HSL:n uusi tariffijärjestelmää

mennessä Petteri Niskanen | 12.6.2012 | Blogit

Helsingin Seudun Liikenne HSL -kuntayhtymän taksa- ja lippujärjestelmää on uudistettu jo parin vuoden ajan. Tänään HSL:n hallitus päätti uusista vyöhykerajoista, jotka tulevat voimaan vuoden 2016 alusta. UUtta lippujärjestelmää ollaan rakennettu seudullisista lähtökohdista, pyrkimyksenä irrottautua vanhasta kuntarajoihin perustuvasta hinnoittelusta. Työtä on kuitenkin vaikeuttanut se, että HSL:n kuntaosuudet määräytyvät pitkälti kunnittain niiden asukkaiden tekemien matkojen perusteella. Uudistusta valmistelleen virkamiesryhmän sekä konsultin pohjaesityksenä oli pitkään malli, missä vyöhykeraja Helsingin ja Vantaan välillä olisi noudatta kuntarajaa Länsimäkeä lukuunottamatta. Länsimäki oli poikkeus, koska Helsingin metro käytännössä kulkee Länsimäkeen. Kun keväällä 2010 esitin rajan nostamista kehä III:n tasolle, jäin käytönnössä yksin. Viime syksynä HSL:n hallituksen kaikki vantaalaisedustajat kuitenkin esittivät, että nyt hyväksytty malli liitenään kolmanneksi vaihtoehdoksi mukaan, kun tariffirajoista pyydetään kuntien lausunnot. Asian ratkaisi lopulta Vantaan kaupunginhallitus, joka yksimielisesti antoi lausunnon minkä mukaan vyöhykerajojen tulee kulkea joka suunnassa samalla etäisyydellä.

HSL:n uusi tariffijärjestelmää

mennessä Petteri Niskanen | 12.6.2012 | Blogit

Helsingin Seudun Liikenne HSL -kuntayhtymän taksa- ja lippujärjestelmää on uudistettu jo parin vuoden ajan. Tänään HSL:n hallitus päätti uusista vyöhykerajoista, jotka tulevat voimaan vuoden 2016 alusta. UUtta lippujärjestelmää ollaan rakennettu seudullisista lähtökohdista, pyrkimyksenä irrottautua vanhasta kuntarajoihin perustuvasta hinnoittelusta. Työtä on kuitenkin vaikeuttanut se, että HSL:n kuntaosuudet määräytyvät pitkälti kunnittain niiden asukkaiden tekemien matkojen perusteella. Uudistusta valmistelleen virkamiesryhmän sekä konsultin pohjaesityksenä oli pitkään malli, missä vyöhykeraja Helsingin ja Vantaan välillä olisi noudatta kuntarajaa Länsimäkeä lukuunottamatta. Länsimäki oli poikkeus, koska Helsingin metro käytännössä kulkee Länsimäkeen. Kun keväällä 2010 esitin rajan nostamista kehä III:n tasolle, jäin käytönnössä yksin. Viime syksynä HSL:n hallituksen kaikki vantaalaisedustajat kuitenkin esittivät, että nyt hyväksytty malli liitenään kolmanneksi vaihtoehdoksi mukaan, kun tariffirajoista pyydetään kuntien lausunnot. Asian ratkaisi lopulta Vantaan kaupunginhallitus, joka yksimielisesti antoi lausunnon minkä mukaan vyöhykerajojen tulee kulkea joka suunnassa samalla etäisyydellä.

Kannattaako kaupungin omistaa energiayhtiö

mennessä Petteri Niskanen | 10.6.2012 | Blogit

Vantaan talouden tasapainottamis- ja velkaohjelmassa esitetään mittavia leikkauksia kaupungin tuottamiin peruspalveluihin. Säästöt kohdistuvat erityisesti sosiaali- ja terveystoimeen sekä sivistystoimeen, koska kaupungin käyttötalouden menoista yli 85 % syntyy käytännössä näillä toimialoilla, kuten alla olevasta taulukosta ilmenee. Liki 40 miljoonan euron leikkauksia käyttötalouteen on mahdotonta kohdistaa ilman, että ne koskisivat sosiaali- ja terveystointa.

Vantaan verotulot riittävät käyttötalouden menojen kattamiseen, toisin kuin Helsingissä. Ongelman muodostavat investointien rahoituys, sekä kaupungille kertynyt kokonaisvelka. Vantaalla velkaa on kaksinkertainen määrä (4 227 eur/as) kuin Helsingissä (2 157 eur/as). Yhtenä vaihtoehtona talous- ja velkaohjelmassa on mainittu kaupungin omaisuuden myynti. Käytännössä tämä tämä tarkoittaa maaomaisuuden lisäksi Vantaan Energia Oy:tä, josta kaupungin omistusosuus on 60%. Myyntiä vaikeuttaa se, että kaupunki myi vuosituhannen vaihteessa yhtiöstä Helsingin Energialle 40 %:n vähemmistöosuuden. Samalla laadittiin osakassopimus, jonka mukaan Helsingin Energialla on etuosto-oikeus yhtiöön, mikäli Vantaa päättää luopua enemmistöosuudestaan.

Kannattaako kaupungin omistaa energiayhtiö

mennessä Petteri Niskanen | 10.6.2012 | Blogit

Vantaan talouden tasapainottamis- ja velkaohjelmassa esitetään mittavia leikkauksia kaupungin tuottamiin peruspalveluihin. Säästöt kohdistuvat erityisesti sosiaali- ja terveystoimeen sekä sivistystoimeen, koska kaupungin käyttötalouden menoista yli 85 % syntyy käytännössä näillä toimialoilla, kuten alla olevasta taulukosta ilmenee. Liki 40 miljoonan euron leikkauksia käyttötalouteen on mahdotonta kohdistaa ilman, että ne koskisivat sosiaali- ja terveystointa.

Vantaan verotulot riittävät käyttötalouden menojen kattamiseen, toisin kuin Helsingissä. Ongelman muodostavat investointien rahoituys, sekä kaupungille kertynyt kokonaisvelka. Vantaalla velkaa on kaksinkertainen määrä (4 227 eur/as) kuin Helsingissä (2 157 eur/as). Yhtenä vaihtoehtona talous- ja velkaohjelmassa on mainittu kaupungin omaisuuden myynti. Käytännössä tämä tämä tarkoittaa maaomaisuuden lisäksi Vantaan Energia Oy:tä, josta kaupungin omistusosuus on 60%. Myyntiä vaikeuttaa se, että kaupunki myi vuosituhannen vaihteessa yhtiöstä Helsingin Energialle 40 %:n vähemmistöosuuden. Samalla laadittiin osakassopimus, jonka mukaan Helsingin Energialla on etuosto-oikeus yhtiöön, mikäli Vantaa päättää luopua enemmistöosuudestaan.

Liikennekuntayhtymän johtajavalinnat

mennessä Petteri Niskanen | 6.10.2009 | Blogit

Helsingin seudun liikenne kuntayhtymän HSL hallitus kokoontui aamulla nimeämään yksiköiden vetäjät. Eilinen Helsingin Sanomat oli otsikoinut räväkästi ”YTV saa lähes kaikki uuden liikenneyhtymän johtajanvirat”. Uudet kuntayhtymät HSL ja HS…