Taloushistoriaa tarkastelevassa Brookingsin tutkimuksessa ei ole havaittu mitään tuloveroasteen ja pääomaveroasteen sekä talouskasvutrendin välillä. Itseasiassa korrelaatio on päinvastoin: mitä korkeampi on pääomatulojen veroaste, sitä suurempi on talo…
Lapsilla ei ole työterveyslainsäädännön suomaa turvaa, jos homekoulu pilaa terveyden. Vastuu on kunnalla. Osa kunnista on kartoittanut kaikki koulut, ja voi kohdentaa korjausrahat terveydelle vaarallisiin kouluihin – pelastaen näin satojen tai tuhansie…
Lapsilla ei ole työterveyslainsäädännön suomaa turvaa, jos homekoulu pilaa terveyden. Vastuu on kunnalla. Osa kunnista on kartoittanut kaikki koulut, ja voi kohdentaa korjausrahat terveydelle vaarallisiin kouluihin – pelastaen näin satojen tai tuhansie…
Porkkalan kansallispuisto kuului Suomen ensimmäisiin kansallispuistoihin, jotka perustettiin vuonna 1938. Puisto kuitenkin lakkautettiin Neuvostoliiton vuokrakauden 1944-1956 jälkeen, koska ”sen luontoarvot olivat kärsineet liikaa linnoitustöistä”. Nyt on uuden tulemisen aika – Porkkalan kansallispuisto on oiva lahja 100 vuotta täyttävälle Suomelle.
Porkkalan saariston luontoarvot ovat
merkittävät. Tammikuussa valmistui Metsähallituksen selvitys Porkkalanniemen ja
sen edustan merialueen eri suojeluvaihtoehdoista.
Porkkalan
kansallispuisto olisi luonnoltaan merikansallispuistojemme monipuolisimpia ja
maapinta-alaltaan Saaristomeren ja Selkämeren jälkeen kolmanneksi suurin.
Porkkalasta löytyvät kaikki ne uusmaalaiset luontotyypit, joita Nuuksion ja
Sipoonkorven kansallispuistoissa ei ole. Yhdessä nämä muodostaisivat hienon
kolmikon, joka muodostaisi pääkaupunkiseutua ympäröivän viherkehän rungon.
Porkkala on
erittäin suosittu retkeilyalue. Pääkaupunkiseudun asukasmäärän kasvaessa
alueella tulee liikkumaan yhä enemmän väkeä. Porkkalan alueella on useita pienehköjä
luonnonsuojelu- ja Natura-alueita, mutta yhtenäistä hoito- ja kehittämissuunnitelmaa
alueella ei ole.
Kansallispuiston
perustaminen parantaisi mahdollisuuksia lisätä alueen retkeilyreittejä, opastusta,
nuotiopaikkoja ja leirintämahdollisuuksia. Veneilyä ja retkeilyä voitaisiin
ohjata sellaisiin kohteisiin, joissa linnut tai hylkeet eivät häiriinny.
Kansallispuistostatus tukisi paikallisten yrittäjien mahdollisuuksia järjestää
kestävää luontomatkailua ja virkistyspalveluja.
Kansallispuistoilla
on suuri merkitys aluetaloudelle. Keskimäärin kansallispuistoissa kävijöiden
rahankäyttö tuo lähialueelle noin 10 euroa jokaista puiston retkeilypalveluihin
ja luontokeskuksiin sijoitettua euroa kohti. Pääkaupunkiseudun läheisyydessä korostuvat
paikallistaloudellisten vaikutusten lisäksi lähivirkistys- ja terveyshyödyt.
Porkkala on
ainutlaatuinen hanke, josta olisi paljon iloa ja hyötyä pääkaupunkiseudun yli miljoonalle
asukkaalle – ja tietysti itse Porkkalan arvokkaalle luonnolle.
Porkkalan kansallispuisto kuului Suomen ensimmäisiin kansallispuistoihin, jotka perustettiin vuonna 1938. Puisto kuitenkin lakkautettiin Neuvostoliiton vuokrakauden 1944-1956 jälkeen, koska ”sen luontoarvot olivat kärsineet liikaa linnoitustöistä”. Nyt on uuden tulemisen aika – Porkkalan kansallispuisto on oiva lahja 100 vuotta täyttävälle Suomelle.
Porkkalan saariston luontoarvot ovat
merkittävät. Tammikuussa valmistui Metsähallituksen selvitys Porkkalanniemen ja
sen edustan merialueen eri suojeluvaihtoehdoista.
Porkkalan
kansallispuisto olisi luonnoltaan merikansallispuistojemme monipuolisimpia ja
maapinta-alaltaan Saaristomeren ja Selkämeren jälkeen kolmanneksi suurin.
Porkkalasta löytyvät kaikki ne uusmaalaiset luontotyypit, joita Nuuksion ja
Sipoonkorven kansallispuistoissa ei ole. Yhdessä nämä muodostaisivat hienon
kolmikon, joka muodostaisi pääkaupunkiseutua ympäröivän viherkehän rungon.
Porkkala on
erittäin suosittu retkeilyalue. Pääkaupunkiseudun asukasmäärän kasvaessa
alueella tulee liikkumaan yhä enemmän väkeä. Porkkalan alueella on useita pienehköjä
luonnonsuojelu- ja Natura-alueita, mutta yhtenäistä hoito- ja kehittämissuunnitelmaa
alueella ei ole.
Kansallispuiston
perustaminen parantaisi mahdollisuuksia lisätä alueen retkeilyreittejä, opastusta,
nuotiopaikkoja ja leirintämahdollisuuksia. Veneilyä ja retkeilyä voitaisiin
ohjata sellaisiin kohteisiin, joissa linnut tai hylkeet eivät häiriinny.
Kansallispuistostatus tukisi paikallisten yrittäjien mahdollisuuksia järjestää
kestävää luontomatkailua ja virkistyspalveluja.
Kansallispuistoilla
on suuri merkitys aluetaloudelle. Keskimäärin kansallispuistoissa kävijöiden
rahankäyttö tuo lähialueelle noin 10 euroa jokaista puiston retkeilypalveluihin
ja luontokeskuksiin sijoitettua euroa kohti. Pääkaupunkiseudun läheisyydessä korostuvat
paikallistaloudellisten vaikutusten lisäksi lähivirkistys- ja terveyshyödyt.
Porkkala on
ainutlaatuinen hanke, josta olisi paljon iloa ja hyötyä pääkaupunkiseudun yli miljoonalle
asukkaalle – ja tietysti itse Porkkalan arvokkaalle luonnolle.
Porkkalan kansallispuisto kuului Suomen ensimmäisiin kansallispuistoihin, jotka perustettiin vuonna 1938. Puisto kuitenkin lakkautettiin Neuvostoliiton vuokrakauden 1944-1956 jälkeen, koska ”sen luontoarvot olivat kärsineet liikaa linnoitustöistä”. Nyt on uuden tulemisen aika – Porkkalan kansallispuisto on oiva lahja 100 vuotta täyttävälle Suomelle.
Porkkalan saariston luontoarvot ovat
merkittävät. Tammikuussa valmistui Metsähallituksen selvitys Porkkalanniemen ja
sen edustan merialueen eri suojeluvaihtoehdoista.
Porkkalan
kansallispuisto olisi luonnoltaan merikansallispuistojemme monipuolisimpia ja
maapinta-alaltaan Saaristomeren ja Selkämeren jälkeen kolmanneksi suurin.
Porkkalasta löytyvät kaikki ne uusmaalaiset luontotyypit, joita Nuuksion ja
Sipoonkorven kansallispuistoissa ei ole. Yhdessä nämä muodostaisivat hienon
kolmikon, joka muodostaisi pääkaupunkiseutua ympäröivän viherkehän rungon.
Porkkala on
erittäin suosittu retkeilyalue. Pääkaupunkiseudun asukasmäärän kasvaessa
alueella tulee liikkumaan yhä enemmän väkeä. Porkkalan alueella on useita pienehköjä
luonnonsuojelu- ja Natura-alueita, mutta yhtenäistä hoito- ja kehittämissuunnitelmaa
alueella ei ole.
Kansallispuiston
perustaminen parantaisi mahdollisuuksia lisätä alueen retkeilyreittejä, opastusta,
nuotiopaikkoja ja leirintämahdollisuuksia. Veneilyä ja retkeilyä voitaisiin
ohjata sellaisiin kohteisiin, joissa linnut tai hylkeet eivät häiriinny.
Kansallispuistostatus tukisi paikallisten yrittäjien mahdollisuuksia järjestää
kestävää luontomatkailua ja virkistyspalveluja.
Kansallispuistoilla
on suuri merkitys aluetaloudelle. Keskimäärin kansallispuistoissa kävijöiden
rahankäyttö tuo lähialueelle noin 10 euroa jokaista puiston retkeilypalveluihin
ja luontokeskuksiin sijoitettua euroa kohti. Pääkaupunkiseudun läheisyydessä korostuvat
paikallistaloudellisten vaikutusten lisäksi lähivirkistys- ja terveyshyödyt.
Porkkala on
ainutlaatuinen hanke, josta olisi paljon iloa ja hyötyä pääkaupunkiseudun yli miljoonalle
asukkaalle – ja tietysti itse Porkkalan arvokkaalle luonnolle.
Tam3112:00
Vaaleihin on 11 viikkoa aikaa. Vaalikuume, tohina ja touhu kasvavat. Huhtikuussa, 19.4.2015 käydään eduskuntavaalit eli valitaan uudet kansanedustajat seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Vaaleissa päätetään millaista politiikkaa suomessa tehdään. Olen ehdolla … Lue lisää
Vihreiden liikuntapoliittinen ohjelma julkaistiin keskiviikkona. Ohjelmassa on listattu 14 askelta kohti liikuttavampaa yhteiskuntaa. Ansiokkaasi ohjelmassa pohditaan sitä, kuinka liikkumaan saataisiin myös ne, joille kuntosalit tai jalkapallokentät eivät ole luontevin tapa … Lue lisää
Espoon lällättelykohun lomassa huomio siirtyy ikävä kyllä Vantaalle. Kaupunginjohtaja Kari Nenonen on jättänyt poliisille tutkintapyynnön kolmesta kaupungin omistamasta kiinteistöyhtiöstä eli niin kutsutuista Kehäyhtiöistä. Yhtiöissä epäillään tapahtuneen väärinkäytöksiä ja monenmoista pienen piirin suhmurointia.
Kehäyhtiöissä on pitkään ollut hyvin pienet hallitukset,
vain kolme henkilöä. Tätä on perusteltu sillä, että yhtiöissä on vähänlaisesti
operatiivista toimintaa.
Hallituksen tehtävä on johtaa yhtiötä ja valvoa sen
toimintaa. Mitä pienempi piiri, sen helpommin syntyy tiivis hyväveliverkko,
jonka piirissä hämärähköjä touhuja katsotaan läpi sormien.
Yhtiöiden hallitusten (jotka siis ovat kaikissa Kehäyhtiöissä
kokoonpanoltaan samat) ohella toiminnan valvonta on kaupungin konsernihallinnon
vastuulla. Tässä tapauksessa myös tämä valvonta näyttää tyystin epäonnistuneen.
Kehäyhtiöt ovat toimineet viime vuosituhannen puolelta
alkaen – mitähän kaikkea siellä on touhuttu näinä vuosikymmeninä?
Konsernivalvonnan rooli täytyy tässä yhteydessä selvittää perusteellisesti ja
siihen pitää tehdä tarvittavat parannukset. Tämä voi tarkoittaa isoa muutosta –
valvonnan toimivuus on joka tapauksessa varmistettava.
Vantaan tapaus herättää myös laajempaa huolta: kunnallisia
yhtiöitä on Suomessa tuhatmäärin ja lisää on tulossa mm. EU-säädösten vuoksi.
Esimerkiksi kunnanvaltuutettujen tiedonsaanti kunnan omistamista osakeyhtiöistä
on varsin rajoitettua.
Lisääntyvien väärinkäytösten vaara on hyvin suuri, mikäli
valvontaa ei rajusti tehosteta ja mikäli valtuutettujen tiedonsaantia edelleen
rajoitetaan.
Asia on vakava, sillä kuntayhtiöt operoivat veronmaksajien
rahoilla ja omaisuudella.