by Joel Linnainmäki | 29.10.2014 | Blogit
Olen syvästi pettynyt suomalaiseen politiikkaan. Lehtien pääkirjoituksissa vakuutellaan, että työpaikat palaisivat maailmalta Suomeen jos vain hallitus tekisi päätöksiä, sisällöstä riippumatta. Samalla on vakuuteltu, että opposition tehtävä on hallituksen esitysten haukkuminen sisällöstä riippumatta. Ei se näin mene, tai ei ainakaan pitäisi mennä. Huonoja päätöksiä ei kannata tehdä vain muistuttaakseen maailmaa olemassaolostaan. Koko Suomea koskevat päätökset […]
by Juhis Ranta | 31.5.2011 | Blogit
Saksan hallitus on esittänyt, että valtio luopuisi kokonaan ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä. Vastuullisen ilmasto- ja energiapolitiikan pääviholliset riensivät heti lausumaan ilmastopolitiikan murentumisesta. (http://www.greenpeace.org/finland/fi/ajankohtaista/blogi/ydinvoimamiehet-shokissa/blog/35054)
Itse näen, että Eurooppa ja maailma saa vihdoin esimerkin siitä, kuinka voidaan tehdä vastuullista energia- ja ilmastopolitiikkaa. Ydinvoimasta voidaan luopua ja uusiutuvien määrää lisätä. Saksa on saanut luotua vuoden 2004 jälkeen uusiutuvan energian alalle n. 200 000 uutta työpaikkaa. Suomi on kummallinen kummajainen, joka edelleen Fukushimankin jälkeen rakentaa energiapolitiikkansa ydinvoiman varaan.
Ydinvoimaa puolustellaan sillä, että ilman sitä joutuisimme käyttämään kivihiiltä, joka on saastuttavaa. Myöskään ydinvoima ei ole ympäristöystävällistä eikä päästötöntä. Uraanin louhinta, kuljetus, rikastus, loppusijoitus ja säilöminen kaikissa vaiheissa on todella riskialtista ja kallista. Lisäksi ydinvoimalla on yhteyksiä ydinaseisiin. Kivihiili ja ydinvoima ei ole joko-tai valinta. Molemmista pitää päästä eroon, eikä kumpaakaan tule rakentaa lisää.
Yksi olennaisimmista pointeista ydinvoimaa vastaan on myös sen joustamattomuus. Ydinvoima ei kannusta energiansäästöön eikä energiaverkon kehittämiseen. Tarvitsemme älykkään sähköverkon ja hajautettua uusiutuvien energiamuotojen tuotantoa. Yksityisten ihmisten pitää pystyä myymään aktiivitalojensa tuottama sähkö verkkoon, jos he eivät ole itse sitä tarvinneet. Ydinvoima joko jyllää täysillä tai ei tuota mitään, se vaatii jatkuvaa kulutusta täydellä teholla.
Olennaisin on kuitenkin varovaisuusperiaate. Riski ydinonnettomuuden tapahtumiseen on ehkä pieni, mutta jos jotain tapahtuu, voivat seuraukset olla valtavat. Ydinvoiman tuotannosta aiheutuu myös aina luonnolle peruuttamatonta haittaa ja vielä enemmän, jos sattuu onnettomuus. En halua ottaa sitä riskiä, luonto on kärsinyt jo tarpeeksi.
Saksa on hyvä esimerkki siitä, että vastuullista energiapolitiikkaa voidaan tehdä, jos niin halutaan. Saksa on yksi maailman johtavia aurinkoenergian tuottajia, vaikka siellä ei aurinko paista paljoa enempää kuin Iso-Britanniassa. Uusiutuvien tuotantoa ja kehitystä voidaan lisätä ja uusiutumattomien tuotantoa vähentää, jos niin haluamme. Tässä asiassa ei ole pakkoja, paitsi ilmastonmuutos ja kuudes sukupuuttoaalto. Ydinvoimalla tai kivihiilellä ei voida taistella kumpaakaan vastaan.
Tärkeämpää kuin se, millä energiaa tuotetaan on kuitenkin se, mihin sitä käytetään. Voisimme käyttää energiaa huomattavasti nykyistä tehokkaammin ja säästää sähköä. Voisimme luopua turhasta teollisuudesta ja tavaroista, joita kukaan ei tarvitse. Voisimme myös tehdä tarvittavista kulutushyödykkeistä kestäviä, eikä tarkoituksella suunnitella lyhyttä käyttöikää. Kun energiaa käytetään oikein ja vähemmän, poistuu paineet tuotannon kasvattamiseen.
(Kuva: Juha Kovanen)
Tässä vielä vähän Hässäkkää
by Juhis Ranta | 31.5.2011 | Blogit
Saksan hallitus on esittänyt, että valtio luopuisi kokonaan ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä. Vastuullisen ilmasto- ja energiapolitiikan pääviholliset riensivät heti lausumaan ilmastopolitiikan murentumisesta. (http://www.greenpeace.org/finland/fi/ajankohtaista/blogi/ydinvoimamiehet-shokissa/blog/35054)
Itse näen, että Eurooppa ja maailma saa vihdoin esimerkin siitä, kuinka voidaan tehdä vastuullista energia- ja ilmastopolitiikkaa. Ydinvoimasta voidaan luopua ja uusiutuvien määrää lisätä. Saksa on saanut luotua vuoden 2004 jälkeen uusiutuvan energian alalle n. 200 000 uutta työpaikkaa. Suomi on kummallinen kummajainen, joka edelleen Fukushimankin jälkeen rakentaa energiapolitiikkansa ydinvoiman varaan.
Ydinvoimaa puolustellaan sillä, että ilman sitä joutuisimme käyttämään kivihiiltä, joka on saastuttavaa. Myöskään ydinvoima ei ole ympäristöystävällistä eikä päästötöntä. Uraanin louhinta, kuljetus, rikastus, loppusijoitus ja säilöminen kaikissa vaiheissa on todella riskialtista ja kallista. Lisäksi ydinvoimalla on yhteyksiä ydinaseisiin. Kivihiili ja ydinvoima ei ole joko-tai valinta. Molemmista pitää päästä eroon, eikä kumpaakaan tule rakentaa lisää.
Yksi olennaisimmista pointeista ydinvoimaa vastaan on myös sen joustamattomuus. Ydinvoima ei kannusta energiansäästöön eikä energiaverkon kehittämiseen. Tarvitsemme älykkään sähköverkon ja hajautettua uusiutuvien energiamuotojen tuotantoa. Yksityisten ihmisten pitää pystyä myymään aktiivitalojensa tuottama sähkö verkkoon, jos he eivät ole itse sitä tarvinneet. Ydinvoima joko jyllää täysillä tai ei tuota mitään, se vaatii jatkuvaa kulutusta täydellä teholla.
Olennaisin on kuitenkin varovaisuusperiaate. Riski ydinonnettomuuden tapahtumiseen on ehkä pieni, mutta jos jotain tapahtuu, voivat seuraukset olla valtavat. Ydinvoiman tuotannosta aiheutuu myös aina luonnolle peruuttamatonta haittaa ja vielä enemmän, jos sattuu onnettomuus. En halua ottaa sitä riskiä, luonto on kärsinyt jo tarpeeksi.
Saksa on hyvä esimerkki siitä, että vastuullista energiapolitiikkaa voidaan tehdä, jos niin halutaan. Saksa on yksi maailman johtavia aurinkoenergian tuottajia, vaikka siellä ei aurinko paista paljoa enempää kuin Iso-Britanniassa. Uusiutuvien tuotantoa ja kehitystä voidaan lisätä ja uusiutumattomien tuotantoa vähentää, jos niin haluamme. Tässä asiassa ei ole pakkoja, paitsi ilmastonmuutos ja kuudes sukupuuttoaalto. Ydinvoimalla tai kivihiilellä ei voida taistella kumpaakaan vastaan.
Tärkeämpää kuin se, millä energiaa tuotetaan on kuitenkin se, mihin sitä käytetään. Voisimme käyttää energiaa huomattavasti nykyistä tehokkaammin ja säästää sähköä. Voisimme luopua turhasta teollisuudesta ja tavaroista, joita kukaan ei tarvitse. Voisimme myös tehdä tarvittavista kulutushyödykkeistä kestäviä, eikä tarkoituksella suunnitella lyhyttä käyttöikää. Kun energiaa käytetään oikein ja vähemmän, poistuu paineet tuotannon kasvattamiseen.
(Kuva: Juha Kovanen)
Tässä vielä vähän Hässäkkää
by Vaula Norrena | 7.11.2008 | Blogit
Peruskoulujen kieliohjelma pantiin jäihin Vantaan opetuslautakunnassa. Tarkoitus oli, että mm. valinnaisen A-kielen (ranska, ruotsi, saksa, venäjä) ryhmät syntyisivät 14:llä oppilaalla, kun nyt tarvitaan 18 oppilasta. Näin peruskouluihin…
