Valtuustoaloite vähäpäästöisten ajoneuvojen hankkimiseksi kaupungin käyttöön
Me allekirjoittaneet esitämme, että kaupungin käyttöön hankitaan jatkossa ainoastaan vähäpäästöisiksi luokiteltavia ajoneuvoja.
Kaupungin käyttöön hankittavien henkilöautojen tulee olla joko maakaasu-, biokaasu- tai … Read more
Miljoona sähköautoa latautuisi Suomessa ongelmitta. Näin laskee Fortum arvioidessaan sähköautojen lataukseen tarvittavien lämmitystolppien käyttöä. Pääasiassa yöllä tapahtuva lataus ei vaikuttaisi sähköntuotannon tarpeeseen. Muissa pohjoismaissa ekoaut…
Joukkoliikenteen osuus kaikista matkoista on laskenut tasaisesti 70-luvulta lähtien. Se on ollut poliittinen valinta: Lipunhinnat ovat nousseet tasaisesti samalla kun palvelutasoa on karsittu.
Politiikka ei ole taloudellisesti järkevää. Kokonaiskuvan saamiseksi kaikki kustannukset tulisi ottaa mukaan tarkasteluun. Liikenteen tuottamien pienhiukkasten kustannukset terveysmenoihin ovat Suomen tasolla 1-2,9 miljardia euroa. Se painottuu YTV:n alueelle. Tämä tulisi huomioida päätettäessä joukkoliikenteen talousarviosta. Pihistykset bussilinjoissa luovat paljon suuremmat kulut terveyspuolelle, kuin liikennepuolella voitaisiin säästää.
Tämän lisäksi ruuhkautuminen lisääntyy, ja melutaso nousee. Ruuhkautumisen kustannukset taas näkyvät tieliikenteen investoinneissa: lisäkaistat, uudet väylät ja teiden kuluminen lisäävät kustannuspaineita.
Talousarvio laaditaan sirpaloituneena: eri toimialat ja kuntayhtymät tekevät kukin oman talousarvioesityksen kokonaiskuvaa katsomatta. Tällaiseen ei ole enää varaa. Joukkoliikenteen karsimisen kustannuksia tulee katsoa kokonaistalouden kannalta.
Sirpa Kauppinen
Kaupunginvaltuutettu, vihreät/>
Kun lentoyhtiö Finncomm ilmoitti lopettavansa lennot Poriin, Jyväskylään ja Seinäjoelle, alkoi jumalaton taivastelu ja valtiota on vaadittu maksamaan kannattamattomien yhteyksien tappiot. Kriisikokouksia onkin pistetty liikenneministeriössä pystyyn eikä kiveäkään varmaan jätetä kääntämättä, kun yhteyksien pelastamista mietitään. Demareiden Mikael Jungner on jopa vaatinut ulkopuolisen selvitysmiehen mukaantuloa, koska hänen mukaansa tilanne on äärimmäisen hankala ja yrityksille kertakaikkisen tuhoisa. […]
Selvityksessä on Helsingin virkamiesten kädenjälki, ja hallinnon sijaan se olisi voinut keskittyä enemmän kuntalaisten palvelujen laatuun ja saatavuuteen.
Ympäristön kannalta Helsingin ja Vantaan yhdistyminen ei ratkaise mitään. Oleelliset ilmasto-ongelmat ovat ratkaistavissa yhteistyöllä tai yhdistymisellä ympäryskuntien kanssa.
Seutulipun alentaminen sisäisen lipun tasolle riippuu tahdosta, ei organisaatiosta. Ympäryskunnissa kaupunkirakenne hajautuu ja sieltä tuleva työmatkaliikenne ei ole joukkoliikenteen parissa.
Fuusioilla on myös hintansa. Reaalitaloudellisesti ottaen yhdistyminen Helsingin kanssa voi pahimmillaan käydä Vantaalle raskaaksi: yritysfuusioissakin suurempi organisaatio määrää uuden hallintokulttuurin ja työtavat. Helsingin hallintomalli ja koko hallintokulttuuri ovat huomattavasti kalliimpia ja raskaampia kuin Vantaan
Organisaatiomuutokset vievät myös resursseja palvelujen tuottamiselta. Fuusiot, joita ei resursoida ja hallita, tulevat kalliiksi. Merkittävää taloudellista säästöä ei tällä yhdistymisellä edes virkamiesten mukaan saada. Sen sijaan yhteistyötä ja raja-aitojen kaatamista voi tehdä organisaatiorajoista huolimatta.
Juuri yhteistyössä pitäisi pistää töpinäksi tuli yhdistyminen tai ei: mm. joustava päiväkotien ja terveyskeskusten käyttö sekä seutulipun hinnan laskeminen kaupunkien sisäisen lipun tasolle tulee toteuttaa nopeasti. Organisaatioiden välinen yhteistyö ei saa jäädä odottamaan erilaisia hallintorakenteen päätöksiä.
Kuntataloudellisesti laskennallisesti tehokas yksikkö on 35 000 – 40 000 asukasta. Miten kansalaisten vaikuttaminen taataan paikallisiin asioihin? Katse tulee luoda kauas: kokonaiskuva tulevasta seudusta 50 tai 100 vuoden päästä auttaa hahmottamaan organisaation tarpeita ja rakenteita
Vain vertailu, jossa päästään tarkastelemaan eri vaihtoehtoja, kuten vain Helsingin ja Vantaan yhdistyminen, tai koko pääkaupunkiseudu yhdistymien tai yhdistymien myös ympäriyskuntiin antaa aitoja eväitä päätöksentekoon. Pelkkä hallintomallin kuvaus ei riitä – tulee arvioida mitä hyötyjä ja haittoja eri rakenteet tuovat käytännössä ihmisten arkeen.
/>