Tämä on kyllä häpeä. Vantaalla on lukiopaikkoja vain 52%:lle ikäluokasta, vaikka 60%:lle pitäisi olla, kuten kaikissa itseään kunnioittavissa kaupungeissa on. Jotta pääsisimme tuohon 60 %:iin, meidän pitää taikoa 1300 lukiopaikkaa lisää vuoteen 2026 me…
Vaalit on käyty ja tulokset annettu. Vihreiden ahkera työ asukkaiden hyväksi palkittiin tällä kertaa 9 paikalla Vantaan valtuustossa, se on kolme paikkaa vähemmän kuin neljä vuotta sitten. Äänestysaktiivisuus Vantaalla romahti 48,4 prosenttiin. Sen huo…
*Teksti julkaistu Vantaan Vihreiden jäsenviestissä 18.9.2013*
Puheenjohtajan tervehdys: Tekojen syksy
Lehdet kellastuvat ja maa puskee sieniä. Illat pimenevät ja päällystakki kaivetaan kaapista. Syksy saapuu ja seuraavan kesän odotus alkaa.
Syksy on vuoden vaihteen ohella aikaa, jolloin aloitetaan uusia asioita ja suunnitellaan tulevaa. Ihmiset aloittavat uusia harrastuksia, uudet oppilaat ja opiskelijat aloittavat koulun. Mutta eivät kaikki.
Ajatellaanpa nuorta, jolla ei ole opiskelupaikkaa, työpaikkaa tai mitään muutakaan paikkaa. Mihin hän menee? Mikäli hänellä on kavereita, he saattavat mennä kouluun ja viettää päivänsä siellä. Hän nukkuu pitkään ja viettää aikaansa ties missä. Terveys prakaa, mikään ei kiinnosta, pahalta tuntuu.
Olin 30.8. juontajana Osallistuvat Nuoret 2013 ry:n järjestämässä Etsintä-seminaarissa. Seminaarin tarkoitus oli syrjäyttää syrjäytyminen, päästää nuoret ääneen ja katsoa tilastojen tuolle puolen. Seminaarissa kuultiin sitä elämää, mitä nuoret erilaisten ongelmiensa mm. päihteiden, mielenterveyden ja asunnottomuuden kanssa elävät. Nämä nuoret ovat oikeita ihmisiä, eivät tilastoja ja numeroita.
Seminaarissa puhuttiin myös Vantaasta useaan otteeseen mm. Petra –hanke nousi toimivana esimerkkinä esiin. Olennaisinta oli kuitenkin, se, että tarvitsemme tekoja ja vakiintuneita toimintatapoja. Suomi on täynnä projekteja ja hankkeita, joita rahoitetaan projekti- ja hankerahoilla. Ottakaamme näissä löydetty hyvät käytännöt ja tehkäämme niistä vakituista toimintaa.
Nämä vakiintuneet toimintatavat ovat poliitikoistamme kiinni. Vihreät voivat olla ajamassa parempaa nuorisotyötä. Voimme myötävaikuttaa siihen, että Petrasta tule käytäntö, ei vain hanke. Voimme rakentaa sellaista kaupunkia, missä ihmiset viihtyvät ja voivat hyvin. Tähän tarvitaan tekoja.
Itse päätin alkaa purkaa stressiäni ja erosin opiskelijakuntani hallituksesta ja nyt yritän saada jäljessä laahaavia opintoja takaisin raiteilleen. Nämä ovat olleet kaksi asiaa, jotka ovat minua estäneet tekemästä joitain muita hyviä tekoja. Mitä sinä voisit tehdä?
Hyvää syksyä!
Olen tässä jo pidemmän aikaa miettinyt, että mistä kirjoittaisin seuraavan blogin. Useampi aihe on pyörinyt mielessä, mutta mistään en ole saanut sellaista otetta, että olisi oikeasti päässyt kirjoittamiseen asti. Toisaalta on myös ollut erilaisia kiireitä opiskelijakuntahommien ja Vantaan Vihreiden puheenjohtajuuden kautta.
Nyt olen myös pitkästä aikaa palannut koulunpenkille. Olen suorittamassa menetelmäopintoja sekä englannin ykköskurssia. Edellisestä kerrasta on niin pitkä aika, että tässä on tiettyä uutuudenviehätystä.
Menetelmäopinnoissa olemme mukana mielenkiintoisessa projektissa. Helsingin kaupunki, nimittäin pilotoi osallistavan budjetoinnin mallia nuorten vapaa-aikaan liittyen. Pilotti kohdistetaan Haaga-Kaarelan sekä kaakkoisen alueen nuoriin. HUMAKin tehtävänä on tehdä esiselvitystä aiheesta.
Ideana on siis se, että otetaan tietty osa budjetista jonka käytöstä alueen nuoret itse saavat päättää. vastaavia kokeiluja ja malleja on jo käytössä maailmalla. Tässä tapauksessa rahamäärä on 50 000 euroa ja se koskee nimenomaan nuorten vapaa-ajan toimintaa. Kevään aikana on tarkoitus päättää, että millä tavalla osallistaminen budjetin rakentamiseen toteutetaan. Koska kyseessä on nuorten vapaa-aika, niin nuorilla itsellään on hyvin suuri rooli kokeilussa. Esiselvityksen pohjalta myös mietitään mahdollisia ikärajoja.
Suomessa meillä on käytössä edustuksellinen demokratia, mutta tämän tyyppisiä suoran vaikuttamisen malleja tulisi ottaa laajemmalti käyttöön. Nämä voisivat palvella aivan loistavasti lähidemokratian ja vaikkapa juuri nuorten äänen kuulemisen tavoitteita.
Itse toimin tällä hetkellä Vantaan kunnallispolitiikassa (varavaltuutettuna, ympäristölautakunnassa sekä Vantaan Vihreiden puheenjohtajana), joten olisin hyvin iloinen, mikäli Vantaalla kokeiltaisiin samanlaista mallia. Pohjana voisi olla vaikkapa nykyinen aluetoimikuntamalli, mutta osallistamisen täytyy tapahtua laajemmin.
Radikaalein muutos tässä on ajatuksen tasolla. Normaalisti budjetointi on ylhäältä johdettua ja palvelut toteutuvat käyttäjille sen mukaan, miten joku päättäjä on määrännyt. Tässä mallissa osan budjetista pääsee päättämään itse palveluiden käyttäjä, jolloin budjetointi tapahtuu alhaalta ylöspäin. Konkreettiset vaikutukset nähdään vasta sitten, kun tätä on kokeiltu tarpeeksi, mutta asukkaat saavat ainakin osallisuuden kokemuksen, mikä ei ole pelkästään kokemus vaan myös todellista osallistumista ja aitoa vaikuttamista.
Tästäkin aiheesta kuullaan varmaan lisää tämän kevään ja koko vuoden aikana, mutta nyt on ainakin tyhjän paperin kammoa hälvennetty kirjoitustauon jälkeen.