouluviihtyvyyttä vertailtaessa olemme painineet lähinnä rapasarjassa. Yksi selkeä syy tähän on se, että oppilaiden vaikutusmahdollisuudet koulunsa asioihin ovat vähäiset.
Heikkoon kouluviihtyvyyteen on syytä suhtautua vakavasti. Jos lapset ja nuoret kasvavat siihen, että työpaikalla on kurjaa ja epäviihtyisää, sama perusasenne saattaa seurata mukana pitkälle työelämään. Työnteko muodostaa ison osan ihmisen elämästä; työpaikkaviihtyvyys on jopa itseisarvo.
Yhteisiin asioihin vaikuttaminen lisää myös yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Jos jo koulussa totutaan vaikuttamiseen ja yhteisten asioiden vastuulliseen hoitamiseen, lapsista ja nuorista kasvaa aktiivisia kansalaisia.
Voidaan hyvin perustein olettaa, että tämä näkyy myöhemmin myös aktiivisena kansalaisuutena. Suomen alhaiset äänestyprosentit ovat uhka koko demokraattiselle järjestelmälle. Käytännöllinen, osallistava kasvatus vastuulliseen päätöksentekoon näkyy pitkällä tähtäimellä paremmin toimivana demokratiana. Avoin, osallisuutta korostava päätöksenteko on tärkeä arvo myös lasten ja nuorten kohdalla ja vahvistaa lisäksi yhteisöllisyyttä.
Opetusministerin olisikin hyvä käynnistää ohjelma, jolla kouluviihtyvyttä parannetaan erityisesti lisäämällä kaikkien koululaisten vaikutusmahdollisuuksia oman työpaikkansa asioihin.
Lapset mukaan päätöksentekoon
Työhyvinvointitutkimuksissa yksi kaikkein tärkeimmistä työviihtyvyyteen vaikuttavista tekijöistä on se, kuinka paljon työntekijät kokevat voivansa vaikuttaa omaan työhönsä. Töissä viihtyminen on tärkeä asia: se vaikuttaa ihmisten elämänlaadun lisäksi myös työnteon tehokkuuteen ja tuloksiin.
Koulu on lasten työpaikka, mutta pääsääntöisesti koululaiset eivät voi vaikuttaa työpaikkansa asioihin juuri nimeksikään. Koulun asioista päätetään valtion tasolla, kuntien kouluvirastoissa sekä rehtorin ja opettajakunnan voimin. Koululaisia itseään tai oppilaskuntia kuullaan päätöksenteossa hyvin vähän.
Opetussuunnitelman perusteista kuuluukin päättää valtion tasolla, mutta koulun arjessa on paljon asioita, joiden ratkaisemiseen lasten pitäisi päästä osallistumaan paljon nykyistä enemmän. Selkeimpiä tapauksia ovat välitunti- ja ruokailukäytännöt, pihan, luokkien ja yhteisten tilojen kalusteet sekä järjestyssäännöt. Myös oppimismenetelmien valinnassa koululaisten näkemyksiä voidaan ottaa huomioon. Erilaiset kokeilut muun muassa pihavälineiden ja sisustuksien suunnittelusta yhdessä lasten kanssa ovat tuottaneet erinomaisia tuloksia.
Vastuuseen ja yhteisten asioiden hyvään hoitamiseen täytyy opetella. Kouluissa on erinomaiset mahdollisuudet kasvattaa lapsia vähin erin laajenevaan vastuuseen yhteisten asioiden ratkaisemisesta.
Suomen koulut ovat menestyneet erinomaisesti osaamista mittaavissa Pisa-tutkimuksissa, mutta kouluviihtyvyyttä vertailtaessa olemme painineet lähinnä rapasarjassa. Yksi selkeä syy tähän on se, että oppilaiden vaikutusmahdollisuudet koulunsa asioihin ovat vähäiset.
Heikkoon kouluviihtyvyyteen on syytä suhtautua vakavasti. Jos lapset ja nuoret kasvavat siihen, että työpaikalla on kurjaa ja epäviihtyisää, sama perusasenne saattaa seurata mukana pitkälle työelämään. Työnteko muodostaa ison osan ihmisen elämästä; työpaikkaviihtyvyys on jopa itseisarvo.
Yhteisiin asioihin vaikuttaminen lisää myös yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Jos jo koulussa totutaan vaikuttamiseen ja yhteisten asioiden vastuulliseen hoitamiseen, lapsista ja nuorista kasvaa aktiivisia kansalaisia.
Voidaan hyvin perustein olettaa, että tämä näkyy myöhemmin myös aktiivisena kansalaisuutena. Suomen alhaiset äänestyprosentit ovat uhka koko demokraattiselle järjestelmälle. Käytännöllinen, osallistava kasvatus vastuulliseen päätöksentekoon näkyy pitkällä tähtäimellä paremmin toimivana demokratiana. Avoin, osallisuutta korostava päätöksenteko on tärkeä arvo myös lasten ja nuorten kohdalla ja vahvistaa lisäksi yhteisöllisyyttä.
Opetusministerin olisikin hyvä käynnistää ohjelma, jolla kouluviihtyvyttä parannetaan erityisesti lisäämällä kaikkien koululaisten vaikutusmahdollisuuksia oman työpaikkansa asioihin.
Lapset mukaan päätöksentekoon
Työhyvinvointitutkimuksissa yksi kaikkein tärkeimmistä työviihtyvyyteen vaikuttavista tekijöistä on se, kuinka paljon työntekijät kokevat voivansa vaikuttaa omaan työhönsä. Töissä viihtyminen on tärkeä asia: se vaikuttaa ihmisten eläm
Lapset mukaan päätöksentekoon
Työhyvinvointitutkimuksissa yksi kaikkein tärkeimmistä työviihtyvyyteen vaikuttavista tekijöistä on se, kuinka paljon työntekijät kokevat voivansa vaikuttaa omaan työhönsä. Töissä viihtyminen on tärkeä asia: se vaikuttaa ihmisten eläm
Lapset mukaan päätöksentekoon
Työhyvinvointitutkimuksissa yksi kaikkein tärkeimmistä työviihtyvyyteen vaikuttavista tekijöistä on se, kuinka paljon työntekijät kokevat voivansa vaikuttaa omaan työhönsä. Töissä viihtyminen on tärkeä asia: se vaikuttaa ihmisten eläm