Olen istunut vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunnassa tekemässä päätöksiä nyt runsaat kolme vuotta. Minkälaista se on ollut? On ehkä aika tehdä jotakin tilinpäätöstä.

Lautakuntatyö on ollut kiinnostava kurkistus kaupungin päätöksentekosysteemiin. Ymmärrän nyt paljon aiempaa paremmin, minkälaisen palapelin kautta päätökset syntyvät. Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunnassa käsitellään mm. Vantaan liikunta-, nuoriso-, kulttuuri-, työllisyys- ja monikulttuurisuusasiat. Se on hirvittävän iso paketti, kun ajatellaan, että lautakunta kokoontuu vain kerran kuukaudessa ja sen istunnon aikana tulisi tehdä kaikki näihin toimialueisiin liittyvät päätökset. Monissa muissa kaupungeissa paketti on jaettu useisiin, jopa neljään eri lautakuntaan. Vantaalla me yritämme hoitaa ne kaikki kerralla.

Tämä on yksi minua eniten turhauttanut seikka lautakuntatyössä. Kun jatkuvasti päättää laajoista asioista, joista ei tiedä tarpeeksi, on täysin virkamiesten tekemien esitysten ja esittelyjen varassa. En pidä kumileimasimena olemisesta. Toki työni kautta tiedän paljon tavallista enemmän lautakuntamme teemoista. Mutta totuus on, että käytännössä on mahdoton olla perillä kaikista päätettävistä asioista, kun niitä on niin paljon ja niin laajalta alueelta. Se vaatisi niin paljon perehtymistä, että päivät saisi työnteon sijaan kulutettua helposti siihen. 

Olen pohtinut, kuinka järjestelmää voisi kehittää. Pari ideaa voisin heittää. Lisäisin lautakuntiin ylimääräiset infotilaisuudet, joissa lautakuntien jäsenille kerrottaisiin ajankohtaisista muutoksista ja tulevista päätettävistä asioista kunnolla taustoja. Tämä lisäisi lautakuntien kustannuksia, mutta säästäisin rahat vähentämällä lautakuntien jäsenmääriä. Tämä myös helpottaisi lautakuntien keskustelua. Nykyisin jäseniä on 17. Siitä voisi hyvin napsaista 5-7 henkilöä pois. Toinen muutos: otetaan käyttöön ennakoivien vaikutusten arviointi. Tämä tarkoittaa, että virkamiehet esityksiä tehdessään esittelevät myös eri päätösvaihtoehtojen vaikutuksia. Se helpottaisi oleellisesti päätösten tekoa ja me lautakuntien jäsenet tietäisimme paljon paremmin mitä olemme päättämässä.

Nykyinen systeemi on välillä jopa demokratian irvikuva, kun vaaleilla valitut päättäjät eivät tiedä mitä ovat päättämässä, vaan valta on käytännössä asioita valmistelevilla virkamiehillä. Nykymenossa on vain toivottava, että meillä on asiansa osaavat virkamiehet.