by Juhis Ranta | 2.10.2013 | Blogit
ViNO on ottanut kantaa, että ylioppilaskirjoituksia ei tarvita. Olen aivan samaa mieltä. Suomen hallitus aikoo kasvattaa ylioppilastutkinnon painoarvoa korkeakouluihin pääsemisessä. Tämä tie on huolestuttava.
Jos ajatellaan vaikkapa ammattikoulun ja lukion asemaa, niin lukioista on jo nyt huomattavasti helpompi ponnistaa korkeakouluihin. Moni on saattanut mennä ammattikouluun siinä uskossa, että saa sieltä itselleen mieluisan ammatin. Nuori ihminen kuitenkin kasvaa ja mielipitet saattavat muuttua rajustikin kolmen vuoden aikana. Kiinnostus korkeakouluun hakemiseen voi olla suurempi kuin aloittaessa opinnot.
Parasta opiskelija-ainesta ei saada tuijottamalla yleissivistävän koulutuksen arvosanoja, vaan alakohtaisissa pääsykokeisa, missä mitataan soveltuvuutta, kiinnostusta ja alan kannalta olennaisia tietoja ja taitoja. Tällaisia asioita ei välttämättä opita lukiosta tai ylioppilaskirjoituksia varten luetuista kirjoista. Niitä voi oppia tekemällä vapaaehtoistyötä, palkkatyötä tai monien alojen kohdalla käymällä perustutkinnon ammatillisessa koulutuksessa. Paljon voi oppia myös kirjastossa itse opiskelemalla.
Olen kuullut monien puolustavan ylioppilaskirjoituksia vertailukelpoisuudella. Tälläkin hetkellä on kuitenkin jo olemassa myös valtakunnallisia kokeita, joilla mitataan opiskelijoiden tasoa erilaisissa aineissa. Mihin tässä enää ylioppilaskirjoitusta tarvitaan?
Mielestäni myöskään nostalgia ja se että suvussa on ollut perinteenä, että kaikki kirjoittaa ylioppilaaksi ei ole riittävä peruste säilyttämään ylioppilaskirjoituksia. Sen jälkeen kun on opiskelupaikka korkeakoulussa tai työpaikka, niin ylioppilastodistuksella ei ole juurikaan painoarvoa.
Ylioppilaskirjoituksiin lukemisen sijaan lukioissa voitaisiin tehdä jotain hyödyllistä. Paljon on ollut esillä se, että lukiolaisilla ei ole työelämän kokemusta tarpeeksi, joten työharjoittelu voisi olla paikallaan tai sitten lukioille voisi kehittää erilaisen, omaa kiinnostusta ja tiedonhakutaitoa kehittävän loppukokeen. ViNO esittää, että aikaa voisi käyttää pääsykokeisiin lukemalla, tämäkään ei ole huono vaihtoehto.
by Juhis Ranta | 18.9.2013 | Blogit
*Teksti julkaistu Vantaan Vihreiden jäsenviestissä 18.9.2013*
Puheenjohtajan tervehdys: Tekojen syksy
Lehdet kellastuvat ja maa puskee sieniä. Illat pimenevät ja päällystakki kaivetaan kaapista. Syksy saapuu ja seuraavan kesän odotus alkaa.
Syksy on vuoden vaihteen ohella aikaa, jolloin aloitetaan uusia asioita ja suunnitellaan tulevaa. Ihmiset aloittavat uusia harrastuksia, uudet oppilaat ja opiskelijat aloittavat koulun. Mutta eivät kaikki.
Ajatellaanpa nuorta, jolla ei ole opiskelupaikkaa, työpaikkaa tai mitään muutakaan paikkaa. Mihin hän menee? Mikäli hänellä on kavereita, he saattavat mennä kouluun ja viettää päivänsä siellä. Hän nukkuu pitkään ja viettää aikaansa ties missä. Terveys prakaa, mikään ei kiinnosta, pahalta tuntuu.
Olin 30.8. juontajana Osallistuvat Nuoret 2013 ry:n järjestämässä Etsintä-seminaarissa. Seminaarin tarkoitus oli syrjäyttää syrjäytyminen, päästää nuoret ääneen ja katsoa tilastojen tuolle puolen. Seminaarissa kuultiin sitä elämää, mitä nuoret erilaisten ongelmiensa mm. päihteiden, mielenterveyden ja asunnottomuuden kanssa elävät. Nämä nuoret ovat oikeita ihmisiä, eivät tilastoja ja numeroita.
Seminaarissa puhuttiin myös Vantaasta useaan otteeseen mm. Petra –hanke nousi toimivana esimerkkinä esiin. Olennaisinta oli kuitenkin, se, että tarvitsemme tekoja ja vakiintuneita toimintatapoja. Suomi on täynnä projekteja ja hankkeita, joita rahoitetaan projekti- ja hankerahoilla. Ottakaamme näissä löydetty hyvät käytännöt ja tehkäämme niistä vakituista toimintaa.
Nämä vakiintuneet toimintatavat ovat poliitikoistamme kiinni. Vihreät voivat olla ajamassa parempaa nuorisotyötä. Voimme myötävaikuttaa siihen, että Petrasta tule käytäntö, ei vain hanke. Voimme rakentaa sellaista kaupunkia, missä ihmiset viihtyvät ja voivat hyvin. Tähän tarvitaan tekoja.
Itse päätin alkaa purkaa stressiäni ja erosin opiskelijakuntani hallituksesta ja nyt yritän saada jäljessä laahaavia opintoja takaisin raiteilleen. Nämä ovat olleet kaksi asiaa, jotka ovat minua estäneet tekemästä joitain muita hyviä tekoja. Mitä sinä voisit tehdä?
Hyvää syksyä!
by Juhis Ranta | 26.8.2013 | Blogit
Kiitos puheenjohtaja!
Olen iloinen, että Kaupunki on ottanut asiakseen edistää
kaupunkilaisten osallisuutta.
Ohjelmassa mainitaan, että ”Vantaalla voidaan kokeilla myös
osallistuvaa budjetointia”.Toivon, että tämä kirjaus ei jäisi pelkäksi korulauseeksi,
vaan osallistuvan budjetoinnin kokeilu toteutuisi jo lähivuosina.
Osallistuvasta budjetoinnista on erilaisia esimerkkejä ympärimaailman,
joista lähimmät löytyy Helsingistä, missä tälläkin hetkellä on menossa
osallistuvan budjetoinnin hanke nuorisotoimen alla.
Vantaan ei ole syytä jättäytyä pois tästä demokratian rakkaudenjunasta.
Ohjelmaa ja sen toteutumista on myös arvioitava kriittisesti ja tarvittaessa muuttaa toimintatapoja
mikäli se on tarkoituksenmukaista.
Kiitos!
by Juhis Ranta | 11.3.2013 | Blogit
Tänään on astunut voimaan EU:n laajuinen kosmetiikan eläinkoekielto. Eläinoikeusjärjestöt ovat jo vuosikausia ajaneet eläinkokeiden kieltämistä erityisesti kosmetiikkatuotteissa, joten kyseessä on merkittävä voitto. (Animalian jutun aiheesta voi lukea täältä.)
Päätös tulee vähentämään todella paljon eläinten kärsimystä EU:n alueella, mutta se ei poista sitä edes kosmetiikka teollisuuden osalta kokonaan. Toistaiseksi valvonta on ollut liian heikkoa. Eläinten suojelun osalta voi valvonnan puutteellisuuden huomata kun katsoo vaikkapa suomalaista eläintuotantoa. Jatkuvasti paljastuu rikkeitä jo valmiiksi puutteellisen lainsäädännön noudattamisen suhteen. Rikkeiden paljastamisessa ovat auttaneen aktivistien tuotantotiloilta salaa kuvattu materiaali.
Toivonkin, että tänään voimaan astuneen päätöksen myötä myös valvontaa tiukennetaan ja yritykset tuntevat oman vastuunsa eläinten hyvinvoinnin parantamisessa.
Toinen lähiaikojen iloinen uutinen on turkistarhauksen kieltoa vaativan kansalaisaloitteen luovutus eduskunnalle. On aivan järjetöntä, että vielä 2000 luvulla harjoitetaan näin brutaalia elinkeinoa mukamas sivistyneessä valtiossa. Toivon, että eduskunta päättää oikein, mutta todennäköisesti iso osa kansanedustajista tulee pyyhkimään perseensä tällä aloitteella.
Eläinten hyvinvointi on yhä useammalle tärkeä aihe ja on hyvä, vaikkakin surullinen asia, että vääryydet paljastuvat. Ympäri maailmaa on vielä paljon tekemistä, mutta muistakaamme iloita näistä pienistä aika-ajoin saavutettavista voitoista.
by Juhis Ranta | 9.2.2013 | Blogit
Olen tässä jo pidemmän aikaa miettinyt, että mistä kirjoittaisin seuraavan blogin. Useampi aihe on pyörinyt mielessä, mutta mistään en ole saanut sellaista otetta, että olisi oikeasti päässyt kirjoittamiseen asti. Toisaalta on myös ollut erilaisia kiireitä opiskelijakuntahommien ja Vantaan Vihreiden puheenjohtajuuden kautta.
Nyt olen myös pitkästä aikaa palannut koulunpenkille. Olen suorittamassa menetelmäopintoja sekä englannin ykköskurssia. Edellisestä kerrasta on niin pitkä aika, että tässä on tiettyä uutuudenviehätystä.
Menetelmäopinnoissa olemme mukana mielenkiintoisessa projektissa. Helsingin kaupunki, nimittäin pilotoi osallistavan budjetoinnin mallia nuorten vapaa-aikaan liittyen. Pilotti kohdistetaan Haaga-Kaarelan sekä kaakkoisen alueen nuoriin. HUMAKin tehtävänä on tehdä esiselvitystä aiheesta.
Ideana on siis se, että otetaan tietty osa budjetista jonka käytöstä alueen nuoret itse saavat päättää. vastaavia kokeiluja ja malleja on jo käytössä maailmalla. Tässä tapauksessa rahamäärä on 50 000 euroa ja se koskee nimenomaan nuorten vapaa-ajan toimintaa. Kevään aikana on tarkoitus päättää, että millä tavalla osallistaminen budjetin rakentamiseen toteutetaan. Koska kyseessä on nuorten vapaa-aika, niin nuorilla itsellään on hyvin suuri rooli kokeilussa. Esiselvityksen pohjalta myös mietitään mahdollisia ikärajoja.
Suomessa meillä on käytössä edustuksellinen demokratia, mutta tämän tyyppisiä suoran vaikuttamisen malleja tulisi ottaa laajemmalti käyttöön. Nämä voisivat palvella aivan loistavasti lähidemokratian ja vaikkapa juuri nuorten äänen kuulemisen tavoitteita.
Itse toimin tällä hetkellä Vantaan kunnallispolitiikassa (varavaltuutettuna, ympäristölautakunnassa sekä Vantaan Vihreiden puheenjohtajana), joten olisin hyvin iloinen, mikäli Vantaalla kokeiltaisiin samanlaista mallia. Pohjana voisi olla vaikkapa nykyinen aluetoimikuntamalli, mutta osallistamisen täytyy tapahtua laajemmin.
Radikaalein muutos tässä on ajatuksen tasolla. Normaalisti budjetointi on ylhäältä johdettua ja palvelut toteutuvat käyttäjille sen mukaan, miten joku päättäjä on määrännyt. Tässä mallissa osan budjetista pääsee päättämään itse palveluiden käyttäjä, jolloin budjetointi tapahtuu alhaalta ylöspäin. Konkreettiset vaikutukset nähdään vasta sitten, kun tätä on kokeiltu tarpeeksi, mutta asukkaat saavat ainakin osallisuuden kokemuksen, mikä ei ole pelkästään kokemus vaan myös todellista osallistumista ja aitoa vaikuttamista.
Tästäkin aiheesta kuullaan varmaan lisää tämän kevään ja koko vuoden aikana, mutta nyt on ainakin tyhjän paperin kammoa hälvennetty kirjoitustauon jälkeen.
